Opamoxin pidempiaikainen käyttö

Huipputörkeää, altistaa sikiö tuollaiselle. Ei pidä sitten ihmetellä, ellei imetys onnistu... sikiö huumattu.

Ihan tuosta vain, tarjotaan terveille raskaana oleville psyykenlääkettä sikeisiin uniin, vaikka eivät edes pyydä - minusta se on vastuutonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bentsokoukusta ei kovin helposti parannuta, onnea matkaan

Aloittajan annoksilla ja käyttömäärillä ei tosiaankaan olla missään koukussa. Ja jos joku onkin koukussa tyyliin 50mg/päivässä, niin sellaista käyttöä ei kukaan edes vierestä katsoen huomaa lainkaan ja kuukaudessa tuohon menee rahaa yhden tupakka-askin verran.

Jeesustelijoilla täällä ei ole kyllä mitään käsitystä realiteeteista.

Uskallan olla eri mieltä.

T: opamoxia syövä

Eri mieltä siis mistä? 50mg päivässä on täysin näkymätön annos pitempään käyttäneellä.

50mg Opamox kuukausiannos 30kpl - hinta 7,44 €. Eli halvempaa kuin yksi tupakka-aski.

Miten tämä tupakan hinta nyt liittyy mihinkään?

Tupakka on rauhoittava ja stimuloiva päihde, jota käytetään mm. stressin tasaamiseen. Se vaurioittaa enemmän terveyttä, koukuttaa pahemmin ja tulee vieläpä helvetisti paljon kalliimmaksi kuin jokin opamox, jonka kuukausittainen hinta on alle kymmenen euroa.

Vierailija kirjoitti:

Palstalla on kyllä paljon näitä pilleristejä nykyään. Ja suurin osa aina et "syön vaan sitä miedointa, Opamox". Sama ku alkkikset jotka puolustelee ettei juo väkeviä ja viikolla vain 1-2 lasia viiniä.

Suomessa on 400 000 alkoholistia ja vielä suurempi määrä erilaisten psyykenlääkkeiden ja päihteiden käyttäjiä. On kai se nyt selvää, että jokin riivaa tätä kansakuntaa niin pahasti ettei siinä kaltaistesi jeesustelut paljoa paina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä käytän tyytyväisenä just sen verran kun tuntuu että tarvii. Mulla on hirveän vaikea ahdistuneisuus, joka laukeaa pikku triggereistä tai stressaavista tilanteista. Moitin itteäni kaikesta, meen pois tolaltani tai menen dissosiaatioon, joka on ihan kamala tunne. Se kestää pahimmillaan viikkoja. En varmaan lopeta Opamoxia koskaan, sillä sen avulla voin rentoutua ja ajatella selkeämmin, ja tuntea muitakin tunteita kuin jämähtänyttä kauhua tai kuolemanpelkoa. Huono puoli on muistin heikkeneminen, ehdottomasti. Huom! Lääkärin määräämää annosta ei saa oikeasti ylittää, koska se provosoi toleranssin nousua, ja toleranssin nousu tekee Opamoxin hoidollisesta käytöstä pidemmän päälle mahdotonta = kovatkaan määrät eivät auta hyvään tilaan, vaan jäät kaipaamaan vielä isompaa annosta.

Voitko kertoa millainen tila toi "dissosiaatio" on?

Voimia sulle.

Kiitos! Joo voin. Se tuntuu siltä kun katsoisin maailmaa jonkun kelmun läpi, olen ikäänkuin jäässä, pysähdyksissä. Tunnun vieraalta ja oudolta, en tiedä mitä toivon tai mikä tekisi olon paremmaksi, kun en ole kosketuksissa sisimpäni kanssa. Saatan pakoilla tunnetta vaikka tekemällä kovasti töitä tai lukemalla tätä palstaa. Se on vain pakoilua, joka ei auta olosta pois. Joskus ulkoilu tai reipas liikunta auttaa, monesti kävely ei riitä vaan "kävelen lenkkini vaikuttaen normaalilta, mutta olen jatkuvasti pääni sisällä näkemättä ympäristöäni todella". Vaikea selittää, mutta hirveä tunne josta vaikea päästä irti.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia fyysisiä vieroitusoireita olette saaneet Opamoxista?

Lihasten sätkimistä, jännittämistä, pakkoliikkeitä. Onko unettomuus fyysistä? Sitäkin.

Mulle tulee vierotusoireena päänsärkyä, valo-ja ääniyliherkkyyttä ja ahdistusta.

Lyhytaikainen käyttö aiheuttaa romahduksen vaikutuksen laskussa.

Vierailija kirjoitti:

Huipputörkeää, altistaa sikiö tuollaiselle. Ei pidä sitten ihmetellä, ellei imetys onnistu... sikiö huumattu.

Lääkärit siunaa ja määrää tän Suomessa raskaana oleville eikä tietoa raskauden aikaisen käytön haitoista ole suomeksi. Englanniksi löytyy jo.

Exän lapsen äiti käytti raskauden ajan, eikä kumpikaan heistä täysillä käynyt. En tuosta uskaltanut exälle mainita, mutta olen aika varma että tuo opamox vaikutti lapsen käytöshäiriöihin ja mm puheen viivästymiseen, oli selvästi ikäistään nuoremmalla tasolla eikä vielä nelivuotiaanakaan osannut juuri esim puhua.

Annostuksesta en tiedä mutta joku 30mg kolmesti päivässä on myös yleisesti käytetty annos.

Itse en riskeeraisi, tosin pahassa paniikkikohtauksessa lapsi ehkä kärsii enemmän.

Up

On vain niin ahdistavaa kun lääkäri sanoo että pitäisi alkaa irrottamaan itseään opamoxista. Mä en pysty nukkumaan ilman kahta 15 mg tablettia. Olen aina ollut huono nukkumaan, jo nuoresta asti, ja nyt mun elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Pelottaa jos lääkäri ei uusi reseptiä. Saako sen yksityiseltä helpommin? Mä ole saanut reseptin työterveydestä. Onko mitään unilääkkeitä? Lääkäri ei edes sanonut mitään, kun kysyin. Mulla oli aikaisemmin lisäksi tenoxit. Niistä irrottauduin. Mä olen vähän taipuvainen epätoivoon. Mulla on jemmassa monta purkkia tenoxeja ajalta, kun lopettelin sen käyttöä. Joskus mietin kaikenlaista. Yks lääkäri laittoi mut kerran sellaiseen tilanteeseen, että sain vain kahden viikon opamoxit kerralla. Mut onneksi yksi psykiatri vapautti mut tosta ahdistavalta kiristystilanteesta ja sain kolmen kuukauden reseptin. Loppui se apteekissa ramppaaminen.

Täysin samaa mieltä (50mg opamoxin käyttöä ei sivullinen huomaa ku käyttäjä kokenut)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä käytän tyytyväisenä just sen verran kun tuntuu että tarvii. Mulla on hirveän vaikea ahdistuneisuus, joka laukeaa pikku triggereistä tai stressaavista tilanteista. Moitin itteäni kaikesta, meen pois tolaltani tai menen dissosiaatioon, joka on ihan kamala tunne. Se kestää pahimmillaan viikkoja. En varmaan lopeta Opamoxia koskaan, sillä sen avulla voin rentoutua ja ajatella selkeämmin, ja tuntea muitakin tunteita kuin jämähtänyttä kauhua tai kuolemanpelkoa. Huono puoli on muistin heikkeneminen, ehdottomasti. Huom! Lääkärin määräämää annosta ei saa oikeasti ylittää, koska se provosoi toleranssin nousua, ja toleranssin nousu tekee Opamoxin hoidollisesta käytöstä pidemmän päälle mahdotonta = kovatkaan määrät eivät auta hyvään tilaan, vaan jäät kaipaamaan vielä isompaa annosta.

 

Voitko kertoa millainen tila toi "

>> Se tuntuu siltä kun katsoisin maailmaa jonkun kelmun läpi, olen ikäänkuin jäässä, pysähdyksissä. Tunnun vieraalta ja oudolta, en tiedä mitä toivon tai mikä tekisi olon paremmaksi, kun en ole kosketuksissa sisimpäni kanssa. Saatan pakoilla tunnetta vaikka tekemällä kovasti töitä tai lukemalla tätä palstaa. Se on vain pakoilua, joka ei auta olosta pois. Joskus ulkoilu tai reipas liikunta auttaa, monesti kävely ei riitä vaan "kävelen lenkkini vaikuttaen normaalilta, mutta olen jatkuvasti pääni sisällä näkemättä ympäristöäni todella". Vaikea selittää, mutta hirveä tunne josta vaikea päästä irti. >>

Kuulostaa pikemmin siltä, että vietät suurimman osan aikaa yksinäsi. Silloin jää oman pään sisälle ja todellisuus alkaa tuntua vieraalta. Eräänlaista mökkihöperyyttä siis. Siihen auttaisi hyvät, vastavuoroiset ihmissuhteet, mutta niitäpä ei saa edes reseptillä apteekista.