Suomen katsottava itseään peiliin, Kreikka ei tule maksamaan velkojaan

Kreikalle velkaa myöntäneet euromaat elävät illuusiossa, jos ne kuvittelevat Kreikan maksavan satojen miljardien velkansa, toteaa rahoituksen professori Vesa Puttonen. Puttonen muistuttaa, että Kreikan on läpi itsenäisyytensä ajan ollut pitkälti maksukyvytön maa.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen ihmettelee euromaiden poliittista johtoa ja keskuspankkiireja, joiden mukaan euromaiden on hoidettava velvollisuutensa, eli maksettava euromailta saamansa velat takaisin.

– Velkojamaat elävät siinä illuusiossa, että Kreikka pystyy tai haluaa maksaa velkansa takaisin. Se on paljon miellyttävämpi vaihtoehto kuin katsoa peiliin ja tunnustaa totuus, Puttonen sanoo.

Totuus on Puttosen mukaan se, ettei Kreikka tuskin koskaan tule maksamaan yli 300 miljardin euron velkaansa.

– Se on lähes 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Miksi Kreikalla olisi edes halua maksaa tuollaista määrää?

Maksukyvyttömyyden "maailmanennätys"

Puttonen viittaa Kreikan historiaan, joka on täynnä talousongelmia. Kreikka on ollut maksukyvytön lähes puolet itsenäisyytensä ajasta, eli noin 90 vuotta.

Puttonen ottaa esimerkin lähihistoriasta. Vuonna 2012 Kreikka mitätöi yksityisten velkojien saatavia sadan miljardin edestä.

– Kreikka ilmoitti yksityisille velkojilleen, että kolme neljäsosaa teidän saamisistanne pyyhitään pois. Silloin Kreikka teki maailmaennätyksen maksukyvyttömyydessä.

Tilanne oli eri silloin kun Kreikka ei ollut rahaliiton jäsen. Silloin Kreikka sai lainaa vain korkealla korolla.

– Sijoittajat tiesivät, että sijoittaminen on iso riski, koska Kreikka ei pysty maksamaan.

Eurohanke muutti pelin. Rahaliittoon liityttyään Kreikka sai yhtäkkiä lainaa samoilla ehdoilla kuin muutkin euromaat.

– Kun kerrankin kreikalle tuli tämä mahdollisuus, he käyttivät sen hyväksi ja ylivelkaantuivat.

Protestanttista velkakulttuuria

Miksi Saksa, Suomi ja muut velkojamaat edelleen odottavat toiveikkaasti saataviaan takaisin? Puttonen uskoo kulttuuristen erojen selittävän tätä.

– Eri kulttuureissa suhtaudutaan eri tavalla otettuun ja annettuun velkaan. Meillä yksityiselläkin sektorilla suhtaudutaan niin, että annettu velka pitää maksaa takaisin.

Puttonen huomauttaa, että yksityisten ihmisten velkasaneerauksen mahdollistava laki on sekin Suomessa suhteellisen uusi asia. Yrityssaneerauslaki säädettiin 1993.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa velkaan on perinteisesti suhtauduttu eri vinkkelistä, "pragmaattisemmin".

– Siellä ajatellaan, että jos yritys tai yksityishenkilö ylivelkaantuu, niin on molempien intressi neuvotella velat sille tasolle että niistä on mahdollista selvitä.

Velkojen mitätöinti avaisi "Pandoran lippaan"

Olisiko euromaiden sitten järkevämpi suhtautua Kreikan satojen miljardien velkaan amerikkalaisen pragmaattisesti?

Esimerkiksi 2000-luvun alussa ylivelkaantunut ja maksukyvytön Argentiina keskeytti velanmaksunsa, keskittyi taloustilanteensa parantamiseen ja lopulta nousi taloudellisesta ahdingosta.

Siihen – eli Kreikan velkojen leikkaamiseen – tiukkaa talouskuria ajavat euromaat eivät kuitenkaan tohdi Puttosen mukaan lähteä.

– Silloin muillekin ylivelkaantuneille euromaille olisi loogista vaatia samanlaista velkojen leikkausta. Silloin avattaisiin Pandoran lipas ja sitä saksalaiset ja suomalaiset eivät halua tehdä.

http://yle.fi/uutiset/rahoituksen_professori_suomen_katsottava_itseaan_peiliin_kreikka_ei_tule_maksamaan_velkojaan/8150068