Ahmimishäiriöisen laihdutus, onko tuhoon tuomittu yritys?

Alussa pari kiloa viikossa, sitten 0,5-1 kg viikoasa

En haluaisi enää mitään vippaskonsteja kuten pussikuurit koska ne ei mulla toimi.
Voi kun onnistuisin tällä kertaa palaamaan aikaan ennen tätä paskaa!
Vaatteet ahdistaa kun mikään ei istu ja ilman vaatteita ahdistaa vielä enemmän kun joka paikkaan tulee makkaroita jotka tuntuvat inhottavilta ja niitä saa olla asettelemassa!! Yök!
AP

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:40"]Aluksi VLCD. Lääkkeenä fluoksetiini, korkealla annoksella,
[/quote]
Miten tuo lääke toimii? Tuosta en ole ennen kuullut.
Onko laihdutuslääke vai mieliala?
Minulla ollut seronil maksimiannoksella ja sitä ennen venlafaxin. Nyt voxra jonka kanssa ei laihdutuslääkkeitä saa syödä.
AP

Mulla on ollut tuhoon tuomittu yritys. Olen nyt 10 vuotta jojoillut painoni kanssa, saan kyllä aina laihduttua, mutta lihon takaisin. Painoni heiluu 55 ja 85 kilon välillä, välillä ahmin, sitten taas paastoan kilot pois, sitten ahmin...

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:40"]Aluksi VLCD. Lääkkeenä fluoksetiini, korkealla annoksella,
[/quote]
Miten tuo lääke toimii? Tuosta en ole ennen kuullut.
Onko laihdutuslääke vai mieliala?
Minulla ollut seronil maksimiannoksella ja sitä ennen venlafaxin. Nyt voxra jonka kanssa ei laihdutuslääkkeitä saa syödä.
AP
[/quote]

Fluoksetiin on vaikuttava lääkeaine, kauppanimiö Seronil, Seromex jne. Itsellä oli 80 mg vuorokaudessa.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:49"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:40"]Aluksi VLCD. Lääkkeenä fluoksetiini, korkealla annoksella,
[/quote]
Miten tuo lääke toimii? Tuosta en ole ennen kuullut.
Onko laihdutuslääke vai mieliala?
Minulla ollut seronil maksimiannoksella ja sitä ennen venlafaxin. Nyt voxra jonka kanssa ei laihdutuslääkkeitä saa syödä.
AP
[/quote]

Fluoksetiin on vaikuttava lääkeaine, kauppanimiö Seronil, Seromex jne. Itsellä oli 80 mg vuorokaudessa.
[/quote]
No ei sitten tuokaan lääke toimi kun koitettu on :/
Voi kun ei tarvitsisi syödä enää ikinä mitään! Miten päästä tästä riippuvuudesta eroon kun kuitenkin täytyy syödä että pysyy hengissä!?
Alkoholistikin lopettaa kokonaan juomisen, ei hänkään pysty elämään kohtuukäyttäjänä, se on joko tai.
Koskahan tulee katkaisuhoidot meille ruokariippuvaisille!
Joka päivä lupaan itselleni etten ahmi ja syön säännöllisesti mutta sitten joku mainitsee jonkin ruuan ja sen jälkeen en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä! Ajattelen että ihan vähän voin maistaa ja sen jälkeen aivot menee pois päältä :|

Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis!
Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin!

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"]

Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin!

[/quote]

miten tuo syömishimo on syntynyt? jos ei ole aiemmin ollut, mihin tunteet silloin kanavoitui? mä en ihan aidosti pysty ymmärtämään, jos mä syön heseaterian, niin mulle riittää se yks ateria, ei tee mieli enempää

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:49"]

Mulla on ollut tuhoon tuomittu yritys. Olen nyt 10 vuotta jojoillut painoni kanssa, saan kyllä aina laihduttua, mutta lihon takaisin. Painoni heiluu 55 ja 85 kilon välillä, välillä ahmin, sitten taas paastoan kilot pois, sitten ahmin...

[/quote]

tuo paastoaminen ei voi olla hyväksi keholle

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:21"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 00:49"]

Mulla on ollut tuhoon tuomittu yritys. Olen nyt 10 vuotta jojoillut painoni kanssa, saan kyllä aina laihduttua, mutta lihon takaisin. Painoni heiluu 55 ja 85 kilon välillä, välillä ahmin, sitten taas paastoan kilot pois, sitten ahmin...

[/quote]

tuo paastoaminen ei voi olla hyväksi keholle

[/quote]

Ei  varmaan olisi kyllä sekään, jos en tekisi ahmimiskausien välissä mitään ja paino nousisi aina vaan, laskematta välillä... Nutriletteillä ja muulla VLCD:llä yleensä "paastoan" eli sentään sellaisella keinolla jossa pakolliset ravinteet on mukana. 

Tokihan sitä mieluummin pääsisi koko ahmimishäiriöstä mutta kun ei siihen ole saanut apua psykiatrilta, terapiasta eikä ravitsemusterapeuteilta, niin minkäs teet. 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"]

Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin!

[/quote]

miten tuo syömishimo on syntynyt? jos ei ole aiemmin ollut, mihin tunteet silloin kanavoitui? mä en ihan aidosti pysty ymmärtämään, jos mä syön heseaterian, niin mulle riittää se yks ateria, ei tee mieli enempää
[/quote]
Ei sitä voi ymmärtääkään jos ei omalle kohdalle osu. En olisi ikinä uskonut sairastuvani syömishäiriöön itsekään. Olen 33 vuotias perheenäiti.
En tiedä mitä tunteita hukutan tähän syömiseen? Enkä ole kanavoinut ennen tätä tunteitani mihinkään riippuvuuteen jos sitä tarkoitit.
En ole ollut koskaan masentunut enkä ole nytkään, mitä nyt tämä syöminen ja siitä johtuva lihominen nyt pistää mielen matalaksi.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:36"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"] Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin! [/quote] miten tuo syömishimo on syntynyt? jos ei ole aiemmin ollut, mihin tunteet silloin kanavoitui? mä en ihan aidosti pysty ymmärtämään, jos mä syön heseaterian, niin mulle riittää se yks ateria, ei tee mieli enempää [/quote] Ei sitä voi ymmärtääkään jos ei omalle kohdalle osu. En olisi ikinä uskonut sairastuvani syömishäiriöön itsekään. Olen 33 vuotias perheenäiti. En tiedä mitä tunteita hukutan tähän syömiseen? Enkä ole kanavoinut ennen tätä tunteitani mihinkään riippuvuuteen jos sitä tarkoitit. En ole ollut koskaan masentunut enkä ole nytkään, mitä nyt tämä syöminen ja siitä johtuva lihominen nyt pistää mielen matalaksi.

[/quote]

mutta joku syyhän tuohon täytyy olla? onko jotain ikävää tapahtunut elämässä? paljonko painat? pituutesi?

tai onko sun puoliso sellainen, että syö myös liikaa?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 02:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:36"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"] Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin! [/quote] miten tuo syömishimo on syntynyt? jos ei ole aiemmin ollut, mihin tunteet silloin kanavoitui? mä en ihan aidosti pysty ymmärtämään, jos mä syön heseaterian, niin mulle riittää se yks ateria, ei tee mieli enempää [/quote] Ei sitä voi ymmärtääkään jos ei omalle kohdalle osu. En olisi ikinä uskonut sairastuvani syömishäiriöön itsekään. Olen 33 vuotias perheenäiti. En tiedä mitä tunteita hukutan tähän syömiseen? Enkä ole kanavoinut ennen tätä tunteitani mihinkään riippuvuuteen jos sitä tarkoitit. En ole ollut koskaan masentunut enkä ole nytkään, mitä nyt tämä syöminen ja siitä johtuva lihominen nyt pistää mielen matalaksi.

[/quote]

mutta joku syyhän tuohon täytyy olla? onko jotain ikävää tapahtunut elämässä? paljonko painat? pituutesi?

tai onko sun puoliso sellainen, että syö myös liikaa?

[/quote]

sori, jos oot ap niin nuo mitathan oli eka viestissä. mutta siis musta on aika yllättävää, että ahmininen on alkanut noin yllättäen. vai onko yllättäen?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"]

Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin!

[/quote]

jos ei olis ruokaa tarjolla, mitä sitten tekisit?

Suosittelisin lukemaan kirjan nimeltä Sokeripommi. Kertoo sokeririippuvuudesta ja auttaa siitä toipumiseen. Kattava teos kaikenkaikkiaan.

Syö 5 _terveellistä_ ja täyttävää ateriaa joka ikinen päivä. Se oli ainut keino miten mä sain lopetettua ahmimisen. Ei vaan mahtunu enää mitään ruuan lisäksi :D 110kg ->61kg

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 02:05"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 02:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:36"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"] Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin! [/quote] miten tuo syömishimo on syntynyt? jos ei ole aiemmin ollut, mihin tunteet silloin kanavoitui? mä en ihan aidosti pysty ymmärtämään, jos mä syön heseaterian, niin mulle riittää se yks ateria, ei tee mieli enempää [/quote] Ei sitä voi ymmärtääkään jos ei omalle kohdalle osu. En olisi ikinä uskonut sairastuvani syömishäiriöön itsekään. Olen 33 vuotias perheenäiti. En tiedä mitä tunteita hukutan tähän syömiseen? Enkä ole kanavoinut ennen tätä tunteitani mihinkään riippuvuuteen jos sitä tarkoitit. En ole ollut koskaan masentunut enkä ole nytkään, mitä nyt tämä syöminen ja siitä johtuva lihominen nyt pistää mielen matalaksi.

[/quote]

mutta joku syyhän tuohon täytyy olla? onko jotain ikävää tapahtunut elämässä? paljonko painat? pituutesi?

tai onko sun puoliso sellainen, että syö myös liikaa?

[/quote]

sori, jos oot ap niin nuo mitathan oli eka viestissä. mutta siis musta on aika yllättävää, että ahmininen on alkanut noin yllättäen. vai onko yllättäen?
[/quote]
Mies on ihan normaali painoinen, lapsetkin tosi hoikkia. Minä oon ainut paksu tässä perheessä.
Tämä varmaan alkoi kun makkariin tuli televisio! Iltaisin kun lapset nukkui, söin suklaata sängyssä ja katselin telkkaa. Olin tuota ennen tiputtanut hitaasti parissa vuodessa 30 kiloa jotka sain viimeisen raskauden myötä.
Ongelmani on edelleen herkut, tarkemmin suklaa ja jäätelö. Myös annoskoot on kasvaneet paljon!
Enää en edes juurikaan telkkaa katso eli sekään ei auta että television heivaisi pois!
Kai sitten jotenkin palkitsen tuolla syömisellä itseäni? Minulla on myös autistinen lapsi mutta hän on todella helppo ja ihana tapaus eli tuskin sekään stressaa?
Nyt on pakko alkaa nukkuun!
Tulen huomenna illalla kertomaan miten päivä meni jos löydän ketjun vielä! :)

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 02:08"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 01:01"]

Nyt taas helppo vannoa lopettavansa ahmimisen kun on maha pinkeänä ruuasta ja ääretön morkkis! Joka ilta ajattelen samoin, kunpa nyt onnistuisin!

[/quote]

jos ei olis ruokaa tarjolla, mitä sitten tekisit?
[/quote]
Marssisin kauppaan. Jos ei ole auki niin sitten vaan en syö mutta ajatukset pyörii vaan ja ainoastaan syömisessä.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 02:11"]Suosittelisin lukemaan kirjan nimeltä Sokeripommi. Kertoo sokeririippuvuudesta ja auttaa siitä toipumiseen. Kattava teos kaikenkaikkiaan.
[/quote]
Marssin huomenna kirjastoon ja lainaan tuon tai vastaavan!
Muutenkin asiaa sinne :) Kiitos!

Taas viikko mennyt eikä ylilyöntejä ole tullut!!
Paino nyt 98.9 eli alle 90! ;) -500g siis viime viikosta.
On ollut vaikeaa yrittää kulkea kultaista keskitietä. Joka päivä saan muistutella itseäni siitä että nyt en varsinaisesti laihduta vaan syön niin kuin normaalisti voisin kuvitella syöväni!
Hyvin olen näköjään onnistunut vaikka pettymys oli suuri kun vaa'alle astuin..
Täytyy oppia kärsivälliseksi eikä vetää "heti kaikki mulle nyt" tyylillä! Sehän varmaan on ahmimiseen minut ajanutkin kun yrittää sinnitellä syömättä.
Marenkeja edelleen mennyt melkein joka päivä pussi mutta se on sallittu herkku jota voi pikkuisen vaikka ahmiakin ;)
Päivittelen tätä ketjua lähinnä itseäni varten ja siksi että nämä tiistait ovat tavallaan etappeja tässä hommassa! Ja siksi että tämä on jollain tasolla julkista!
Ja tottakin toivon myös vertaistukea :)
Älkää siis ärsyyntykö kun joka tiistai nostan ketjun ylös!