Essure? Omia kokemuksia?
Olen kiinnostunut kuulemaan, jos jolla kulla on OMIA tai kavereiden kokemuksia Essure-sterilisaatiosta. Ei mitään netistä copy-paste-juttuja tällä kertaa, kiitos.
Kommentit (32)
Puolitoista vuotta sitten tehtiin Jorvissa ja olen ollut tyytyväinen. Koko homma kesti muutaman minuutin, yhtään mitään särkyjä tms. ei ole ollut, ei ala- eikä yläpäässä. Suosittelen lämpimästi. N41
Mulle tehtiin viitisen vuotta sitten, 35-vuotiaana. Toimenpide oli helppo, hetken aikaa teki vähän enemmän kipeää mutta se meni nopeesti ohi. Mitään puudutustahan siinä ei tarvita, vaan Panadol ja Burana otetaan etukäteen. Jälkeenpäin oli kuukautisten kaltaista kipua yhden illan. En ole raskaaksi tullut eikä ole ollut mitään haittoja tuosta, eikä muutoksia kuukautisissa.
Kiinnostaisi tietää nelosen tapauksessa, todettiinko vuotojen johtuneen Essure-implanteista? Se tutuntuttu äiti joka kuoli vatsanpeitteiden läpi tehdyn operaation jälkeen - Essurehan on kehitetty pienentämään riskejä, joita liittyy aina enemmän nukutuksiin ja invasiivisempiin toimenpiteisiin. Ennenkuin näistäkään pelästyy, olisi hyvä ottaa selvää, mistä on ollut kysymys. Essure kuulostaa myös pienemmältä pahalta kuin miehen sterilisaatio, jossa käytetään veistä.
Kuten kaikissa toimenpiteissä ja vierasesineissä, myös Essuressa tulee varmasti omia ongelmiaan esiin. Näissä kannattaa kuitenkin muistaa, että osa "seurauksista" on vain ajallisesti yhteydessä sterilisaatioon. Sterilisaation yhteydessä saatetaan lopettaa vuosia kestänyt hormoniehkäisyn käyttö, jolloin kuukautiskierto voi mennä siitäkin sekaisin.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:57"]
Kiinnostaisi tietää nelosen tapauksessa, todettiinko vuotojen johtuneen Essure-implanteista? .
[/quote]
Jos mua tarkoitat niin mitään muutakaan syytä ei olla löydetty tähän vaivaan.
Olen ravannut verikokeissa jos jonkinlaisissa. Kilpirauhaset katsottu, sokerit katsottu, olenko raskaana...no en ole, sukupuolitaudit tarkistettu, hormoonitasapainot katsastettu. Ja kaikki oli ok.
Ja metalliallergioita edes kysytty ennen toimenpidettä ja mulla on todettu nikkeliallergia.
Ennen toimenpidettä tehty tarkistus kertoi että mulla on PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä .
Uusi tieto mulle ja sillä hetkellä selkisi et miksi kuukautiskierto on ollutaina jumalattoman pitkä.
Ja kuiteskin tähän ikään olen käynyt gynelogilla tutkimuksissa niin tätä ei olla kerrottu tai edes annettu tietoa asiasta.
Kannattaa kyllä huomioida, että palstoilla kirjoittelevat yleensä vain ne, joilla on ongelmia, eli pieni vähemmistö. Kaiken maailman oireet on helppo pistää Essuren piikkiin, vaikka todellinen syy voi erittäin suurella todennäköisyydellä olla jokin muu, kuten hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen, alkavat vaihdevuodet (usein steriloitavat 40+ vuotiaita), myoomat,kystat, endometrioosi (jonka olemassaoloa ei ehkä tiedä), synnyttäneillä kohdunlaskeuma ym.
Implantti on kuitenkin vain pieni vierasesine, vrt. hammaspaikat, murtumien ruuvaukset, polvi-, lonkka ym toimenpiteissä käytetyt osat, piilolinssit, korvakorut, lävistykset. Ja onhan kierukkakin vierasesine, kuten myös klipsit.
Toki jollekulle mitä ihmeellisemmät jutut voivat aiheuttaa jotain, mutta mihinkään joukkohysteriaan tuskin on aihetta.
Suomessa "asentajat" on kuitenkin koulutettu ja ovat yleensä isompien julkisten sairaaloiden palkkalistoilla, toisin kuin esim mainitussa USA:ssa, jossa asentajia varmasti löytyy laidasta laitaan ja siellä ilmenneiden ongelmien lukumäärä on syytä suhteuttaa väkimäärään. Ja ehkä siihenkin, että kohtuullisen moni jenkki on esim melkoisen ylipainoinen. Mutta kaikki oireethan aiheuttaa Essure...
Raskaustapauksissa pitää kyseenalaistaa se, että onko noudatettu ohjetta, että Essuren laiton jälkeen tulee huolehtia ehkäisystä muulla menetelmälä 3kk, kunnes jälkitarkastuksessa todetaan, että implantit on paikoillaan ja munanjohtimet tukkeutuneet.
Itse kuulun tyytyväisiin Essuen valinneisiin. Laitto sujui helposti, paljon helpommin kuin odotin.
Esilääkityksenä Burana+ Panadol ja juuri ennen toimenpidettä annettiin suoneen joku pieni "humautus".
Ohi vartissa. Ja mitään valittamista ei ole ollut. Viime vuonna laitettiin.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 00:01"]
Siksipä olen ravannut lääkärissä erittäin tiuhaan tahtiin. Että sain sen lähetteen.
Ja jos tämä ketju on vielä siinä vaiheessa auki eikä lukittu kun saan tietoa lisää paremmalta lääkäriltä sitten palaan kertomaan asiasta.
Palataas astialle ja keep on rocking...
[/quote]
Nonniin kuten lupasin tulla takaisin kertomaan mitä selvisi Naistentautien poliklinikalla.
Elikäs kumpikaan coili ei ole siellä missä pitäisi olla. Seuraavaksi menen hysteroskopia toimenpiteeseen.
Onpas inhottavaa! Mikä toimenpide siis nyt tehdään? Jotain ilmeisesti poistetaan?
Laitto oli hiukan haaste, kun kierto on epäsäännöllinen. Kipu kierukan laiton luokkaa. Tämän jälkeen on ollut aivan mahtava ehkäisykeino, niin helppoa ja luonnollista. Ei mitään ongelmia. Suosittelen lämpimästi.
Mulle on laitettu 3 vuotta sitten.
Ensimmäistä laitettaessa oli se asetin jotenkin rikki ja lääkärin piti vaihtaa toiseen. Se puoli vähän nipisteli laitettaessa, mutta ei mitenkään sietämättömästi ja lääkäri sai Essuren paikoilleen ihan ok. Toinen puoli meni helpommin, vähän nipisteli mutta ei sattunut.
Toimenpide kesti kaikkineen varmaan n. 10 min. Lisäviive tuli siitä toisen asettimen avaamisesta jne.
Tuon jälkeen lääkäri antoi vielä kipulääkkeen ja pyysi pysyttelemään lähistöllä, käymään vaikka kahviossa ja tulemaan takaisin. Jos puolen tunnin päästä on kaikki ok saan lähteä kotiin.
Tässä kohtaa sanon että olipa hyvä että oli mies mukana. Lähdettiin kahvioon ja matkaa on n. 50 m sinne. Puolivälissä käytävää alkoi ihan hyytävä tuska, pyörrytti ja teki pahaa. Aattelin että johtuu vaan siitä etten ollut syönyt mitään aamulla kun tuli kiire ja vähän jännittikin. Kahviossa en saanut edes lasillista vettä alas, kipu yltyi vaan. Mies melkein kantoi mut takaisin osastolle ja siinä vaiheessa jo itkin kivusta.
Hoitaja laittoi mut lepäämään ja toi lisää kipulääkettä, lääkäri kävi tarkistamassa ja määräsi vahvempaa kipulääkettä, mutta mikään ei auttanut. Tuska oli ihan hillitön juuri sillä puolella jossa oli ollut asennusongelmia.
Parin tunnin päästä lääkäri otti mut polin puolelle ja hoitajat auttoivat mut tutkimuspöydälle koska itsellä ei jalat enää kantaneet ja olin muutenkin kaiken aivotoiminnan rajamailla; muistan itse selvästi vaan miten tuskanhiki valui hiusten joukossa ja lääkärin äänen kun sanoi "munajohdin on varmaan puhki". Sitten sain lisää lääkettä, mies oli kerännyt mun vaatteet ja auttoi sairaalavaatteet ylle. Jouduin vielä hetken oottamaan kunnes pääsin leikkuriin.
Leikkauksen jälkeen lääkäri tuli kertomaan että munajohdin oli ollut ehjä mutta se oli poistettu ja samalla tietty sille puolelle asennettu Essurekin. Tuskalle ei löytynyt oikein mitään syytä, muuta kuin krampit munajohtimessa viivästyneen asentamisen takia. En ole kokenut moista kipua ennen enkä toivottavasti koe sellaista enää ikinä, synnytyskivut olivat lastenleikkiä siihen verrattuna.
No, munajohdin sinne tai tänne, ehkäisy tässä tavoitteena olikin joten en ihan tuon perään haikaile. Ja kaikesta huolimatta suosittelen Essurea muillekin koska vahvasti veikkaan että mun kokemukseni oli aikalailla yksilöllinen eikä niinkään Essuresta yksinään johtuva.
Ja parasta tässä on se, ettei tarvitse syödä mitään hormoneita ehkäisyn takia.
Kokeiltu on, v. 2012 peräti kolmeen kertaan. Ekalla kerralla ei löytynyt kumpaakaan munajohdinta, toisella kerralla löytyi vasen jonne implantti laitettiin ja kolmannella yrityksellä yliopistollisessa sairaalassakaan oikeaa puolta ei edelleenkään löydetty ja vasemmankin todettiin olevan väärin asennettu, ei ole luotettava. Että se siitä, kuulun siihen sakkiin jolle Essurea ei anatomisista syistä pystytty tekemään.
Toisella yrityksellä lääkäri myös vahvisti kohdussani olevan herttamaisen rakenteen ja totesi että en ehkä olisi pystynyt pitämään raskautta sisällä täysiaikaiseksi, samoin oman tk:n lääkäreiden kovasti ja moneen kertaan suosittelema hormonikierukka tuskin olisi tullut pysymään sisälläni.
Jos jotain positiivista, mikään kolmesta sterilisaatioyrityksestä ei ollut missään vaiheessa niin kivulias ettenkö olisi suostunut uuteen yritykseen (olen siis synnyttämätön, tehtiin 2xpuudutuksella ja kolmas suonensisäisellä).
Ja mitä kaikesta edelläkerrotusta sitten lopulta seurasi? Kolmen epäonnistuneen yrityksen jälkeen olin henkisesti ihan kypsä tilanteeseen kun siitä ei tullutkaan ns. valmista ja pidin yli vuoden tauon kaikesta rassaamisesta, en pystynyt ajattelemaan laparoskopiaa ollenkaan. 2014 keväällä kävin lopulta neuvolalääkäriltä pyytämässä uuden lähetteen ja aiemmista hankaluuksista johtuen ilmoitin että haluan klipsit laitettavaksi yliopistollisessa. Toimenpide/laparoskopia tehtiin vuosi sitten syksyllä, sen jälkeen ei ole ollut enää mitään ongelmia asian kanssa, ei esim. vuotohäiriöitä, vuodon määrän tai menkkakipujen muutosta tms. Ye-pillereiden lopettamisen jälkeen kolme ekaa kuukautiskiertoa meni vielä aivan kuin niiden mukaan, nyt on itsekseen tasaantunut 26-28 kp:n välille. Jos nyt jotain merkittävää eroa on siihen kun käytin pillereitä, niin nyt tunnen oviksen ajankohdan jollain tapaa aiempaa selvemmin/paremmin.
Pitkä stoori mutta sai lopulta onnellisen päätöksen ja nyt elämä on enemmän kuin ihanaa ilman ylimääräisiä hormoneita :)
Jaa missä ne oli? Vasemman puolen coili oli kohdunkaulan kanavassa ja oikean puolen oli matkalla sinne.
Ja toimenpide on Hysteroskopia eli kohduntähystys. Kaippa ne koittavat poistaa ne. Mutta tässä odotellaan taas uutta aikaa poliklinikalle.
Essure 27/08/2014. Ja kuukautta myöhemmin ongelmat alkoivat.
Oireita on yllättäen iskevä kipu alavatsaan, kouristelua/kramppailua, vuotoa.
Suurin ongelma on se vuoto.
Vuotoa on melkeinpä joka päivä kuukaudesta...ja jos nallekarkit menevät tasan niin voi olla siis huom!! voi olla jopa 2-5 päivää ilman vuotoa.
Seksiä en ole harrastanut n. 10kk. Tai no meinasin valehdella näiden 10kk aikana ehkä 6 kertaa.
ja näin kertojen jälkeen vuoto alkaa.
Koska seksiä kun olisi tarjolla niin vuoto alkaa. Nykyään ei tarvi kuin ajatella seksiä niin hoplaa mitäs mitäs.....kauan kaivattu ystäväni vuoto tuli takas.
Nyt alkaa olemaan huumorinkukka kuihtunut tämän asian suhteen ja vihdosta viimein sain omalääkärin tajuaan et jotain on asialle tehtävä. Koska mä kärsin, mieheni kärsii, avioliittomme kärsii turhanpäisestä selibaatista. Elämäni heitti täysin häränpersettä kun tämän toimenpiteen otin.
Toimenpiteestä en edes jaksa enään avautua koska siinäkin oli omat pikku ongelmat.
Mutta nyt elokuussa menen naistentautien poliklinikalle ja otan härkästä sarvista. Ja paiskaan sen kanveesiin.
En suosittele tätä kellekkään. Vaikka joillakin tää toimii ja sit olemme me joilla se ei sitten toimikkaan.
Ugh olen avautunut. Kiitos ja anteeksi.