Lue keskustelun säännöt.
Lauantaina häät ja itken vaan yksin kotona.
09.07.2015 |
Päässä vain ajatus "en halua, en halua, en halua"
Kamala ahdistus ja en tuntuu, että en halua naimisiin. Vieläkö voi/kehtaa perua vai onko tämä viimehetken paniikki ? :'(
Kommentit (65)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 15:42"]
Minulla oli muutama kuukausi ennen häitä todella paha ahdistus naimisiinmenosta. Ajattelin kuitenkin sen olevaa normaalia stressiä ja kammoa siitä, että kohta oikeasti sitoudun tuohon ihmiseen. Pari päivää ennen häitä kiukuttelin ja meillä oli kamala riita, itkin ja huusin.
Nyt jälkeen päin on helppo sanoa, että olisi pitänyt kuunnella sisintään. Olin epävarma ja se näkyi ulos tuolla tavalla. Nyt olemme jo eronneet, ja ehkä se minun näkökulmastani oli tiedossa jo kauan ennen naimisiinmenoakin. Ihminen oli väärä. Tunteita on joskus vaikea ymmärtää ja ikävä kyllä joskus on opittava kantapään kautta.
Tuskin kukaan voi näissä asioissa antaa toiselle varmoja vinkkejä. Ehkä sen, että hääpäivän alla olisi hyvä olla rauhallinen ja levollinen olo? Se vain on osattava erottaa juhlien järjestelystä aiheutuvasta kiireestä.
[/quote]
sama homma. Pari kk ennen alkoi paniikki. Ja se meni kuin vuoristorata. Tunsin itseni ja tajusin ne on ne hermot.
häiden jälkeen tilanne laukesi ja naimisissa, onnellisesti ollaan oltu kohta 15 v.
on myös ok panikoida.
Katkaise vaikka jalkasi ja peru häät "toistaiseksi" ja sitten annat ajan kulua ja eroattekin
Hittoako sitä on naimisiin mentävä? Ihan naurettavaksi on mennyt tämä häätouhu ja sitten erotaan. Pilattu koko avioliiton merkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perut häät jää myös hääyö kokematta. Saatat yllättyä kuinka paljon naiminen viehättääkään. Sitten kyllä kaduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 21:56"]
Mä epäröin vielä hääpäivänäkin. Oisinpa kuunnellut vaistojani. Avioliittoni oli surkea, ero tuli äkkiä. Jos yhtään epäilet, niin peru häät. Kyse on sun loppuelämästä
[/quote]
miten niin "loppu elämä"?? onhan sunkin elämä jatkunut. kyllä erota voi jos ei sovi yhteen. ei se ole maailman loppu
[/quote]
Nimenomaan. Ei se avioliitto ole mikään elinkautinen joka on pakko lusia. Siitä pääsee lähtemään ihan kuin avoliitostakin.
Itse olen tässä miettinyt viimeiset 5 vuotta asiaa (10 vuotta oltu yhdessä), että erota vai mennä naimisiin... Ehkä pitäisi viimein joku ratkaisu tehdä suuntaan ja toiseen. Kun vain tietäisi kumpaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 21:58"]
Omia häitäni edeltävät päivät olivat täynnä onnea ja odotusta, ei mitään epäröintiä tai paniikkia. Kannattaa kuunnella sisäistä ääntään! Nimim. 10 vuotta onnellisesti naimisissa
[/quote] Sama. Ei pienintäkään epäröintiä. T:14v onnellisesti naimisissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarviikohan tässä mennäkkään lauantaina häihin vieraaksi ollenkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väitän, että ihan helvetin moni katuu myös lapsien hankintaa. Ja useaan otteeseen.
Mutta tilanteelle ei voi enää mitään, joten tilanne hyväksytään.
Itseään voi huijata uskottelemalla, että "I-I-Ihan hyvä j-juttu tää oli..."
Moni varmaan jättää häät perumatta siksi, että pelkää mitä muut ajattelevat. Hieman surullista.
Itse ajattelen että kun menen naimisiin joskus, en voi tuntea pelkoa tai kauhua. Jännitystä itse päivästä, mutta tulevaisuus kun ei kauheasti muutu tästä tavallisesta, niin miksi sitä odottaisi kauhulla....
Minulla oli muutama kuukausi ennen häitä todella paha ahdistus naimisiinmenosta. Ajattelin kuitenkin sen olevaa normaalia stressiä ja kammoa siitä, että kohta oikeasti sitoudun tuohon ihmiseen. Pari päivää ennen häitä kiukuttelin ja meillä oli kamala riita, itkin ja huusin.
Nyt jälkeen päin on helppo sanoa, että olisi pitänyt kuunnella sisintään. Olin epävarma ja se näkyi ulos tuolla tavalla. Nyt olemme jo eronneet, ja ehkä se minun näkökulmastani oli tiedossa jo kauan ennen naimisiinmenoakin. Ihminen oli väärä. Tunteita on joskus vaikea ymmärtää ja ikävä kyllä joskus on opittava kantapään kautta.
Tuskin kukaan voi näissä asioissa antaa toiselle varmoja vinkkejä. Ehkä sen, että hääpäivän alla olisi hyvä olla rauhallinen ja levollinen olo? Se vain on osattava erottaa juhlien järjestelystä aiheutuvasta kiireestä.
On aika epäreilua juhlia häitä ja pyytää sukulaiset ja ystävät juhlimaan ihanaa päiväänne, jos tiedätte että ette pysy yhdessä....
Ajattele sitä, että sinä tulet panikoimaan aivan samalla tavalla jatkossakin. Eli mikä muuttuu, kun olette naimisissa, vai muuttuuko mikään?
Onko paniikki sinulle luonnollinen olotila, vai onko siihen olemassa jotain erityistä aihetta. Jos olet panikoinut koko ikäsi milloin mistäkin, niin se on vain sinun persoonallisuuttasi, mutta mieti tarkkaan, onko tässä suhteessa jotain sellaista erityistä, joka saa sinut epäröimään. Jos on, niin peru häät.