Miten 1-vuotiaiden vanhemmat rentoutuvat lomalla?

Ei mitenkään :D

Mene sieltä mistä aita on matalin. Käytä kertakäyytölautasia, älä välitä vaikka lapsen paidassa on vähän ruoantähtritä tai räkää, vaihdat puhtaan paidan sitten huomenna jne. Syötähyvällä omallatunnolla purkkiruokaa jos lapsi vaan huolii ja puuroa vaikka tetrasta, ravintolassa anna sen maistella vanhempien lautaselta niin saatte itse ehkä rauhassa syödä.

Muistan kyllä tuon tunteen esikoisen kanssa, kun sitä oli tottunu matkustamaan kahdestaan ja yhtäkkiä kaikki ei ollukkaan niin helppoa. Nyt kun lapsia on kolme niin lomailu tuntuu ihan helpolta taas vaikka taas on yksivuotias mukana.. Kaikkeen kai tottuu..

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 14:29"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:08"]Hyvin on rentouduttu, lasten kanssa reissattu ihan alusta saakka. Päikkärit hotskulla ja sitten taas rantsuun/altaalle/kävelylle tai auto vuokralle ja tutustumaan paikkoihin.
[/quote]
Miten rentoudut 1-vuotiaan kanssa rannalla tai uima-altaalla?
[/quote]

Kellukkeet käteen ja lelujen kanssa lapsi rantaviivaan touhuamaan. Istut itse lähellä katsomassa mitä lapsi tekee. Eihän siinä mitää kirjaa saa luettua mutta lapsen touhuja on kiva seurata.

Meidän lomilla on ollut ihan rentoa ja hauskaa lasten kanssa. Kotona ollessa käydään puistoissa ja nähdään kavereita. Reissussa ajoitetaan ajomatkat päikkäriaikaan, jolloin lapset nukkuvat. Ei stressata liikaa ruuasta tai muustakaan päivärytmistä, joskus lounas ja välipala voi hyvinkin vaihtaa paikkoja, jos ei just satuta oleen lounasaikaan sellaisessa paikassa, missä voi antaa lämmintä ruokaa. 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 10:57"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 10:54"]No tuon ikäisen kanssa voi pysyä kotinurkillakin jos stressaa. Kauemmas ehtii myöhemminkin. Pikkulapsivaihe on äkkiä ohi. [/quote] Niinpä. Mies yrittää koko ajan että lähdettäisiin jonnekin kauemmaksi, vakuuttelee että hän kyllä palaa lapsen kanssa mökkiin, hotelliin, younameit jos menee hankalaksi, mutta se on niin nähty että hän on ainut joka reissusta nauttii joten ei käy. Saisi mennä itsekseen tai vanhemman lapsen (4v) kanssa kaksin mutta ei halua. Mun pitäis olla mukana ja arvaahan sen miksi.

[/quote]

Miten voikaan elämä olla vaikeaa lasten kanssa !!

Itse olen kyllä kaikkien lasten kanssa ( jo alle vuoden ikäisinä ) reissannut, mökkeillyt, ottanut rennosti ja nauttinut lomista ihan kuten nytkin, kun olen jo kahdestaan mieheni kanssa. Miten joku saakaan kaiken kuulostamaan niin vaikealta.

Ei mitenkään

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 23:36"] [/quote] Miten rentoudut 1-vuotiaan kanssa rannalla tai uima-altaalla?

Mitä siihen rentoutumiseen vaaditaan? Ei voi maata silmät kiinni, mutta voi istuksia hiekassa ja tehdä kakkuja. Voi kävellä käsi kädessä vedessä. Voi läiskytellä vettä? Voi nauttia auringosta ja vedestä ja hyvästä fiiliksestä.
[/quote]
Periaatteessahan tuo on samaa hiekkalaatikkoarkea ja vesilätäkön reunalla oloa kuin perusarjessa, mutta kauniimmissa puitteissa. Mun 1-v ei vielä kävele muttei pysy paikallaankaan hiekkaa kuopien. Joku ehdotti kellukkeiden laittoa ja vesirajassa oleskelua: lapsi olisi naamallaan vedessä saman tien ja huuto sen mukainen. Olen vauvavuoden jäljiltä uupunut ja väsynyt ja tässä ketjussa oli kyse rentoutumisesta. Minä en pysty rentoutumaan juoksemalla lapseni perässä, vaikka hän rakas onkin. Koko arkenihan on jo sitä, ei ympäristön vaihdos tee siitä rentouttavaa. Mutta en myöskään rentoudu siideriä lipittämällä niin kuin joku fiksu jo arveli.

Kylläpäs täällä tehdään lapsiarjesta hankalan kuuloista. Teemme perheenä juttuja, matkustelemme, touhuamme kaikenlaista. Lapsi kulkee mukana autossa, rattaissa jne. Illalla lapsen mennessä nukkumaan, on aikuisten aikaa, voi ottaa viiniä jne.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 14:46"]Mun rentoutumista on se että lähdetään etelään viikoksi. Ei tarvitse laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, siivota tms. Voin vain olla perheeni kanssa. jos se taapero elää viikon pelkillä ranskalaisilla ja jätskillä ei se siihen kuole. Kotona voi taas ottaa rutiinit käyttöön.. Mies vahtii välillä kun mä makaan auringossa tai uin isompien kanssa ja sitten tosinpäin.
[/quote]

Sama.

Mä tiedän kahden lapsen kokemuksella, että mun (HUOM! Mun, joku muu voi ajatella toisin) on paljon helpompi reissata yli 2-vuotiaan kuin vauvan/1-vuotiaan kanssa. Esikoisen kanssa vielä tehtiin monen viikon sukulointireissuja ympäri suomea yms. reissuja, jotka ei minua noin pienen kanssa rentouttanut kyllä yhtään.

Nyt, kun toinen lapsi on 1-vuotias, jätämme pitkät kotimaanreissut ja ulkomaanreissut koko perheen voimin ihan hyvällä omallatunnolla väliin. Ehtii sitä sitten ensi vuonnakin tai sitä seuraavana tai sitä seuraavana, tai vaikka 10 vuoden päästä :). Sen sijaan jakaannumme perheenä: minä ja esikoinen teemme parin päivän reissun, samoin isä ja esikoinen. Muutama kyläily tehdään koko perheen voimin, mutta osa sukuloinneista ja ystäväperheissä kyläilyistäkin (välimatkat pitkiä) hoidetaan pienemmissä kokoonpanoissa. Varsinkin, kun mummolasta saa lastenhoitoapua, niin loma äiti+1-vuotias mummolassa on mulle sitä rentouttavinta lomaa :). Ja totta puhuen esikoinen on jo niin iso, että parin päivän reissu hänen kanssaankin on rentouttavaa lomaa.

Lapset on erilaisia. Meidän 1v 1kk kanssa ei reissata juuri nyt mihinkään. Viime yönä valvottiin kolme tuntia (vain äiti kelpaa yöheräämisiin) ja kuitenkin päivä alkoi seiskalta. Kaveri ei hereillä viihdy rattaissa tai autossa. Vielä ei kävellä, joten pitäisi päästää konttaamaan ja keräämään kaikki pöpöt ihmisten kengistä. Ruoka on oltava omaa, koska vähänkin vääränlaista ja oksu lentää (toki koko ajan harjoitellaan "oikean" ruuan syömistä, mutta se on vaan kivempi tehdä kotona). Väsymys ja nälkä johtaa ihan hirveään huutoon, mihin ei auta mikään muu kuin ruoka ja uni, joten rutiinit on olennaisia. Eli ei, meillä ei tänä vuonna reissata muksun kanssa. Miniristeily varattiin, joten lähdetään sinne testaamaan reissaamista. Ja se rentoutuminen; meillä ei tällä hetkellä rentouduta, meillä vain keskitytään selviytymiseen. 

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 08:17"]

Kylläpäs täällä tehdään lapsiarjesta hankalan kuuloista. Teemme perheenä juttuja, matkustelemme, touhuamme kaikenlaista. Lapsi kulkee mukana autossa, rattaissa jne. Illalla lapsen mennessä nukkumaan, on aikuisten aikaa, voi ottaa viiniä jne.

[/quote]

Mä kirjoitin tuolla edellisellä sivulla, millaista elämä on meidän kuopuksen kansaa. Mä en kyllä koe, että "tekisin" arjestamme muka jotenkin hankalaa, lapsi nyt vain on tällainen ja tällaisessa vaiheessa. Mun mielestä on aika aliarvioivaa kirjoittaa tuohon sävyyn ihmisille, kun ei ole hajuakaan vaikka siitä, millaisia lapsia heillä on.

Meillä oli esikoinen tosi rauhallinen lapsi, oli helppoa mennä ja tehdä ja touhata perheen kanssa. Nyt ei ole. Esim. metsäretket, joita tapaamme tehdä, eivät tällä hetkellä tunnu kovin nautinnollisilta, kun kuopus sille päälle sattuessaan keskittyy työntämään suuhunsa kaiken. Mä en ainakaan koe sitä rentouttavaksi, kun pitää kytätä lapsen jokaista liikettä. Lapsi ei myöskään useinkaan kulje kivasti ja helposti muun perheen mukana, vaan yrittää vääntäytyä pois rattaista tai huutaa autossa, jos ollaan väärään aikaan liikkeellä. Viinin juomisesta iltaisin voi monesti vain haaveksia, koska ylikierroksilla käyvä lapsi ei aina saa unen päästä kiinni iltaisin ja nukuttamiseen menee aikaa.

Kyllä me silti mennään ja reissataan, tänä kesänä ollaan esim. tehty Lapin-reissu. Mutta mua ärsyttää se, että kirjoitetaan siihen sävyyn, että miten se nyt voi olla niin hankalaa, kun ei meillä ole. No ihan siten, että lapset ovat erilaisia, eikä lapsen luonteesta voi esittää toiveita etukäteen.

Enkä mä mitenkään valita, vaikka nyt onkin raskas elämäntilanne. Kyllä tämä menee ohi. Ja on tässä elämässä kivojakin asioita. Nyt vain olen hirveän väsynyt ja aikaa itselle on vähän. En kuitenkaan ajattele, että elämän pitäisi olla koko ajan helppoa. Mutta antakaa nyt hyvät vanhemmat toisillenne vähän armoa ja uskokaa, kun toiset sanovat, että raskasta on.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 08:17"]Kylläpäs täällä tehdään lapsiarjesta hankalan kuuloista. Teemme perheenä juttuja, matkustelemme, touhuamme kaikenlaista. Lapsi kulkee mukana autossa, rattaissa jne. Illalla lapsen mennessä nukkumaan, on aikuisten aikaa, voi ottaa viiniä jne.
[/quote]
Kylläpäs siellä tunnutaan taas tietävän ettei lapsiarki voi olla hankalaa vaan vanhemmat ovat vain tehneet sen sellaiseksi. Jos lähdetään vaikka siitä, ettei ole itsestäänselvyys että lapsi viihtyy autossa ja rattaissa.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 08:17"]Kylläpäs täällä tehdään lapsiarjesta hankalan kuuloista. Teemme perheenä juttuja, matkustelemme, touhuamme kaikenlaista. Lapsi kulkee mukana autossa, rattaissa jne. Illalla lapsen mennessä nukkumaan, on aikuisten aikaa, voi ottaa viiniä jne.
[/quote]
Kylläpäs siellä tunnutaan taas tietävän ettei lapsiarki voi olla hankalaa vaan vanhemmat ovat vain tehneet sen sellaiseksi. Jos lähdetään vaikka siitä, ettei ole itsestäänselvyys että lapsi viihtyy autossa ja rattaissa.
[/quote]tai, että kotona ei välttämättä ole nukuttu kunnon öitä vuoteen.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 08:17"]Kylläpäs täällä tehdään lapsiarjesta hankalan kuuloista. Teemme perheenä juttuja, matkustelemme, touhuamme kaikenlaista. Lapsi kulkee mukana autossa, rattaissa jne. Illalla lapsen mennessä nukkumaan, on aikuisten aikaa, voi ottaa viiniä jne. [/quote] Kylläpäs siellä tunnutaan taas tietävän ettei lapsiarki voi olla hankalaa vaan vanhemmat ovat vain tehneet sen sellaiseksi. Jos lähdetään vaikka siitä, ettei ole itsestäänselvyys että lapsi viihtyy autossa ja rattaissa. [/quote]tai, että kotona ei välttämättä ole nukuttu kunnon öitä vuoteen.

[/quote]

Mun täytyy omalta kohdaltani tähän lisätä, että oon väsyneempi nyt, kun lapsi on 1-vuotias kuin pikkuvauva-aikana. Muistan tämän esikoisenkin kohdalta. Vaikka imetän edelleen, jaksamisessa auttavien hormonien annostelu on ilmeisesti lopetettu. Vaikka yöheräämistä on vähemmän, olen paljon väsyneempi nyt.

Kaiken kaikkiaan meillä on ollut ja on edelleen yöheräämisiä melko vähän, mutta monellahan niitä on tässä vaiheessa tosiaan jo vuosi takana eikä loppua vielä näkyvissä. Virtuaalihalaus kaikille teille!

48

Me ollaan reissattu jo 2 ikäisen vauvan kanssa. On tottunut nukkumaan autossa, syö vielä purkkiruokaakin (toki muutakin, mutta purkit käteviä matkalla), rakastaa kun on paljon ihmisiä joita voi seurailla. Isossa porukassa viihtyy pöydässä, nauraa ja "osallistuu" keskusteluun. Tauot pidetään lapsentahtisesti.

Muuten loma kotonakn tarkoittaa sitä, että isäkin ehtii enemmän hoitamaan ja isovanhemmat. Nytkin olen käynyt festareilla, ystävien kanssa ulkona, juoksemassa, yksinään kaupungilla...

Siis 2 kk - ikäisen vauvan kanssa, nyt on vuoden.

52

Me olemme molempien lasten kanssa tehneet ulkomaanreissun, kun lapset ovat olleet vähän alle 1-vuotiaita eli eivät vielä kävelleet. Molemmat onneksi viihtyivät rattaissa ja nukkuivat päiväunetkin niissä silloin, kun nukutti. Onneksi rantalomalle emme menneet ennen kuin pienempikin oli jo 3v niin sai nauttia vedessä olemisesta riittämiin.

Itse koin juuri tuon 1-2-vuotiaan kanssa parhaaksi lomaksi kylpyläloman. Allastiloihin mentiin erikseen, joten vahtimisongelmaa ei ollut koko ajan, toinen vanhemmista lähti aina lapsen kanssa aiemmin ja toinen jäi nauttimaan uimisesta, kylpylässä oli hyvä lasten leikkihuone, jossa lapsi viihtyi tunteja ja äiti sai istua kirja kädessä rauhassa, päiväunet nukuttiin hyvin, kun ei ollut liian kuuma eikä allasalueen hihkaisuja niin kuin etelässä ja illalla istuttiin miehen kanssa punaviinilasin kanssa lapsen nukkuessa. Ei stressiä rentoutumisesta ja siitä, että nyt pitäisi viettää elämänsä loman, vaikka kaikki vaan väsytti vaan päiväunienkin aikaan nukuin itse univelkoja pois. Ei tarvinnut siivota, kokata eikä murehtia mistään ja kun kuvio oli riittävän pieni, niin ei tarvinnut stressata lentomatkoista eikä siitä, saadaanko rahalle vastinetta niin kuin ulkomaanmatkoilla usein stressataan.

Tämä tosin varmasti on ihan omasta luonteesta kiinni. Itse revin iloa erityisesti aamupalalla (päinvastoin kuin joku täällä ketjussa), kun ei tarvinnut itse laittaa mitään vaan pääsi valmiiseen pöytään ilman tiskivelvollisuutta. Käytiin myös tutustumassa kaupunkiin ja syötiin siellä vähän halvemmalla kuin illalla uintien jälkeen kylpylän ravintolassa. Nautin erityisesti näistä ruokailuista. Jos lapsi tuli levottomaksi, oli mies onneksi nopea syöjä ja lähti lapsen kanssa, jotta sain rauhassa nauttia ruokailusta. Hän kun ei repinyt samanlaista iloa valmiista ruokapöydästä kuin minä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:50"]Oiskin se yksi 1-vuotias niin olis kuin lököloma , meillä on kolme alle 5-v lasta ja työleirihän tää loma on... Oo iloinen.
[/quote]

Niin, saispa lapsien määrän itse päättää.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:42"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 22:50"]Oiskin se yksi 1-vuotias niin olis kuin lököloma , meillä on kolme alle 5-v lasta ja työleirihän tää loma on... Oo iloinen.
[/quote]

Niin, saispa lapsien määrän itse päättää.
[/quote] aina ei saa. Tunnen useita monikkoperheitä.