Lue keskustelun säännöt.
Lihavuuden syy on vihdoin selvinnyt: hiilihydraatti-insuliini-malli lihavuudesta
18.02.2022 |
Despite intensive research, the causes of the obesity epidemic remain incompletely understood and conventional calorie-restricted diets continue to lack long-term efficacy. According to the Carbohydrate-Insulin Model (CIM) of obesity, recent increases in the consumption of processed, high-glycemic load carbohydrates produce hormonal changes that promote calorie deposition in adipose tissue, exacerbate hunger and lower energy expenditure. Basic and genetic research provides mechanistic evidence in support of the CIM. In animals, dietary composition has been clearly demonstrated to affect metabolism and body composition, independently of calorie intake, consistent with CIM predictions. Meta-analyses of behavioral trials report greater weight loss with reduced-glycemic load versus low-fat diets, though these studies characteristically suffer from poor long-term compliance. Feeding studies have lacked the rigor and duration to test the CIM, but the longest such studies tend to show metabolic advantages for low-glycemic load vs low-fat diets. Beyond the type and amount of carbohydrate consumed, the CIM provides a conceptual framework for understanding how many dietary and non-dietary exposures might alter hormones, metabolism and adipocyte biology in ways that could predispose to obesity. Pending definitive studies, the principles of a low-glycemic load diet offer a practical alternative to the conventional focus on dietary fat and calorie restriction.
Kommentit (82)
Ei muuten tarvitse mennä nimenomaan vähähiilihydraattiselle dieetille, jos haluaa hyödyt tästä aiheesta. Kannattaa syödä hiilihydraattilähteet kokonaisina (esim. suurimoina), jauhojen ja jauhoista tehtyjen tuotteiden sijaan, ja syödä hedelmiä vähän ja rasvan (kuten pähkinät) kanssa.
https://twitter.com/glucosegoddesss/status/1698283443774165012
Tässä on hyviä vinkkejä verensokerin tasaisena pitämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksin juuri tällaisen mahdollisen selityksen: japanialaisilla ei ole ollut suurta etua siitä että vararasvan kokoaja insuliini toimii mahdollisimman tehokkaasti eli muuttaa verenkierron kaiken ylimääräisen glukoosin rasvaksi, koska mereneläviä on ollut normaalisti päivittäin saatavilla. Sen sijaan mm. suomalaisten esivanhempien valtaosalla tehokkaasta rasvan varastoinnista kehoon lienee ollut hyötyä. Furthermore, ehkä esimerkiksi 1868(?) nälkävuodesta ja muista vaikeista aikajaksoista selvisivät parhaiten ne joiden geenit olivat suotuisat rasvan varastoimisessa?