Lue keskustelun säännöt.
Uskotko Jumalaan?
03.07.2015 |
Miksi uskot/ et usko? Oisi vaan mielenkiintoista tietää moni nykyään enää uskoo. Mie oon itse ateisti mutta monta hyvää ystävää on uskovaisia, eikä ole ongelmia ollut. Minusta se on kuitenkin oma asia, eikä pitäisi vaikuttaa muihin. Haluan vain uteliaisuuttani kysyä. :)
Kommentit (91)
En usko, enkä vuosien aivopesuyrityksistä huolimatta ole koskaan uskonut. Ei mene mun kaaliin enkä näe mitään järkeä siinä että joku korkeampi olisi luonut maailman. Saati sitten että kaikki olisi ennalta suunniteltua. Ei, ei ja ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko mihinkään tiettyyn Jumalaan, mutta olen kyllä henkistynyt tässä keski-ikäistyessäni selvästi.
Ennen olin vakaumuksellinen ateisti, ja löysin monia hyviä järkisyitä, miksi mitään jumalia ei ole olemassa, mutta jotenkin olen alkanut ihmettelemään tätä elämää sydämelläni, ja sitä kautta minuun on valunut uskoa suuremmasta Jumalasta, Hengestä, ihmeestä, jota koko olemassaolomme on. Joten sinänsä uskon.
Uskoni ei ole mitään "uskovaisuutta", mutta kyllä erilaiset pyhät paikat kuten kirkot nykyisin säväyttävät ihan eri tavalla kuin silloin nuorena. Töytyy sanoa, että tämä on hyvä tunne.
Uskon. muuten meillä ihmisinä ei olisi syytä elää.
Uskon<3 tosin en uskontoihin, vaan minulla on omanlaiseni maailmankatsomus jossa jokainen pääsee taivaaseen. Uskon että sielumme ovat täällä oppimassa jotain, ja siitä johtuu esim vaikeudet elämässä. Ehkä synnymne monta kertaa ennenkuin oppi menee perille? Kaikella on tarkoituksensa. Ihan kaikella! Luulen että tärkeintä on oppia rakastamaan ja antamaan anteeksi, sekä tajuamaan että olemme kaikki yhtä, myös luojamme kanssa joka on kaikkialla läsnä.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 06:51"]
Uskon. muuten meillä ihmisinä ei olisi syytä elää.
[/quote]
Hä? Tämä logiikka ei taas oikein aukene. Jos hetki kuvitellaan, että raamatun mukainen Jumala ja ylösnousemus olisi totta, niin silti jää kysymys, että miksi pitää elää ensin se muutama kymmenen vuotta täällä maapallolla ennen sitä iänikuista elämää? Miksei voi suoraan siirtyä taivaaseen? Näissä Jumalan säännöissä ei ole mitään järkeä. Siksi paljon todennäköisempi vaihtoehto on, että ihminen on keksinyt koko kristinuskon selittämään luonnollisia tapahtumia ja auttamaan kuolemanpelossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko yhteenkään jumalaan. Olen kyllä miettinyt tätä omaa uskonnottomuutta, ateismiani ja uskon puuttumista. Olen jopa etsinyt nuorempana identiteetin muodostusvaiheessa onko minusta uskojaksi. No eihän minusta ollut. Oma järki ei anna periksi. En löydä todisteita jumalista, enkä löydä tarpeeksi painavaa syytä uskoa jumaliin. En edes silloin, kun maailma on murentunut jalkojen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 08:03"]Niin mihin niistä?
[/quote]
Mihin vain.
Uskon, en tosin persoonalliseen sellaiseen. Jumalan uusi Sanoma palautti lopullisesti uskoni henkisyyden merkitykseen. Newmessage.org/fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ateisti. Olin seurakunnan kerhossa ennen esikoulua ja muistan jo silloin ärsyyntyneeni kun piti rukoilla ennen kun sai syödä eväät ja muutenkin koko uskontohomma vaikutti ihan kusetukselta.
Uskon. On monia asioita, jotka vaikuttavat siihen, että uskon.
.
Esimerkiksi elämä on sellainen asia, mitä tiede ei ole kyennyt selittämään sellaisella tasolla, että voisin uskoa elämän syntyneen vain jostakin elottomasta.
.
Maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä tyhjästä. Vaikka alkuräjähdys tms. olisikin ollut, myös sitä ennen on täytynyt olla jotakin ja sitä ennen ja sitä ennen.. täytyy siis olla jotakin iankaikkista. Siis iankaikkinen Jumala (joka sanallaan on voinut luoda alkuräjähdyksen tai halutessaan vaikka valmiin maailman) on täysin mahdollinen, ja on paljon helpompi uskoa iankaikkiseen Jumalaan kuin iankaikkiseen maailmankaikkeuteen. Jälkimmäinen kuulostaisi suorastaan typerältä, koska kysymyksessä on järjestelmä, jossa on aika.
.
Usko tuo tarkoituksen elämään. Se, että minutkin on tarkoitettu elämään Jumalan yhteydessä ja hänen viisaiden tarkoitusperien mukaisesti. Toki synnin vuoksi ihmiset eivät toimi niin kuin pitäisi, mutta se onkin jo asia erikseen.
.
Ilman uskoa minulla ei olisi toivoa. (Ilman toivoa ainakin minun olisi aika raskasta elää.)
.
Uskon, koska ympäristö on täynnä viitteitä Jumalasta.
.
Sielun rauha, jonka uskosta saan, on jotain sanoin kuvaamatonta... jotain sellaista, ettei maailma voisi sellaista antaa. Se on Jumalan rauhaa.
.
Tässä siis muutamia mietteitä. :) Ja toivon, ettei näitä aleta mollata. Tiedän kyllä, että jokaiseen kohtaan varmasti löytyy eriäviä mielipiteitä. Siitä huolimatta minä tahdon uskoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En vain ole taipuvainen hurahtamaan mihinkään rajatietohömpötyksiin.
En usko. Olen perusluonteeltani skeptikko ja rationaalinen ajattelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon. Ennen olin aggressiivinen ateisti. Huomasin, että ihmisellä on aina irrationaalinen puoli, johon uskonto sopii kuin nakutettu. Jos ihminen olisi täysin koneellisen rationaalinen, ei uskontoa tarvittaisi. Mutta heikkoja kun olemme, on Jumalalla paikkansa.
Samaan aikaan ymmärrän, että ihminen loi Jumalan, mutta samaan aikaan haluan uskoa, että asia on toisinpäin.
Uskon, mutta intuitiivisesti ja vaistomaisesti, en älyllisesti. En siis tunnusta mitään muodollista uskontoa eikä minulla ole juurikaan varmoja älyllisiä käsityksiä siitä mitä Jumala on, mitä on kuoleman jälkeen tms. Minä vaan vaistoan joka hetki kaikessa läsnä olen Pyhyyden, joka on tämän näkyvän muodon syvin olemus, ja siksi en voi olla uskomatta.
En, jumalia ei ole olemassa, miksi siis uskoisin. Uskonto on oopiumia kansalle.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 06:37"]En usko mihinkään tiettyyn Jumalaan, mutta olen kyllä henkistynyt tässä keski-ikäistyessäni selvästi.
Ennen olin vakaumuksellinen ateisti, ja löysin monia hyviä järkisyitä, miksi mitään jumalia ei ole olemassa, mutta jotenkin olen alkanut ihmettelemään tätä elämää sydämelläni, ja sitä kautta minuun on valunut uskoa suuremmasta Jumalasta, Hengestä, ihmeestä, jota koko olemassaolomme on. Joten sinänsä uskon.
Uskoni ei ole mitään "uskovaisuutta", mutta kyllä erilaiset pyhät paikat kuten kirkot nykyisin säväyttävät ihan eri tavalla kuin silloin nuorena. Töytyy sanoa, että tämä on hyvä tunne.
[/quote]
Miksiköhän alapeukutukset. Aito henkilökohtainen kokemus ilman mitään tuputtamista.
Uskontovihaa havaittavissa...
T. 19
Minä uskon kaikkiin jumaliin ja siihen että on olemassa todellisuus, jota sisteinemme emme voi havainnoida. En usko yhteen totuuteen, mutta en ole materialisti joka uskoo vain kun näkee tai "tieteellisesti" todistetaan. Raamattuun uskon ja en. Udkon myös koraaniin, kalevalasn, eddaan jne vertauskuvallisesti. Mihinkään konkreettiseen vettenpäälläkävelyyn en usko, se on höpöhöpöä.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 06:54"]Uskon<3 tosin en uskontoihin, vaan minulla on omanlaiseni maailmankatsomus jossa jokainen pääsee taivaaseen. Uskon että sielumme ovat täällä oppimassa jotain, ja siitä johtuu esim vaikeudet elämässä. Ehkä synnymne monta kertaa ennenkuin oppi menee perille? Kaikella on tarkoituksensa. Ihan kaikella! Luulen että tärkeintä on oppia rakastamaan ja antamaan anteeksi, sekä tajuamaan että olemme kaikki yhtä, myös luojamme kanssa joka on kaikkialla läsnä.
[/quote]
Jaat hyvinkin omat ajatukseni tästä kaikesta.
Uskon <3