Ovako vanhempasi sössineet elämäsi?

Lasten lisääntynyt raju väkivalta on karua kerrontaa. Kyllä vanhemmat ovat sössineet kun penskat mu*haavat toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vain ihminen itse voi sössiä elämänsä, vaikka siitä sössiintymisestä olisi kauhean kiva syyttää muita.

Valtion tyhjäpäiset päättäjät sössivät eniten elämiä.

Ne on sössineet sillä tavoin ettei ole tulossa miljoonia perinnöksi. Mokomat tunarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain ihminen itse voi sössiä elämänsä, vaikka siitä sössiintymisestä olisi kauhean kiva syyttää muita.

Valtion tyhjäpäiset päättäjät sössivät eniten elämiä.

Syysi miksi et ole pyrkinyt päättäjäksi________?

Koko elämä pilalla kirjoitti:

Kyllä, todellakin. Eivät ole ostaneet minulle asuntoa, autoa, kesämökkiä, nurmikkotrimmeriä, matkaa Saimaaseen eikä kylpytynnyriä.

No niin. Tuossa sen näkee mitä vanhemmat pahimmillaan ovat! Ettei edes kylpytynnyriä?! Hirviövanhemmat sinulla. Koita kestää. Mullakaan ei ole kylpytynnyriä.

Yrittivät kyllä kovasti mutta pystyin heistä huolimatta normaaliin aikuiseen elämään.

Veetuilusta päätellen heitä harmittaa mm se että avioliittoni on pysynyt koossa lähes 30 vuotta ja kun mieheni on raitis.

Tässäkin ketjussa näyttää olevan heitä joihin kolahti. Ei henkinen tai fyysinen tai seksuaalinen väkivalta mitään ole, jos vanhemmat kuitenkin ovat "parhaansa yrittäneet" 💁‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Mun äitini on pilannut minun elämääni hyvin paljon.

Täällä on esim. sanottu, että en voi odottaa hänen olevan tietynlainen, kun siis vaadin kunnioittamaan minua, myöntämään satuttaneensa minua vioillaan, vaikkei tarkoittanut, yms yms, mutta silti HÄN ODOTTI, ETTÄ MINÄ OLIN TIETYNLAINEN! Miten se sitten oli/ on oikeudenmukaista, jos mä en saa mukamas odottaa hänen olevan tietynlainen???

Et voi muuttaa ihmistä, voit katkaista välit.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa näyttää olevan heitä joihin kolahti. Ei henkinen tai fyysinen tai seksuaalinen väkivalta mitään ole, jos vanhemmat kuitenkin ovat "parhaansa yrittäneet" 💁‍♀️

Silloin jos ei hae ulkopuolista apua tilanteessa ei ole yrittänyt parastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa näyttää olevan heitä joihin kolahti. Ei henkinen tai fyysinen tai seksuaalinen väkivalta mitään ole, jos vanhemmat kuitenkin ovat "parhaansa yrittäneet" 💁‍♀️

Silloin jos ei hae ulkopuolista apua tilanteessa ei ole yrittänyt parastaan.

Ymmärrät kai itse etteivät kaikki lapset sitä osaa?

Tahattomasti sössivat mt-ja alko-ongelmineen. Hyvää tahtoivat kuitenkin lapsilleen.

Ei, olen aikuinen ja vastuussa omasta elämästäni.

Epäilen että äitini saattaa olla lievästi kehitysvammainen. Selittää omaa heikkoa opintomenestystään omien vanhempiensa ongelmilla ja minun heikkoa opintomenestystäni minun ongelmilla. Hänellä ei ole ongelmia, paitsi niitä jotka johtuvat muista.

No tänään juuri ajattelin, että enemmänkin häpeän että olen antanut heidän kontrolloida ja manipuloida niinkin kauan. Vaikka en toisaalta sitten tiedä miten parmminkaan olisin osannut toimia, varsinkaan henkisesti huonossa kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että äitini saattaa olla lievästi kehitysvammainen. Selittää omaa heikkoa opintomenestystään omien vanhempiensa ongelmilla ja minun heikkoa opintomenestystäni minun ongelmilla. Hänellä ei ole ongelmia, paitsi niitä jotka johtuvat muista.

Tuo on narsismia. Mies on vissiin sellainen alistuva joojoo-mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äitini on pilannut minun elämääni hyvin paljon.

Täällä on esim. sanottu, että en voi odottaa hänen olevan tietynlainen, kun siis vaadin kunnioittamaan minua, myöntämään satuttaneensa minua vioillaan, vaikkei tarkoittanut, yms yms, mutta silti HÄN ODOTTI, ETTÄ MINÄ OLIN TIETYNLAINEN! Miten se sitten oli/ on oikeudenmukaista, jos mä en saa mukamas odottaa hänen olevan tietynlainen???

Et voi muuttaa ihmistä, voit katkaista välit.

EN VOINUT. Minä asuin hänen kanssaan alaikäisenä, kun hän vaati, että minun pitää olla tietynlainen ja siis alisti kun en ollut. Eli hän on pilannut minun elämääni paljon sillä käytöksellä.

Vierailija kirjoitti:

Ei, olen aikuinen ja vastuussa omasta elämästäni.

Sinun vastuusi ei ulotu siihen, jos sinun elämäsi on joku pilannut. Sinun elämääsi eivät ole vain vanhempasi pilanneet, eikä se sinun vastuistasi johdu, vaan siitä, etteivät he pilanneet elämääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että äitini saattaa olla lievästi kehitysvammainen. Selittää omaa heikkoa opintomenestystään omien vanhempiensa ongelmilla ja minun heikkoa opintomenestystäni minun ongelmilla. Hänellä ei ole ongelmia, paitsi niitä jotka johtuvat muista.

Tuo on narsismia. Mies on vissiin sellainen alistuva joojoo-mies?

Kyllä. Valehtelee joka suuntaan yrittäen estää sydän kurkussa koko ajan että muijansa suuttuu.

Yrittivät parhaansa.

Aivan vauvasta ei muistikuvia ole, mutta pienestä lapsesta lähtien muistan ainaisen pelon, väkivallan ja vanhan viinan hajun. Vanhemmat kun riiteli, niin äiti lähetti minut aina ottamaan turpaan. Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, että äitini oli sairas ihminen itsekin, ja varmaan ärsytti isääni tahallaan, jotta hakkaisi minut.

Äitini juotti minulle pesunesteitä, minua ei viety lääkäriin, vaikka vammat olisivat tarvinneet ompelua (jäljellä isoja arpia). Minulle vakuutettiin, että olen kaikkein typerin, laiskoin, saamattomin, kamalin ja rumin lapsi, joka on saattanut syntyä. Itsetunto mureni vuosiksi. Opiskelupaikan sain valita sen perusteella, mihin oli itselläni varaa, vanhemmat eivät maksaneet mitään.

Minua vietiin ala-asteikäisenä perheen mökille "viihdykkeeksi" vanhempien kavereille. Olin yli 30-vuotias ennen kuin ymmärsin normaalista seksielämästä mitään.

28-vuotiaana katkaisin välit näihin hirviöihin ja nyt, yli 40-vuotiaana olen saanut jotain omasta elämästäni takaisin. Mutta kyllä vanhemmat aika paljon pystyy pilaamaan.

Osittain. Isä oli lapsuudessani väkivaltainen juoppo. Traumoja löytyy. Olen myös itse nykyään (piilo)juoppo. En onneksi väkivaltainen, muuten tappaisin itseni. Mutta alkoholismista huolimatta elämäni on ihan ok.