Millainen on mielestäsi älykäs ihminen?
Mitä on mielestäsi älykkyys? Millainen ihminen on mielestäsi älykäs?
Onko älykkyys mielestäsi perinnöllistä eli syntyikö esim. Einstein yleinen suhteellisuusteoria päässään? Vai onko mielestäsi älykkyys seurausta oppimisprosessista ja tiedon kumuloitumisesta?
Älykkyys on sensitiivinen aihe, joten asiallista kommentointia, olkaa hyvä.
Kommentit (124)
Mielestäni älykkäällä ihmisellä on tietoa siitä, millainen todellisuus perimmiltään oikein on. Toki älykkyydessä on muitakin ulottuvuuksia.
Minusta monipuolisuus on älykkyyttä. Jos on mensan jäsen eikä ymmärrä esteettisyyden päälle, voi ihmistä sanoa yksinkertaiseksi.
Älykkyyttäkin on niin monenlaista. Joku voi olla matemaattisesti erittäin älykäs, mutta sosiaalisesti aivan jälkeenjäänyt. Älykäs ihminen on sellainen, joka ennen kaikkea ymmärtää ihmisiä ja osaa olla inhimillinen ja ymmärtää harmaan sävyjä valkoisen ja mustan välissä, oli sitten kyse mistä tahansa. Yleisesti älykkyys on monipuolisuutta, niin kuin joku jo sanoikin.
Minä olen älykäs.
Terveisin: Mies29v + 5v
Minusta älykkyyttä on osata lähestyä asioita eri näkökulmista, ja ymmärtää, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea. Älykäs ihminen osaa myös muokata omia mielipiteitään tarpeen vaatiessa.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:13"]
Minusta monipuolisuus on älykkyyttä. Jos on mensan jäsen eikä ymmärrä esteettisyyden päälle, voi ihmistä sanoa yksinkertaiseksi.
[/quote]
On kyse kuitenkin myös kiinnostuksista, jotka ehkä ovat johtaneet jonkin tietyn tiedon äärelle, mutta aina edes eivät riittävässä määrin. Älykkyys ei välttämättä ole monipuolistakaan. On erillinen älykkyyden osa-alue olla ihmisten kesken sosiaalisesti älykäs, eikä se tarkoita välttämättä kummoista menestystä millään muilla osa-aluieilla. Ja niitä osa-alueita on paljon, missä mahdollista älykyyttä voi ilmetä. Kuten kuka tahansa, jokainen hyvin älykäskin on ainutlaatuinen sekoitus näitä osa-alueita.
Itse pidän älykkyyttä jonkinlaisena kapasiteettina prosessoida tietoa.
Se itse tieto päässä ei ole vielä älykkyyttä, jos sitä ei osaa soveltaa ja käyttää. Esim. tunnen erittäin yksinkertaisen ihmisen, jolla on valtavan hyvä muisti ja tietää faktatietoa vaikka kuinka paljon, ja ihan oudoistakin asioista. Mutta kukaan ei pitäisi häntä älykkäänä, kun arkielämästä selviytyminenkin on vaikeaa kun ei vaan käsitä monia asioita jotka useimmille on itsestäänselviä.
Uskon että älykkyys on suurelta osin perinnöllistä. Sitä tietoahan ei kukaan geneettisesti peri, joten ei Einstein syntynyt yleinen suhteellisuusteoria päässään. Mutta hänen aivoissaan oli valmiudet joiden avulla hän alkoi ymmärtää fysiikan ongelmia aivan eri tavalla kuin useimmat ihmiset siihen asti. Ne samat perustiedothan oli tuhansilla samaan aikaan eläneillä, mutta vain Einstein teki niillä mitä teki.
Oppimisprosessin osuuttakin älykkyydessä toki on. Jos ihminen ei ole kiinnostunut oikein mistään, niin uskon että se peritty kapasiteetti "ruostuu" käytön puutteessa, eikä ihminen välttämättä koskaan tule kovin älykkääksi. Sama ihminen, jos olisi innostunut jostain mihin älyään käyttää, voisi olla itsestäänselvästi älykkään oloinen ihminen.
Älykkyys on niinkuin moottoritehoa. Jos haluaa kaiken irti, pitää olla kans ajo-ominaisuuksia (esim. sivistystä). Muuten on kuin vanha jenkki. Suoralla kaikki sujuu mutta kurvissa kolisee! Ja erinomaisilla ajo-ominaisuuksilla voi korvata todella paljon, nuhapumppu saattaa tosiaan kellottaa paremman kierrosajan kuin joku kovatehoinen muskeliauto, jos keli on vaikea. Eli tosielämässä vähemmänkin älykäs voi peitota menestyksessä huippuälykkään.
Älykkyyttä lienee montaa sorttia. Itse ikäni ja aikani akateemisena puurtajana väitän olevani omalla spesifillä alueellani melko älykäs, mutta esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa en ole loistanut koskaan.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:41"]
Älykkyys on niinkuin moottoritehoa. Jos haluaa kaiken irti, pitää olla kans ajo-ominaisuuksia (esim. sivistystä). Muuten on kuin vanha jenkki. Suoralla kaikki sujuu mutta kurvissa kolisee! Ja erinomaisilla ajo-ominaisuuksilla voi korvata todella paljon, nuhapumppu saattaa tosiaan kellottaa paremman kierrosajan kuin joku kovatehoinen muskeliauto, jos keli on vaikea. Eli tosielämässä vähemmänkin älykäs voi peitota menestyksessä huippuälykkään.
[/quote]
Totta. Aika usein näyttää olevan myös niin että huippuälykkäitä ei kiinnosta menestys. Tunnen yhden testatusti huippuälykkään miehen, ja hän ei kauheasti arvosta esim. rahaa ja menestystä, ja pitää monella tapaa tätä koko kilpailuyhteiskuntaa ja ihmisten sosiaalisia arvoasteikkoja ja pelejä kusetuksena, johon hän ei osallistu koska näkee sen läpi. Hän mieluummin ottaa rennosti ja pysyy ok palkkaisessa, mutta ei järin vaativassa työssä, koska ei häntä kiinnosta saavuttaa mitään tai saada isoa palkkaa.
Älykkyydestä on oikeastaan vaan epäsuoria todisteita. ÄO ei kerro älykkyydestä mitään, ainoastaan palikkatestien ratkaisemisesta.
Älykkääksi tullaan, ei olla. Muutenhan ainakin joku susilapsista olisi älykäs. Jotenka kouluttautuminen ja opiskeleminen ja tutkimus ovat oikeastaan ainoita tapoja kasvattaa älykkyyttään. Itseopiskelu ainoana opiskelumuotona ei kasvata älykkyyttä, koska silloin opiskeltavaksi pääsee omien mieltymysten mukainen materiaali ja vain se.
Älykkyydestä kertoo se, että sivuutetaan mielipiteet, ja ainoastaan faktat ratkaisevat, jos niitä on käytettävissä.
Älykäs ihminen ei lähde kokeilemaan eri näkökulmia, vaan käyttää juuri oikeaa työvälinettä.
Älykäs ihminen tietää, että resurssit ovat rajalliset, ja keskittyy omalta kannalta oleelliseen. Hän myös tietää, että se on kaikella todennäköisyydellä hyvin pieni ongelmakenttä maailmankaikkeudessa.
Älykäs ihminen tietää, että asia täytyy ratkaista joko-tai, muuten siihen ei kannata aikaansa haaskata.
Älykäs ihminen tunnustaa, kun ei tiedä. Esimerkiksi sen, että tässä esittämäni on vain jonkinlainen hahmotelma älykkyydestä, mutta pohja siinä on.
Hän katsoo romanttisia komedioita ja itkee Anna Abreun musiikista.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:38"]
Itse pidän älykkyyttä jonkinlaisena kapasiteettina prosessoida tietoa.
Se itse tieto päässä ei ole vielä älykkyyttä, jos sitä ei osaa soveltaa ja käyttää. Esim. tunnen erittäin yksinkertaisen ihmisen, jolla on valtavan hyvä muisti ja tietää faktatietoa vaikka kuinka paljon, ja ihan oudoistakin asioista. Mutta kukaan ei pitäisi häntä älykkäänä, kun arkielämästä selviytyminenkin on vaikeaa kun ei vaan käsitä monia asioita jotka useimmille on itsestäänselviä.
Uskon että älykkyys on suurelta osin perinnöllistä. Sitä tietoahan ei kukaan geneettisesti peri, joten ei Einstein syntynyt yleinen suhteellisuusteoria päässään. Mutta hänen aivoissaan oli valmiudet joiden avulla hän alkoi ymmärtää fysiikan ongelmia aivan eri tavalla kuin useimmat ihmiset siihen asti. Ne samat perustiedothan oli tuhansilla samaan aikaan eläneillä, mutta vain Einstein teki niillä mitä teki.
Oppimisprosessin osuuttakin älykkyydessä toki on. Jos ihminen ei ole kiinnostunut oikein mistään, niin uskon että se peritty kapasiteetti "ruostuu" käytön puutteessa, eikä ihminen välttämättä koskaan tule kovin älykkääksi. Sama ihminen, jos olisi innostunut jostain mihin älyään käyttää, voisi olla itsestäänselvästi älykkään oloinen ihminen.
[/quote]
Mielestäni pitäisi erottaa toisistaan älykkyyspotentiaali ja varsinainen älykkyys. Älykkyyspotentiaali on pitkälti perinnöllistä, mutta se ei riitä mihinkään, ellei ole uteliaisuutta tai tiedonjanoa ja kaikkein tärkeintä - kykyä ja halua tehdä kovasti töitä - jotta voisi omaksua tietoa laaja-alaisesti ja syvällisesti. Varsinainen älykkyys eli asioiden syvällinen ja laaja-alainen ymmärryskyky on mahdollista vain pitkäkestoisen ja systemaattisen oppimisprosessin seurauksena. Viime kädessä, jos hieman pelkistää, älykkääksi ei varsinaisesti synnytä vaan älykkääksi tullaan. Luonnollisesti älykkäällä ihmisellä tulee olla lähtökohtaisesti riittävän korkea älykkyyspotentiaali, jotta vaikeiden ja monimutkaisten asioiden oppiminen olisi ylipäänsä mahdollista.
Einstein hallitsi syvällisesti ja laaja-alaisesti fysiikan ja tähän liittyvän matematiikan myös. Einsteinia ei koskaan pidetty lapsinerona tai edes missään mittakaavassa erityisen lahjakkaana lapsena, silti Einsteinista tuli kaikkien tuntema nero.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:21"]Minä olen älykäs.
Terveisin: Mies29v + 5v
[/quote]
Oikeasti älykäs ei mainitse sitä ääneen.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:55"]
Älykkyydestä on oikeastaan vaan epäsuoria todisteita. ÄO ei kerro älykkyydestä mitään, ainoastaan palikkatestien ratkaisemisesta.
Älykkääksi tullaan, ei olla. Muutenhan ainakin joku susilapsista olisi älykäs. Jotenka kouluttautuminen ja opiskeleminen ja tutkimus ovat oikeastaan ainoita tapoja kasvattaa älykkyyttään. Itseopiskelu ainoana opiskelumuotona ei kasvata älykkyyttä, koska silloin opiskeltavaksi pääsee omien mieltymysten mukainen materiaali ja vain se.
Älykkyydestä kertoo se, että sivuutetaan mielipiteet, ja ainoastaan faktat ratkaisevat, jos niitä on käytettävissä.
Älykäs ihminen ei lähde kokeilemaan eri näkökulmia, vaan käyttää juuri oikeaa työvälinettä.
Älykäs ihminen tietää, että resurssit ovat rajalliset, ja keskittyy omalta kannalta oleelliseen. Hän myös tietää, että se on kaikella todennäköisyydellä hyvin pieni ongelmakenttä maailmankaikkeudessa.
Älykäs ihminen tietää, että asia täytyy ratkaista joko-tai, muuten siihen ei kannata aikaansa haaskata.
Älykäs ihminen tunnustaa, kun ei tiedä. Esimerkiksi sen, että tässä esittämäni on vain jonkinlainen hahmotelma älykkyydestä, mutta pohja siinä on.
[/quote]
-Jos aina sivuutetaan mielipiteet, mutta faktat jäävät, niin silloin on loogisesti älykäs, mutta ei välttämättä sosiaalisesti. Jollain voi olla huono kokemus, eikä halua sen takia kuulla faktoja, ja tällöin älykäs ihminen tajuaa, että se mielipide voidaan ottaa huomioon ja sitä kautta liu'uttaa fakta sinne mukaan.
-Asian voi myös ratkaista monella eri tavalla, voi yhdistellä tapoja, ei ole vain joko-tai -vaihtoehtoja.
-Einstein oli esim. älykäs jo syntyessään, tai ainakin hänen aivonsa mahdollisti sen, että hän kykeni luomaan monia eri teorioita.
-Se on tietynlaista älykkyyttä, että on nöyrä ja osaa myöntää jos on väärässä, mutta tiedän silti idioottejakin, jotka myöntävät olleensa väärässä.
-Itseopiskelu on tietynlaista älykkyyttä myös.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:55"]
Älykkyydestä on oikeastaan vaan epäsuoria todisteita. ÄO ei kerro älykkyydestä mitään, ainoastaan palikkatestien ratkaisemisesta.
Älykkääksi tullaan, ei olla. Muutenhan ainakin joku susilapsista olisi älykäs. Jotenka kouluttautuminen ja opiskeleminen ja tutkimus ovat oikeastaan ainoita tapoja kasvattaa älykkyyttään. Itseopiskelu ainoana opiskelumuotona ei kasvata älykkyyttä, koska silloin opiskeltavaksi pääsee omien mieltymysten mukainen materiaali ja vain se.
Älykkyydestä kertoo se, että sivuutetaan mielipiteet, ja ainoastaan faktat ratkaisevat, jos niitä on käytettävissä.
Älykäs ihminen ei lähde kokeilemaan eri näkökulmia, vaan käyttää juuri oikeaa työvälinettä.
Älykäs ihminen tietää, että resurssit ovat rajalliset, ja keskittyy omalta kannalta oleelliseen. Hän myös tietää, että se on kaikella todennäköisyydellä hyvin pieni ongelmakenttä maailmankaikkeudessa.
Älykäs ihminen tietää, että asia täytyy ratkaista joko-tai, muuten siihen ei kannata aikaansa haaskata.
Älykäs ihminen tunnustaa, kun ei tiedä. Esimerkiksi sen, että tässä esittämäni on vain jonkinlainen hahmotelma älykkyydestä, mutta pohja siinä on.
[/quote]
Nyt tuli aika erikoisia näkemyksiä, joista useimmista olen eri mieltä.
Kyllä on kouluja käymättömiä, selvästi älykkäitä ihmisiä. Esim. isäni veli ei ole käynyt kuin pakollisen koulun, mutta niin vaan rakentaa metsäkoneita, traktoriin lisälaitteita, osaa korjata melkein mitä tahansa. Vaikuttaa hyvin älykkäältä ihmiseltä että ihan vaan itse tutkimalla on oppinut tekemään sellaisia hommia. Näitä on paljonkin sellaisia, jotka oppivat ihan vaan tutkimalla ja päättelemällä, ilman muodollista opetusta.
Minusta älykkyydestä ei myöskään kerro että vain faktat ratkaisevat ja mielipiteet sivuutetaan. Tuollainen kertoo vaan tietynlaisesta luonteesta ja arvoista, ei älykkyydestä. Kyllä sellainenkin hyvin älykäs ihminen voi olla, joka pitää sosiaalista kontekstia niin suuressa arvossa, että on valmis vähän tinkimään faktoista jos sillä tavalla ihmisillä on kaikilla mukavampaa.
Älykäs ihminen usein lähtee kokeilemaan eri näkökulmia, ja siitä syntyy juuri luovuus.
Älykäs ihminen usein on kiinnostunut ongelmista niiden itsensä vuoksi, niiden pohtimis- ja ratkaisuprosessista, ja kokee sen sisäisesti palkitsevaksi. Siksi hän ei todellakaan keskity vain joko-tai ratkaistavissa oleviin asioihin. Sellaiset harvoin edes ovat älyllisesti kovin kiinnostavia.
Uskomatonta. Kokonainen ketju älykkyydestä ilman että joku tulee määkimään miten älykkyydellä ei ole mitään merkitystä ellei ole (ja nyt tulee vihaamani termi) "SYDÄMEN SIVISTYSTÄ".
Kiitos! Moni tämän ketjun vastaajista vaikuttavat oikeasti älykkäiltä!
Älykäs ei koskaan korosta älykkyyttään, eikä hauku ketään tyhmäksi ellei kysessä ole joku täysi julmuri.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:38"]
Itse pidän älykkyyttä jonkinlaisena kapasiteettina prosessoida tietoa.
Se itse tieto päässä ei ole vielä älykkyyttä, jos sitä ei osaa soveltaa ja käyttää. Esim. tunnen erittäin yksinkertaisen ihmisen, jolla on valtavan hyvä muisti ja tietää faktatietoa vaikka kuinka paljon, ja ihan oudoistakin asioista. Mutta kukaan ei pitäisi häntä älykkäänä, kun arkielämästä selviytyminenkin on vaikeaa kun ei vaan käsitä monia asioita jotka useimmille on itsestäänselviä.
Uskon että älykkyys on suurelta osin perinnöllistä. Sitä tietoahan ei kukaan geneettisesti peri, joten ei Einstein syntynyt yleinen suhteellisuusteoria päässään. Mutta hänen aivoissaan oli valmiudet joiden avulla hän alkoi ymmärtää fysiikan ongelmia aivan eri tavalla kuin useimmat ihmiset siihen asti. Ne samat perustiedothan oli tuhansilla samaan aikaan eläneillä, mutta vain Einstein teki niillä mitä teki.
Oppimisprosessin osuuttakin älykkyydessä toki on. Jos ihminen ei ole kiinnostunut oikein mistään, niin uskon että se peritty kapasiteetti "ruostuu" käytön puutteessa, eikä ihminen välttämättä koskaan tule kovin älykkääksi. Sama ihminen, jos olisi innostunut jostain mihin älyään käyttää, voisi olla itsestäänselvästi älykkään oloinen ihminen.
[/quote]
Mielestäni pitäisi erottaa toisistaan älykkyyspotentiaali ja varsinainen älykkyys. Älykkyyspotentiaali on pitkälti perinnöllistä, mutta se ei riitä mihinkään, ellei ole uteliaisuutta tai tiedonjanoa ja kaikkein tärkeintä - kykyä ja halua tehdä kovasti töitä - jotta voisi omaksua tietoa laaja-alaisesti ja syvällisesti. Varsinainen älykkyys eli asioiden syvällinen ja laaja-alainen ymmärryskyky on mahdollista vain pitkäkestoisen ja systemaattisen oppimisprosessin seurauksena. Viime kädessä, jos hieman pelkistää, älykkääksi ei varsinaisesti synnytä vaan älykkääksi tullaan. Luonnollisesti älykkäällä ihmisellä tulee olla lähtökohtaisesti riittävän korkea älykkyyspotentiaali, jotta vaikeiden ja monimutkaisten asioiden oppiminen olisi ylipäänsä mahdollista.
Einstein hallitsi syvällisesti ja laaja-alaisesti fysiikan ja tähän liittyvän matematiikan myös. Einsteinia ei koskaan pidetty lapsinerona tai edes missään mittakaavassa erityisen lahjakkaana lapsena, silti Einsteinista tuli kaikkien tuntema nero.
[/quote]
Sen mukaan mitä olen lukenut, Einstein oli kyllä jo lapsena hyvin skarppi, mutta koulunkäynti häntä ei erityisemmin kiinnostanut. Siksi koulumenestys ei ollut järin ihmeellinen.
Matematiikkapuolta Einsteinin puolesta muuten hoisi aika paljolti matemaatikkovaimo. Einstein itse mieluummin jätti rutiininomaisen kaavojen pyörittelyn muille jos mahdollista ja keskittyi itse ideoimaan abstraktimmalla tasolla.
Kovasti kouluttautunut voi olla älykäs, tai paljon lukenut ja itse opiskellut. Toiset osaavat tietyissä tilanteissa toimia ja toiset eivät. Eli uskon että joku vain on älykäs jos on. Esim. Jos käy joku tilanne, älykäs ihminen tietää miten toimii ja mitä tekee.