Lue keskustelun säännöt.
Tulevaisuus miehen valmistumisesta kiinni
23.02.2022 |
Olen ollut avopuolisoni kanssa kolme vuotta. Tapasimme opintojen kautta (perinteinen hoitaja & insinööri). Meillä on suunnitelmissa ostaa asunto ja haaveissa perustaa perhe, mutta... Miehen valmistuminen on nyt jo vuoden odottanut opinnäytetyön valmistumista ja oppari ei ole edennyt lainkaan. Miehellä on osa-aikainen työ ja pieni palkka. Hänellä ei ole asuntosäästöjä, eikä voi säästääkään kun rahatilanne ei sitä salli. Olen oman osuuteni säästänyt, mutten halua vielä tässä vaiheessa täysin yhteistä taloutta, vaan haluaisin ekaan yhteiseen asuntoon tasavertaisen panoksen, eli en halua ottaa koko lainaa itselleni. Miehelle on luvattu vakiduuni ja parempi palkka heti kun vain valmistuu, ja myös opparin ohjaaja on käytännössä pedannut niin paljon valmiiksi kuin voi.
Minulla alkaa jo kärsivällisyys loppua. Olen patistellut ja kysellyt, ja asia vaivaa ja stressaa miestä itseäänkin, mutta mitään ei tapahdu. Olenko kohtuuton, kun olen alkanut miettiä eroa? En halua olla yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, joka on omaan tilanteeseensa tyytymätön, muttei tee asialle mitään.
Kommentit (59)
Mies on aina ollut sellainen, että hän tyytyy siihen mitä on eikä tavoittele enempää. Opinnäytetyössä vaikeinta on se, että tekstiä tulisi tuottaa itse, ja se ei oikein mieheltä luonnistu. Hän tekee kyllä hyvää työtä silloin, kun hänelle kerrotaan täsmällisesti mitä tehdä, mutta oma-aloitteisuutta hänellä ei oikein ole.
Olen myös miettinyt tuota, että paineen kasaaminen vain pahentaa asiaa. Onko vinkkejä, mitä muita tapoja olisi yrittää edistää tilannetta kuin täysi tuki ja ymmärrys tai hienoinen muistuttelu ja kysely silloin tällöin, jos en halua että miestä alkaa ahdistaa entistä enemmän?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miteen ap ajattelit miehen toimivan pikkulapsiperheen aiheuttaman stressin kanssa? Osallistuuko tasaväkisenä kumppanina vai vetäytyykö vastuusta?
Se, miten ihminen suoriutuu stressitilanteessa, kertoo hänestä paljon. Exäni oli stressiherkkä ja lopulta päädyin kaiken hoitajaksi ja maksajaksi. Mies vielä aloitti kaiken päälle sivusuhteen, koska "hän tarvitsee ihailua".
Psyykkistä apua tarvitsee.
Pelko ohjaa häntä. Uskallus laittaa piste lopputyöhön.
paljon painetta aiheuttavaa odotettavissa: heti vakkarityö ja asuntoon kiinni ja perheeseen….
Kyllä minusin pelottaisi.
Haluaisin valmistumisen jälkeen olla jonkin aikaa vapaa. Olla itte.
Liikaa painetta. En tykkäisi tuosta tilanteesta.
Ei halua loukata sinua, arvostaa ja kunnioittaa, MUTTAmutta onhan tuossa liikaa.
Hirveä hööky.
Ei hyvä tilanne.
Opinnäytetyön tekeminen olisi se ykkönen, mutta eihän se voi olla niin, että se sitoo hänet sinun kanssa asuntoon ja perheeseen.
Sinulla on niin valmiit kuviot, että kyllä ne ahistaa sitä toista.
Matkustella tai tehdä rauhassa töitä tm. ei ole hyvä sitoa noin kovin.
Olkaa vaikka vuosi tai ouoli valmistumisesta vuokralla
Tuota olen itsekin miettinyt, että jos 30-sivuinen kirjoitelma valmiiksi annetusta ja rajatusta aiheesta saa miehen näin solmuun, kestääkö hän mitään isompaa vastuuta jota asuntolaina ja perhe-elämä toisivat mukanaan. Kyse on myös siitä, että minua on alkanut epäilyttää, voinko kunnioittaa miestä, jos tilanne ei etene ilman painostusta miehen omasta aloitteesta ja tahdonvoimasta.
Harmi sinänsä, sillä mies on älykäs, kiltti ja huomaavainen. Aavistelin suhteen alusta lähtien, että jonain päivänä törmätään tähän, että aloitteellisuuden ja tahdonvoiman puute latistaa haaveet ja samalla mun tunteeni häntä kohtaan.
Onko palstalla joku, joka olisi saanut selvitettyä vastaavan kaltaista tilannetta ilman eroa? Milloin voisi odottaa miehen kasvavan aikuiseksi ja ottavan itsestään vastuuta?
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä eri mieltä kuin edellinen vastaaja. Miehellä on loistava tilanne: tukeva kumppani ja vakityö tiedossa valmistumisen jälkeen.
Ei ole mitään epäreilua paineenkasaamista puolisolle, jos vuoden etenemättä olleen opinnäytetyön etenemisestä hienovaraisesti kyselee ja yrittää saada hommaa oikeille raiteille.
Mieheltä puuttuu vaan kyky itseohjautuvasti saada tulosta aikaan.
Jos taas mies ei olekaan samalla lailla sitoutunut suhteeseen kuin ap, olisi miehen reilua lopettaa suhde eikä "oireilla paineiden alla" tekemättömyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Palkaksi nainen saa sitten miehen, jonka omatoimisuus rajoittuu siirtymiseen sohvan ja jääkaapin välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Miksi alapeukut? Tunnen melkein tusinan verran naisia, jotka kirjoittivat puolisonsa opinnäytetyön. Jos haluaa miehen töihin eikä homma etene, voi aina auttaa. Monelle se on merkinnyt 3000 e/kk lisää palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Palkaksi nainen saa sitten miehen, jonka omatoimisuus rajoittuu siirtymiseen sohvan ja jääkaapin välillä.
Ei vaan miehen ,joka tekee töitä ja saa mukavaa palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opinnäytetyöt aiheuttaa monille rimakauhua. Monen todella hyvän opiskelijan opinnot venyy sen takia. Eivät välttämättä saa vuosiin lausettakaan paperille rimakauhun takia.
Vierailija kirjoitti:
Psyykkistä apua tarvitsee.
Pelko ohjaa häntä. Uskallus laittaa piste lopputyöhön.
paljon painetta aiheuttavaa odotettavissa: heti vakkarityö ja asuntoon kiinni ja perheeseen….
Kyllä minusin pelottaisi.
Haluaisin valmistumisen jälkeen olla jonkin aikaa vapaa. Olla itte.
Liikaa painetta. En tykkäisi tuosta tilanteesta.Ei halua loukata sinua, arvostaa ja kunnioittaa, MUTTAmutta onhan tuossa liikaa.
Hirveä hööky.
Ei hyvä tilanne.Opinnäytetyön tekeminen olisi se ykkönen, mutta eihän se voi olla niin, että se sitoo hänet sinun kanssa asuntoon ja perheeseen.
Sinulla on niin valmiit kuviot, että kyllä ne ahistaa sitä toista.Matkustella tai tehdä rauhassa töitä tm. ei ole hyvä sitoa noin kovin.
Olkaa vaikka vuosi tai ouoli valmistumisesta vuokralla
Tässä voisi ollakin jotain perää. Olemme kuitenkin jo kolmekymppisiä, ja omaa elämää on ehditty elää jo. Olen itse käynyt ammattikoulun, ollut sen jälkeen jokusen vuoden töissä ja lähdin jatkokouluttautumaan, mies oli aloittanut opinnot vähän vanhemmalla iällä oltuaan kaikenlaisissa matalapalkkaisissa pätkätöissä. Mies oli haaveillut IT-alan töistä ja aloittanut aikoinaan amk-opinnot, mutta ne eivät sujuneet alkuunkaan. Eksänsä kuulemma antoi kipinän lähteä kouluun, mutta erosivat kesällä ennen miehen opintojen alkua.
Hirvittää, etten tästä nuorru.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Miksi alapeukut? Tunnen melkein tusinan verran naisia, jotka kirjoittivat puolisonsa opinnäytetyön. Jos haluaa miehen töihin eikä homma etene, voi aina auttaa. Monelle se on merkinnyt 3000 e/kk lisää palkkaa.
Tuo on huijaamista eikä sitä paitsi hoitaja pysty kirjoittamaan insinöörin opinnäytetyötä. Eri asia ois sitten, jos molemmat ois samalla alalla.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti naiset kirjoittavat nuo opinnäytetyöt, joten toimi kuten muutkin ja kirjoita se.
Miksi alapeukut? Tunnen melkein tusinan verran naisia, jotka kirjoittivat puolisonsa opinnäytetyön. Jos haluaa miehen töihin eikä homma etene, voi aina auttaa. Monelle se on merkinnyt 3000 e/kk lisää palkkaa.
Alapeukut huijaamisesta ja miehen itsekkään laiskottelun mahdollistamisesta.
Palkka tulee miehelle, ei sille naiselle. Puolisot eivät ole sama henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis haluatko olla miehen kassa yhdessä vai haluat tietyt jutut avoliittoon vaan. Kuulostaa että ihan sama mitä miehelle tapahtuu...
Opinnäyte on jostain syystä monille miehille hankala, ei suinkaan teknisesti vaan juuri siksi koska se on se viimeinen asia koulussa. Nyt tärkeää on se, että autat miestä tekemään suunnitelmallisesti sen loppuun. Sinun ei pidä muuta kuin "johtaa" sitä kuviota. Ensin paperille ylös missä mies menee opparin suhteen, onko siis pelkästään kirjoittamista vai onko johonkin firmaan jotain soveltamista.
Mutta siis ikävä kyllä tuo vaatii ihan paperille tehdyn otsikkotason suunnitelman että miten tuo vedetään loppuun. Tiedän, kuulostaa kornilta mutta niin se vaan on. Eli missä kohtaa työ on nyt, mitä on jäljellä sitten ihan yksityiskohtainen suunnitelma miten sinne jäljellä oleviin vaiheisiin päästään. Aikataulu ihan viikkotasolla.
Ensin sinun täytyy nostaa kissa pöydälle ja sanoa miehelle kovasti että nyt tämä pistetään kuntoon. Se on kenelle tahansa häpeäksi että jää roikkumaan kun pitäisi siirtyä eteenpäin elämässä!
Vierailija kirjoitti:
Opinnäyte on jostain syystä monille miehille hankala, ei suinkaan teknisesti vaan juuri siksi koska se on se viimeinen asia koulussa. Nyt tärkeää on se, että autat miestä tekemään suunnitelmallisesti sen loppuun. Sinun ei pidä muuta kuin "johtaa" sitä kuviota. Ensin paperille ylös missä mies menee opparin suhteen, onko siis pelkästään kirjoittamista vai onko johonkin firmaan jotain soveltamista.
Mutta siis ikävä kyllä tuo vaatii ihan paperille tehdyn otsikkotason suunnitelman että miten tuo vedetään loppuun. Tiedän, kuulostaa kornilta mutta niin se vaan on. Eli missä kohtaa työ on nyt, mitä on jäljellä sitten ihan yksityiskohtainen suunnitelma miten sinne jäljellä oleviin vaiheisiin päästään. Aikataulu ihan viikkotasolla.
Ensin sinun täytyy nostaa kissa pöydälle ja sanoa miehelle kovasti että nyt tämä pistetään kuntoon. Se on kenelle tahansa häpeäksi että jää roikkumaan kun pitäisi siirtyä eteenpäin elämässä!
Kiitos! Kokeilen tätä, vaikuttaa erinomaiselta neuvolta. :) Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis haluatko olla miehen kassa yhdessä vai haluat tietyt jutut avoliittoon vaan. Kuulostaa että ihan sama mitä miehelle tapahtuu...
Olen sitä mieltä, että nämä ovat yhteisiä haaveita ja nykytilanne harmittaa miestäkin, joten haluaisin auttaa häntä elämässä eteenpäin, yhdessä kanssani. Ap
Naiset ovat vaativia. Parisuhde perustuu miehen ulkonäköön, peniksen pituuteen ja siihen, kuinka paljon mies tuo rahaa yhteiseen talouteen. Tai nainen ottaa eron jos ei saa kaikkea mitä haluaa. Yhteisillä vuosilla ei tunnu olevan mitään väliä nykynaiselle. Miehen kannalta on fiksumpaa olla sinkkuna ja käydä seksihaluihinsa maksullisia naisia kiksauttamassa.
No siis siinäs jätät miehen, joka ei ole sinulle tarpeeksi :D joku onnekas nuori nainen noukkii vupden kuluttua jättämäsi vasta valmistuneen ja vakituistetun jämäsi, jonka elämä alkoi hymyillä kun sinä lähdit. He rakastuvat ja kuhertelevat vuoden-pari kunnes ostavat asunnon ja vaimoke alkaa odottaa esikoista. Sillä välin sinä hankit yksin oman ensiasuntosi ja selaat tinderin karmeaa antia ja tapaat monta lipevää junttia eikä kukaan vastaa korkeita standardejasi. Sitten lopulta kun joku herrasmies löytyy on hänkin jo toisella kierroksella ja empii tehdä muksua kanssasi. Lopulta olet epätoivoinen 35+ lapseton vauvakuumeinen ak ka, joka valmistui oi nii oikein hienosti aikataulussa ja olisi ollut varaa hankkia se perheasuntokin sen ekan miehen kanssa, joka olisi siihen mielellään suostunut, mutta ei kun ei kelvannut sulle.
Nähty.
Otat eron. Tai sitten tuet ja autat kaikin tavoin. Mies kuitenkin tehnyt töitä opiskelujen ohella eli ei nyt mikään saamaton vätys.
Paineen lisääminen saattaa nostaa kynnystä entisestään. Miten häneen saisi valettua pystyvyyden tunnetta?
Oletko kysynyt häneltä, mikä on tilanteessa kaikkein vaikeinta? Mitä mies ajattelee ja tuntee?