Antaisitko minulle anteeksi (olen pettäjänyt)

Hei. Olen nuorehko mies, en kuitenkaan mikään teini. 

Olen vakavassa suhteessa jo vuosia ollut rakkaan tyttöystäväni kanssa. Suhteemme on ollut onnellinen ja emme juuri koskaan riitele, kuitenkin jos riitelemme ei asia ole koskaan mikään vakava saatikka uhka suhteellemme. Molemmat olemme erittäin onnellisia. Olemme ns. täydellinen pari. 

Rakastan häntä, olen rakastanut jo kauan ennenkuin päädyimme yhteen.

Vihaan pettäjiä, en ymmärrä miten voi satuttaa ihmistä jota rakastaaa, en ymmärrä miten joku voi olla niin moraaliton että pettää. 

Kuitenkin itse olen pettänyt. Kuulostaa hölmöltä, mutta en tarkoituksella.

Kerron lyhyen tarinan tästä:

Vuosia sitten, ennen nykyistä tyttöystävääni olin harrastanut seksiä erään naisen kanssa joka taisi ihastua minuun. Siitä kului n. 2v kun näimme taas jossain ja hän lähenteli minua. Olin kännissä, mutten vielä niin kännissä että olisin sortunut häneen, sillä viimekerrasta oli katkerat muistot hänen alettua vainota ja levittä minusta pahaa kun tein selväksi etten halua hänen kanssaan mitään. Kuitenkin yöllä hän oli tullut taas luokseni ja käynyt kimppuun. En muista kunnolla, enkä tiedä miksi. mutta päädyimme sänkyyn. Jälkeenpäin koin oloni seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Olo oli raiskattu ja likainen.  Ajan myötä paha mieleni poistui ja koska en ollut tilivelvollinen kellekkään tekemisistäni annoin asian olla, syytin tietenkin itseäni siitä, että olin niin känniin itseny päästänyt. 

Sen jälkeen en häntä ole yli neljäänvuoteen nähnyt. 

Kunnes kerran erittäin humalassa häneen törmäsin. Koska seurustelen onnellisesti ja olen unohtanut vihat häneen, en nähnyt syytä miksi en voisi hänenkanssaan jutella ja sopia vanhoja riitojamme. Sovimme riitamme ja löimme kättäpäälle. Muistan kun hän pyysi kanssaan jonnekkin käymään, hälytyskellojen olisi pitänyt soida. ei soinut.. Hän juotti minulle paljon alkoholia ja jossainkohtaa hän suuteli minua. lopetin suudelman ja sanoin lopeta, seurustelen enkä todellakaan tee mitään kanssasi. Kuitenkin seuraavaksi kun taas jotain tajusin hän oli päässyt jo housuuni ja meisseliin kiinni. En tiedä mitä tapahtui, tajusin ehkä mitä tapahtui ja lähdin pois. Mutta mikä pahinta, jotain oli jo tapahtunut. taisimme harrastaa seksiäkin, mutta ei varmasti ole toiminut kun vehje ei varmasti ole toiminut. 

En pääsy asiasta yli enkä ympäri. En halua salata asiaa tyttöystävältäni, mutta en voi kertoa, sillä pelkään että hän jättää minut enkä kestä katsoa kun hän murtuu täysin. Olen itse aivain rikki. ensinmäisen viikon itkin yksin kotona ja raivosin. öisin en nukkunut. ruoika ei maistunut. kävin lääkärillä, tein sukupuolitautitestit, jotka olivat onneksi puhtaat ja yritin varata aikaa terapeutilta.

En ymmärrä miten olen voinut tehdä jotain sellaista. En selvinpäin voisi ikinä edes harkita moista.

En tiedä miten jaktaa, kerronko ja tuhoan kaiken mitä rakastan ja mille elän. Ja mikä pahinta, tuhoisin hänenkin elämänsä ja luottamuksen minuun ja miehiin ja aiheuttaisin mielipahaa vuosiksi. 

Hän ei tiedä, ja on onnellinen kanssani ja vain minä koen tuskaa aiheesta. 

Naiset, jotka rakastatte miestänne, joka on sinulle se oikea ja täydellinen. Mitä jos hän kertoisi teille tämän. Antaisitteko anteeksi, vai haluaisitteko ettei hän ikinä kertoisi, sillä kyseessä oli suuri virhe jota hän ei tarkoittanut tapahtuvan ja katuu ja kärsii. 

yksi riski myös on: mitä jos hän kuulee myöhemmin muualta kuin minulta...