EI MISSÄÄN NIMESSÄ AURINKORASVAA LAPSILLE!

No niin, vihdoinkin lupaamani aurinkorasvablogaus tapahtuu. Kuten todettua, 60% siitä, mitä sivelet ihollesi, imeytyy verenkiertoosi (Finfoodin linkki ei näemmä enää vie oikeaan paikkaan, harmillista!)
. Aurinkorasvojen kemikaalicocktail on pahimmasta päästä ja on aivan yleistä tietoa, että vaikka aurinkorasvojen kemikaaleja on tutkittu paljon, ei niiden kaikkia vaikutuksia toistaiseksi tunneta. Niillä saattaa olla allergisoivia tai hormoninkaltaisia vaikutuksia ja allergiaan taipuvaisten kannattaakin pitää mielessä, että aurinkovoide ei ole tavallinen kosmeettinen voide.

Auringosta on tehty meille ihmisille vihollinen, jota vastaan on taisteltava kosmetiikkateollisuuden avulla. Nämä rasvat, joilla meidän tulee suojautua, itseasiassa vääristävät ymmärryksemme siitä, kuinka kauan auringossa oikeasti on turvallista olla. Kun iho saadaan palamattomaksi, ei enää ole luontaista varoitinta siitä, koska auringosta tulisi vetäytyä suojaan. Kannattaa erityisesti tiedostaa, että suojakerroin kertoo vain sen, kuinka hyvin tuote suojaa ihoa auringon UVB-säteiltä, jotka aiheuttavat ihon palamisen. Eli esimerkiksi "SPF30, UVB/UVA" ei kerro mitään siitä, kuinka hyvin tuote suojaa ihoa vanhentavilta ja ihosyövälle altistavilta UVA-säteiltä."
-lähde:Kuluttaja-lehti 4/2006

Harva rasvaa itseään aurinkosuojatuotteilla niin usein ja niin paksusti kuin valmistajat suosittelevat. Tämän vuoksi ihollasi ei ole koskaan sitä spf-suojaa, kuin mikä purkin kyljessä on mainittu. Ja näin ollen ihosyövän riksi vaan kasvaa. Kuluttaja-lehden testin mukaan esimerkiksi Vichyn UVB-suojakerroin heitti seitsemällä. Ilmoitettu oli UVB 30, mutta todellisuudessa se oli vain 23. Vain korkea suojakerroin suojaa riittävästi, alle 15 kertoimet antavat lähinnä mielenrauhaa.

Mitä nämä lukemat sitten tarkoittavat? Spf-numero kertoo sen, kuinka kauan voit olla aurongossa palamatta. Jos yleensä voit olla paahteessa 20 minuuttia palamatta, antaa spf 15 sinulle 15 kertaisen lisäsuojan, eli ajallisesti viisi tuntia.

Aurinkorasvan vaarat ovat kemikaaleissa
Aurinkorasvat eivät suojaa meitä ihosyövältä. Ensisijaisesti ne ehkäisevät ihoa palamiselta ja juuri siksi tulee auringossa helposti oltua liian kauan. Mutta se, onko näiden aineiden kemikaalicocktail yhtään sen parempi asia kuin ihon palaminen, siitä en ole varma. Mitä korkeampi on aurinkovoiteen spf-kerroin, eli mitä isompi numero, sen enemmän tuotteessa on kemikaaleja. Nämä kemikaalit:

imeytyvät erityisen tehokkaasti ihoon ja verenkiertoon
ovat voimakkaita vapaiden radikaalien synnyttäjiä
ovat usein synteettisiä kemikaaleja, jotka kertyvät kehon rasvakudoksiin (kuten DDT, PCB ja dioksiinit)

Näiden kemikaalien hormonaaliset ominaisuudet ovat vaarallisia, koska ne hämäävät kehoa luulemaan niitä luonnollisiksi hormoneiksi. Juuri tämä seikka tekee niistä mahdollisen riskin esimerkiksi lisääntymiskyvylle. Ne saattavat myös laukaista estrogeeniriippuvaisia syöpiä rinnoissa, kohdun limakalvossa ja eturauhasessa. Myös parabeenit(joita on tavallisissa ihorasvoissa) ovat hormoni-imitaattoreita. Nimenomaan monien eri hormonihäiritsijöiden yhteisvaikutuksen tiedetään olevan suurempi vaara kuin yksittäisten, mutta silti niiden kumulatiivista vaikutusta ei ole juurikaan tutkittu. Miksiköhän?

Kemikaalien hormonivaaroista on löydetty todisteita esimerkiksi kaloista. Aurinkorasvoissa käytettyjä octocrylene sekä 4-methylbenzylidene-kemikaalit ovat aiheuttaneet kaloissa gender-bending..no mitä se nyt on... no siis hormonihäirintää. Eli meidän aurinkorasvamme ja niiden kemikaalit joutuvat pesuvesien mukana vesistöihin ja sieltä kaloihin ja taikaisin meidän suihimme niin kalojen kuin juomaveden mukana.

Täysin oma osa-alueensa on nanoteknologia, jonka vaaroista aurinkorasvoihin liittyen en omaa tarpeeksi faktaa uskaltaakseni jakaa sitä täällä. Jokatapauksessa olemassa oleva tieto ei ole kovin mieltäylentävää.

Aurinkorasvat myös hidastavat etenkin meille suomalaisille tärkeää D-vitamiinin syntymistä. Suurin osa elimistön D-vitamiinivarannoista, 79%-90%, syntyy ihon ollessa alttiina UVB-säteille. Aurinkorasvojen käyttö alentaa D-vitamiinin tuotantoa selvästi. Kun olemme D-vitamiinipuutteessa jo muutenkin, saattaa tämä johtaa vielä suurempaan osteoporoosiriskiin.

Aurinkorasvoja koskee lisäksi sama INCI-listafakta kuin tavallista kosmetiikkaakin. Parabeenit, alkoholi, hajusteet, silikonijohdannaiset ja sulfaatit ovat aineita, joita kannattaa vältellä. Annen Iskuryhmä-blogissa on hyvä postaus nimellä Elämäsi tärkein lista. Tsekatkaa.

On hassua, miten ruskettunut iho on ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Toisaalta parhaillaan on meneillään valtava kalpean ihon buumi, joka kärjistyy idän maissa, jossa ihoa vaalennetaan vaarallisilla aineilla. Dita Von Teese, Keira Knightley ja Scarlett Johansson edustavat kalpeaa kauneutta, kun taas Victoria Beckhamin ja Los Angeles-kamujen auringon paahtama look puree toisiin. Kumpikin voi mielestäni olla kaunista, ja totuus on, että toiset ruskettuvat helpommin kuin toiset eikä heidän näin ollen tarvitse olla auringossakaan yhtä kauaa. Toisaalta itseruskettavat ovat ihan oma juttunsa, johon en tässä postauksessa kuitenkaan mene. Totean niistä vaan lyhyesti: pysy kaukana.

http://kemikaalicocktail.blogspot.fi/2008/05/aurinkorasvojen-kemikaalicocktail-on.html