Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri alkoi saarnata painostani, vaikka ei liittynyt mitenkään asiaan
12.07.2015 |
Tuli kamalan paha mieli, kun kävin lääkärillä poskiontelotulehduksen takia. Lääkäri kysyi vain yhtäkkiä "Mitä mieltä olet painostasi?" Olin tosi hämmentynyt ja vastasin, että onhan sitä vähän liikaa, ja että olen jo laihduttanut jonkin verran ja tarkoitus jatkaa. Lääkäri vaan jatkoi ylipainon riskeistä saarnaamista. Lopuksi sain antibioottireseptin käteen. Ymmärrän sen, jos olisin käynyt jonkun lihavuuteen liittyvän sairauden takia lääkärissä, tai vaikka ihan terveystarkastuksessa. Mutta akuutin poskiontolotulehduksen yhteydessä kuumeessa?? Masentaa ja itkettää, etenkin kun yritän kovasti tehdä asialle jotain ja olen jo laihduttanut yli 10 kiloa. :(
Kommentit (101)
Ihanaa tällä palstalla tämä läskinatsitus! :D
Olen itse ihan mahtiplösö, ja en muista koskaan kenenkään siitä minulle maininneen. Olen varmaan käynyt ainakin ihan keskiverrosti lääkärissä, eikä kertaakaan ole yksikään lääkäri ole minulle ylipainostani sanallakaan maininnut. Tänä keväänä kävin perusverikokeissa, ja niiden jälkeisellä lääkärikäynnillä aina hyvin viehättävä lääkärini jopa kyseli, miten olen saanut veren rasva-arvoni niin erinomaisiksi.
En myöskään muista joutuneeni plösöyteni vuoksi koskaan mihinkään noloon tilanteeseen, joita tällä palstalla on joskus sivutolkulla lueteltu. En muista juuttuneeni pyllistäisi mihinkään kiinni, aina olen sopinut lentokoneen penkkiin jne. Läheiseni kohtelevat minua kivasti, eivätkä puolitutut tai tuntemattomatkaan kommentoi minulle mitään painostani tai ulkonäöstäni. (No joo, joskus olen joutunut spurkuja häätämään, ja silloin saa tietysti kuulla olevansa ruma huora. :D ) Kaupoissa ja postimyynneissä on paljon hurmaavia vaatteita erityisissä plösömallistoissa. Ostelen niitä joka kuukausi, eikä minulla ole koskaan ollut vaikeuksia vaatettaa itseäni ja pukeutua somasti. Ja juu, olen myös plösönä saanut yksityiseltä sektorilta töitä, olen hyvä työssäni ja ansaitsen erinomaisesti. Minulla on myös vahva hyvä itsetunto ja elämä kaikin puolin mallillaan.
Hyvin kätketty pointtini siis on, että mun on vähän vaikea uskoa näitä tämän palstan läskijuttuja. :D Tämän ketjun aloitus voisi hyvin olla tottakin, mutta kai näitä juttuja enimmäkseen keksii joku surkimus elämänsä piristeeksi, eikö niin? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 15:39"]
Olisiko läskiterroristeilla luotettavia linkkejä kansainvälisiin lääketieteen julkaisuihin joissa ylipainon olisi kiistatta osoittanut yhteyden ennenaikaiseen kuolemanriskiin? Onhan diabetes ja verenpainetauti tappavia ja liittyvät lihavuuteen mutta lihavuus ei yksinään selitä kuolemansyitä. En puolusta tässä läskeyttä sinänsä mutta esim lihavuuteen ei kyllä myöskään saa hoitoa välttämättä helposti joka terveyskeskuksessa. Kyseessä on monesti myös mielenterveyden asia. Sama ongelma on alkoholin suurkulutuksen kanssa. Kuka sen hoitaa tai määrittää milloin pitäisi lopettaa perusterveydenhoidossa?
[/quote]
Pelkkä tekosyy jättää laihduttamatta siksi, ettei terveyskeskuksessa saa "hoitoa"
Olen myös kuullut, että pitää laihduttaa vaikka olin jo normaalipainoinen ja laihduttanut jo 25 kiloa. Mielestäni se oli törkeää...
No nyt selvisi, miksi päivystyksessä on pitkät jonot. Lääkärit kuluttavat aikaa pitämällä terveyssaarnoja ja samaan aikaan sairaat joutuvat istumaan odotushuoneessa. Jonotusajat lyhenisivät, jos lääkärit keskittyisivät hoitamaan vain sitä vaivaa, jonka vuoksi on tultu.
Minä menin vastaanotolle saadakseni jatkuvan päänsäryn vuoksi lähetteen erikoislääkärille. Lääkäri käytti TUNNIN terveistä elintavoista saarnaamiseen ikään kuin tämän ikäinen ämmä olisi lihava ( ja laiska) pelkkää tietämättömyyttäni. Mittasi verenpaineen ja käytti puntarilla. Oli vissiin vähän pettynyt lukemiin, kun kysyessäni vastasi ylimalkaisesti "normaali". Verenpaineesta siis, eikä painoakaan tainnut olla tarpeeksi.
Sain minä sen lähetteenkin, kun ilmoitin että muuten en poistu, ja etä haluan siitä myös kopion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lääkärin tehtäviin kuuluu ylipainosta puhuminen, mutta vähän tilannetajua voisi olla sen suhteen, että milloin siitä alkaa puhua. Esimerkiksi kivuissaan tai kuumeessa oleva ihminen ei todellakaan ole vastaanottavainen millekään ylimääräiselle keskustelulle. Sen sijaan tälle voisi antaa mukaan ravitsemusterapeutin yhteystietoja, ehdottaa ajanvarausta keskusteluun ylipainoista, lähetettä verikokeisiin jne. asioita, jotka hoidettaisiin sitten, kun potilas on tervehtynyt siitä akuutista tilanteesta. Tai jos sairaus vaatii useamman hoitokäynnin, niin ylipaino otettaisiin puheeksi hoitojakson lopussa.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 13:02"]Mieheni kävi silmätulehduksen vuoksi lääkärissä. Lääkäri ei puhunut ylipainosta, mutta sairaskertomukseen oli kirjattu miehen olevan "obeesi".
[/quote]
Niin? Eikö se pitänyt paikkaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 15:53"]No nyt selvisi, miksi päivystyksessä on pitkät jonot. Lääkärit kuluttavat aikaa pitämällä terveyssaarnoja ja samaan aikaan sairaat joutuvat istumaan odotushuoneessa. Jonotusajat lyhenisivät, jos lääkärit keskittyisivät hoitamaan vain sitä vaivaa, jonka vuoksi on tultu.
[/quote]
Jonotusajat lyhenisivät erityisesti silloin, jos ihmiset ottaisivat onkeensa, huomautuksista.
Jos olisimme normaalipainoisia, tupakoimattomia, elintavoiltamme terveitä ihmisiä, niin lääkäreissä ei olisi tokikaan niin paljon jonoja.
Lääkäriäkin voi ruveta kyllästyttämään, jos päivystyksessä on 5 reilusti ylipainoista selkäkipua valittavaa, jotka odottavat että ylipainosta ja rangan kuormittumisesta johtuva selkäkipu pitäisi ykskaks parantaa, puuttumatta mitenkään siihen oireen aiheuttajaan.
Ehkä lääkäreillä voi olla halu puuttua ongelmaan, eikä hoitaa jatkuvasti pelkkää oiretta?.
Toki on tympeitä lääkäreitä, jokaisessa ammatissa on tympeitäkin.
Mutta ei se sitä asiaa poista, että ylipaino on terveysongelma, kuten tupakointi jne.
Sekään ei asiaa muuta, että on terveitä ylipainoisia. Terveitä tupakoitsijoitakin on todella paljon, eikä se tee tupakoinnista sen terveellisempää.
Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista ylipainoisista ei hahmota omaa painoaan. Sen vuoksi lääkärit varmasti varmistelevat, että ihminen on tilanteensa tasalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko aloitusta. Että lääkäri alkaisi saarnata viiden kilon ylipainosta, kun poskionteloista kyse, just joo.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 16:17"]Kyllä lääkärin tehtäviin kuuluu ylipainosta puhuminen, mutta vähän tilannetajua voisi olla sen suhteen, että milloin siitä alkaa puhua. Esimerkiksi kivuissaan tai kuumeessa oleva ihminen ei todellakaan ole vastaanottavainen millekään ylimääräiselle keskustelulle. Sen sijaan tälle voisi antaa mukaan ravitsemusterapeutin yhteystietoja, ehdottaa ajanvarausta keskusteluun ylipainoista, lähetettä verikokeisiin jne. asioita, jotka hoidettaisiin sitten, kun potilas on tervehtynyt siitä akuutista tilanteesta. Tai jos sairaus vaatii useamman hoitokäynnin, niin ylipaino otettaisiin puheeksi hoitojakson lopussa.
[/quote]
Ei muuten kuulu. Riippuu ihan syystä, miksi on lääkärille mennyt. Kynsisieni tai melanooma ei johdu ylipainosta ja saarnaa ei tarvita, vaikka olisi syynä diabetes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 15:53"]No nyt selvisi, miksi päivystyksessä on pitkät jonot. Lääkärit kuluttavat aikaa pitämällä terveyssaarnoja ja samaan aikaan sairaat joutuvat istumaan odotushuoneessa. Jonotusajat lyhenisivät, jos lääkärit keskittyisivät hoitamaan vain sitä vaivaa, jonka vuoksi on tultu. [/quote] Jonotusajat lyhenisivät erityisesti silloin, jos ihmiset ottaisivat onkeensa, huomautuksista. Jos olisimme normaalipainoisia, tupakoimattomia, elintavoiltamme terveitä ihmisiä, niin lääkäreissä ei olisi tokikaan niin paljon jonoja. Lääkäriäkin voi ruveta kyllästyttämään, jos päivystyksessä on 5 reilusti ylipainoista selkäkipua valittavaa, jotka odottavat että ylipainosta ja rangan kuormittumisesta johtuva selkäkipu pitäisi ykskaks parantaa, puuttumatta mitenkään siihen oireen aiheuttajaan. Ehkä lääkäreillä voi olla halu puuttua ongelmaan, eikä hoitaa jatkuvasti pelkkää oiretta?. Toki on tympeitä lääkäreitä, jokaisessa ammatissa on tympeitäkin. Mutta ei se sitä asiaa poista, että ylipaino on terveysongelma, kuten tupakointi jne. Sekään ei asiaa muuta, että on terveitä ylipainoisia. Terveitä tupakoitsijoitakin on todella paljon, eikä se tee tupakoinnista sen terveellisempää.
[/quote]
JA jos läski tulee korvatulehduksen vuoksi, kannattaa varmuuden vuoksi saarnata ylipainosta?
- Kohta varmaan joku tulee valistamaan, että ylipaino todellakin altistaa korvatulehdukselle.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 16:53"]
En usko aloitusta. Että lääkäri alkaisi saarnata viiden kilon ylipainosta, kun poskionteloista kyse, just joo.
[/quote]
Minä uskon. Menin valittamaan selkäkipua ja minulle saarnattiin ylipainosta, vaikka painoin 60kg ja olen 170cm pitkä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin.. Jotkut tulehdukset uusiutuvat herkemmin tai ovat ärhäkämpiä jos on ylipainoa. Mutta vähän asiatonta käytöstä lääkäriltä... :s
Kuuluu lääkärin toimintaan. Haluat että me kustannamme läskisairautesi kulut tulevaisuudessa.
Tuota noin, lääkärin homana on saada sinut terveeksi. Sinähän laihdutat jo eikö niin, jatka samaan malliin.
Mitä valitat? Ylipaino on VAKAVA terveysriski, ja sä oletat et se lääkäri ignooraa sen?
Onko teillä sitten aspergeria tai kannerin autismia? Sinulla tai suvussa sillä syömishäiriöt ja lihominen voivat viitata aspergerin syndroomaaan. Laihdutus helpottaa itse oireiseen, mutta sinun varattava aika psykologilta joka voi kartoittaa muut mahdolliset "erikoispiirteet".
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 14:15"]
Mä oon törmännyt terveyskeskuslääkäriin joka myös piti mulle hirvittävän saarnan ylipainostani ja siitä, miten se heikentää mun puolustuskykyäni ja olen sen takia "jatkuvasti ramppaamassa lääkärissä ja pyytämässä reseptiä milloin mihinkin vaivaan!" Ja koska olen automaattisesti, ylipainostani johtuen, kaikin tavoin sairas muutenkin, diabetes nyt ainakin on ja korkea kolesteroli, niin laittoi mut kaiken kattaviin tutkimuksiin.
No ei siinä mitään. Otin labralähetteen vastaan ja menin kokeisiin. Vuotta aiemmin olin ollut työterveyslääkärin teettämässä vuositarkastuksessa ja siinä oli kaikki ok, mutta eihän se nyt pahaa tehnyt tarkistaa. Lisäksi tuo käyntini lääkärissä poskiontelotulehduksen takia oli kahteen vuoteen ensimmäinen käyntini ylipäätään lääkärillä omien vaivojen takia; lapsen korvatulehduksen takia olin kyllä ollut vähän väliä lääkärillä.
Kävin labrassa ja oli sovittuna uusi aika samalle räyhäävälle lääkärille. Sokerit: todella hyvät. Kolesteroliarvot: alle raja-arvon ala-arvon, eli erittäin hyvät. Muutkin verikokeen tulokset, kilpirauhasta lukuunottamatta, raja-arvoissa tai paremmin. Kilpirauhasen arvot näyttivät vakavaa vajaatoimintaa, mutta _siihen_ ei lääkäri puuttunut millään tavalla, totesi vain. Ei lääkitystä, ei lisätutkimusta.
Kun lääkäri, selkeästi muuten mulle äkäisenä kun en ollutkaan diabeetikko tms., oli kiukutellen todennut ettei arvoissa ole mitään vikaa (hän ihan oikeasti tiuski mulle, oli selkeästi jo valinnut saarnan minkä sitä pitää), ja käski lähtemään vastaanotolta pois "aikaa tuhlaamasta", sanoin hänelle ihan rauhallisesti että en olisi sinne toistamiseen tullutkaan jos hän itse ei olisi laittanut tutkimuksiin. Mutta hyvä että tutkittiin. Lisäksi ehdotin että ensi kerralla hän voisi vaikka vilkaista sitä potilaan historiaa ennen kuin alkaa syyttelemään "jatkuvasta lääkärissä ramppaamisesta". Ja kiitos vain kysymästä, poskionteloni voivat jo oikein hyvin.
Kun poistuin vastaanotolta, pysähdyin hoitajan luukulle ja pyysin labratulokset paperille. Varasin yksityiseltä endolta ajan ja sain lääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Työtäänhän se lääkäri vain teki, ihan hyvin tekikin, mutta käytöstapoja ja osaamista potilaan kanssa keskustelemisesta ei vaan ole.
[/quote]
Mielenkiintoinen tarina. Vähän kuin ystävälläni, mutta hänet patistettiin psykologille. Eli hän oli ollut pitkään väsynyt ja paino nousi ja ahdistunut ja masentunut. Otettiin verikokeet ja niissä näkyi selkeästi kilpparin vajaatoiminta. Hänen äidillään ja siskollaankin oli thyroxin lääkitys. Mutta mitä sitä hulluja. Lähete ravitsemusneuvojalle ja psykologille ja masennuslääkeresepti käteen.
Ystäväni myös kävi yksityisellä tulosten kanssa ja siellä ihmeteltiin, että miksi näin selkeässä tapauksessa ei heti aloitettu lääkitystä kilpirauhasen vajaatoimintaan. Ystäväni ei hakenut masennuslääkkeitä, eikä käynyt psykologilla. Voi nyt hyvin thyroxinia syödessä