Uskova kristitty: Mitä mieltä olet tasa-arvoisesta avioliittolaista?

Olen vastaan.

Ja tiedostan, että tämä on suurimpia tragedioita, joita ihminen saattaa joutua kokemaan. Siis se, että joutuu kamppailemaan seksuaali-identiteetin kanssa. Asia on vaikea. Se on sitä homoille ja se on sitä meille kristityille. Asian ymmärtäminen Jumalan silmien kautta vaatii hengellistä kypsyyttä. Jumala ei ole asettanut homoseksuaalisuutta ihmiselämän ihanteeksi, mutta Hän ei myöskään koskaan, KOSKAAN torju ihmistä, joka tahtoo Hänet tuntea.

Ja täytyy muistaa, että meille kaikille on asetettu rajat seksuaalisuuden suhteen. Esim. yksiavioisuus ja seksin kuuluminen avioliittoon. Raamattu ohjeistaa myös vahvasti kamppailemaan avioeroja vastaan.

Ei kukaan meistä heteroistakaan jää ilman kipua tällä alueella. Elämäsi suuri rakkaus saattaa jo olla tahollaan naimisissa, eikä ole Jumalan mielen mukaista "seurata sydäntään" ja esim. rikkoa kahta perhettä, jotta sielunkumppanit saisivat toisensa. Eivätkä kristittyjenkään avioliitot ole aina helppoja.

Toisaalta saatetaan jäädä liittoihin, jotka sisältävät väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Ei esim. osata suojella lapsia tällaisissa tilanteissa.

Kyllä me heterotkin siis aiheutamme Jumalalle suurta surua! Meillä ei ole mitään syytä ylimielisyyteen vain siksi, että emme ole homoseksuaaleja.

Olen kristitty, 19 vuotias tyttö ja kuulun seksuaalivähemmistöön.

Miksi jumala tuomitsisi sen minkä on luonut? homous ei ole luonnollista? moni varmaan käyttää meikkejä eikö totta? meikitkään ei ole luonnollisia. Autot ei ole luonnollisia ja käytätte niitä varmaan päivittäin, jos kiellätte luonnottoman kiellätte myös nämä päivittäiset asiat. 

Ja se että raamattu vedettää tähän keskusteluun joka kerta on lapsellista, miten yksi kirja voi vetää kaikkien elämän näin sekaisin? Kirkkohäät eivät ole kaikille uskonnollinen tapahtuma. Minäkin tahdon mennä kirkossa naimisiin tyttöystäväni kanssa, koska se on juhlallisempaa, kuin kävellä maistraatin ovista sisään. 

Ja eikö naisten pitäis puolustaa toisiaan tässä julmassa maailmassa jossa meitä sorretaan muutenkin. Vai pitäisikö itse lesbona jättää heteronaiset pulaan ja paeta itse paikalta kun tietää että saa vain paskaa niskaansa kun tilanne olisi ohi..

vedetään vielä aikuisten (vanhempien) useimmat kommentit lasta tehdessä. "ihan sama onko tyttö vai poika, rakastan häntä kuitnekin sellaisena kuin hän on." Ha! sanon minä, moni on hyljännyt lapsensa esimerkkinä vaikka tyttärensä, sen takia kun on kertonut seurustelevansa Annan kanssa. Vanhemmat yrittävät selitellä että eikö se Tommi olisi mukavempi kuin Anna. Silloin ette ymmärrä oikeaa onnea. Kiinnostuneisuus omaa sukupuolen edustajaa kohtaan on aivan luonnollista, eikä sitä voida millään terapialla muuttaa, vaikka raamattu kertoo miehen ja naisen yhtymisestä ja tälläisesta.

En ymmärrä ihmisten ahdasmielisyyttä tässä asiassa johtuuko pelkästään siitä että muka homot valtaavat kirkot häillään? Mikä meistä tekee niin ällöttäviä ja kummajaisia kun vain tahtoisi löytää sen oikean tai on jo rakastunut ja löytänyt itselleen kumppanin? Ei tämä tasa-arvoinen avioliitto ole keneltäkään pois. 

Meillä on jo tasa-arvoinen avioliitto? meinaatko että suhde on tasa-arvoinen sillä naisen ei tarvitse enää vain olla keittiössä ja pestä pyykkiä? totta tämä meillä on, mutta siltikään tämä ei riitä esimerkiski minulle. Tahdon mennä virallisesti naimisiin, en vain rekisteröityyn suhteeseen paperilla.

Uskon jumalaan ja hänen armoonsa. turha tulla kertomaan että en tiedä mitä jumala minusta ajattelee minua tai muita kaltaisiani luodessaan, jos sinä et minusta välitä nii ainakin jumala välittää sillä hän minut loi ja äitini auttoi maailmaan. 

Uskaltaisitteko oikeasti kadulla sanoa lesbo- tai homo- pariskunnalle jotka kävelevät käsikädessä että "tuo on luonnotonta" tai muuta vastaavaa? En usko että sanoisitte. 

Ei vois vähempää kiinnostaa. Mulle on ihan sama, että millainen avioliittolainsäädäntö on.