Muita loppuelämän sairaita?
Onko täällä muita keillä sairauksia mitkä ei koskaan parane? Kerro tarinasi!
Itsellä vaikeaa hyväksyä nuorena ihmisenä tilannetta että olen sairas. Toivon vain että tauti ei pahene ja lääkkeet tehoavat! -N26v, nivelreuma
Kommentit (92)
Parantumattomia mielenterveysongelmia. Voin kuntoutua jotenkin ehkä, mutta aina ongelmat tulee olemaan suht isoja. Olen 26v, enkä tiedä voinko enää koskaan opiskella tai tehdä töitä. Ja tietty on vielä mt-ongelmiin liittyvä sosiaalinen stigma. Pitäisi vielä hävetäkin. Onneksi olen aika kova luu.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:55"]Crohnin tauti. Nyt menee hyvin, en huolehdi tulevaisuudesta. Se on ainoa tapa tulla toimeen pitkäaikaissairauden kanssa. Luotan siihen että jos pahenee, hoitoja on vielä kokeilematta, ja uusia kehitetään vielä. Mun luonne on sellainen, että käyn mielessäni ohan tarkasti ensin läpi kaikko pahimmat vaihtoehdot, hankin tietoa ja mietin miten siinä tilanteessa sitten voin toimia. Sen jälkeen en enää huolehdi (aktiivisesti ohjaan ajatukset muualle). Tsemppiä! :)
[/quote]
Kiitos samoin, hyvä asenne!
2-kymppisenä sairastetun bakteeriperäisen tulehduksen (sairaalassa 3 kuukautta) jälkitautina sisäelimet kärsivät suoraan ja välillisesti. Mm. munuaisten vajaatoiminta --> munuaissiirto.
Työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan opintojen loppuvaiheessa : ( Köyhää ja kipeää.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:48"]Joo, nivelreuma minullakin, puhkesi ekan raskauden jälkeen. Lääkkeet tehosi nopeasti joten en sitten surrut asiaa sen pahemmin. Toisen raskauden jälken oireet kuitenkin paheni ja tuli järeämmät lääkkeet. [/quote] Mikä lääke sinulla? Mulla trexan. -ap
[/quote]
Sama mutta se ei yksin riitä, mm. kortisonia lisänä. Mulla oli toisen lapsen synytmän jälkeen muutaman kuukauden ajan yli 30 niveltä jatkuvasti tulehtuneena enkä pystynyt edes pukemaan vauvaa tai nostamaan syliin :( Nykyään ongelmana ovat lähinnä vain purkinkannet ja muu sormivoimaa vaativa.
Keliakia, todettu 5 vuotiaana. En edes tiedä millaista on huoleton syöminen esim ravintolassa. Kotona ei ongelmaa.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:48"]Joo, nivelreuma minullakin, puhkesi ekan raskauden jälkeen. Lääkkeet tehosi nopeasti joten en sitten surrut asiaa sen pahemmin. Toisen raskauden jälken oireet kuitenkin paheni ja tuli järeämmät lääkkeet. [/quote] Mikä lääke sinulla? Mulla trexan. -ap
[/quote]
Sama mutta se ei yksin riitä, mm. kortisonia lisänä. Mulla oli toisen lapsen synytmän jälkeen muutaman kuukauden ajan yli 30 niveltä jatkuvasti tulehtuneena enkä pystynyt edes pukemaan vauvaa tai nostamaan syliin :( Nykyään ongelmana ovat lähinnä vain purkinkannet ja muu sormivoimaa vaativa.
[/quote]
Harmi että noin pahana sulla. :/ Mä olen oireeton jos muistan trexanin ottaa mutta heti jos unohtuu ottaa niin kivut alkaa. Pelkään että ei kohta trexan auta, mulla ei ole varaa biologisiin. Mulla kanssa oli pahimmillaan kaikki varpaiden nivelet, sormien nivelet, polvet, nilkat ja olkapäät samaan aikaan hirveen kipeet. :/
Mulla yksi harvinainen reumasairaus.
.
Mietin sitäkin, että kyllähän nyt hyvin hoidetaan, mutta entäpä, jos arvot kovenevat tai.tulee sota. Miten sitten heikommat selviävät. Olemme olleet sodassa aika tasaisin väliajoin. Meidät voidaan jopa vallata.
Interstitielli kystiitti... Ei parannuskeinoa eikä hoidot auta kuten myöskään kipulääkkeet :/
Crohnin tauti. Nyt menee hyvin, en huolehdi tulevaisuudesta. Se on ainoa tapa tulla toimeen pitkäaikaissairauden kanssa. Luotan siihen että jos pahenee, hoitoja on vielä kokeilematta, ja uusia kehitetään vielä. Mun luonne on sellainen, että käyn mielessäni ohan tarkasti ensin läpi kaikko pahimmat vaihtoehdot, hankin tietoa ja mietin miten siinä tilanteessa sitten voin toimia. Sen jälkeen en enää huolehdi (aktiivisesti ohjaan ajatukset muualle). Tsemppiä! :)