Sukulaistyttö ysin keskiarvolla jäi taas ilman opiskelupaikkaa, mutta...
Oma "vähän tyhmempänä pidetty" muksu, tämän kevään ylioppilas, pääsi suoraan yliopistoon. Hänellä siis c:n paperit ja juuri ja juuri seiskan keskiarvo, serkkutytöllään vuosi sitten pari ällää ja se ysin keskiarvo. Kyllä kaikki sukulaiset muistivat verrata ja tuoda esille hänen menestystään lapseni ylioppilasjuhlissa...
No mutta olenko aivan kamala, kun hehkutan lapseni menestystä Facebookissa niin, että varmasti koko suku näkee??
Kommentit (100)
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:59"]Tottakai on hyväksyttyä iloita oman lapsensa saavutuksesta, ja oli ala mikä hyvänsä niin lapsesi on varmasti tehnyt töitä opiskelupaikkansa eteen. Särähti kuitenkin korvaan se, kuinka ilosi ei ole puhdasta iloa lapsesi menestyksestä, vaan ennemminkin iloa siitä että hän pääsi ja sisaresi lapsi ei päässyt. Jos sukulaisesi ajattelemattomuuttaan vertaavat serkuksia, niin älkää nyt hyvät äidit menkö siihen vertailuun mukaan! On ok, juhlistaa poikasi saavutusta mutta samalla myös huomioida serkkutytön harmistus siitä että oma opiskelupaikka jäi saamatta. Onko mahdoton ajatus tukea poikaa ja tämän serkkua samanaikaisesti? Poikaa uuden opiskelupaikan aloittamisessa ja tytön kanssa miettiä että mitä ensi vuonna tehdä toisin jotta se haluttu opiskelupaikka aukeaisi. Todennäköisesti tuo suvussanne vallitseva vertaileva ilmapiiri on lapsille todella ahdistava ja luo ylimääräistä painetta. Ja painetta nykyajan nuorilla on niskassaan enemmän kuin millään muulla sukupolvella koskaan. Tukekaa hyvät äidit, älkää kilpailko ja vertailko! Iloitkaa lastenne saavutuksista lastenne vuoksi, älkää itsenne vuoksi ja siitä syystä että lasten menestys kohottaa teidän statustanne.
[/quote]
Kuulostat naurettavalta.. Varmaan on äiti TYTÖSTÄÄN erittäin ylpeä vaikkei sitä sukulaislasta olisi olemassakaan. Ja varmaan tukee sitäkin, miksei? Käsittääkseni muut sukulaiset on ollu vittumaisia eikä nää nuoret. Jos kehuu lasta vaikka naamakirjassa ni so? Eihän ap meinannu dissata sitä toista lasta. Lähinnä se että tää huonona pidetty lapsi pääsi ja ylistetty ei saattaa näpäyttää niitä joka jaksoi vittuilla huononmasta todistuksesta. Harmihan se on ettei se toinen päässy lukee psykaa. Mutta ei se tässä pointti ollutkaan.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:20"]
Aah, tulee niin oma suku mieleen. Olen aina ollut hyvä koulussa ja niin ovat nyt sitten lapsenikin. Se kateuden määrä mitä tää on herättänyt! Huvittavinta on se, että nyt kun itse menin jatko-opiskelemaan yliopistolle ja sainkin sitten pisteitä hyvin ja hyvät arvosanat, veljeni lakkasi puhumasta minulle! En tiedä mikä riemu repeää, jos ja kun lapseni joskus pääsevät ylioppilaiksi ja opiskelemaan.
[/quote]
Jatko-opiskelijalle pisteitä hyvin?
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:59"]Tottakai on hyväksyttyä iloita oman lapsensa saavutuksesta, ja oli ala mikä hyvänsä niin lapsesi on varmasti tehnyt töitä opiskelupaikkansa eteen. Särähti kuitenkin korvaan se, kuinka ilosi ei ole puhdasta iloa lapsesi menestyksestä, vaan ennemminkin iloa siitä että hän pääsi ja sisaresi lapsi ei päässyt. Jos sukulaisesi ajattelemattomuuttaan vertaavat serkuksia, niin älkää nyt hyvät äidit menkö siihen vertailuun mukaan! On ok, juhlistaa poikasi saavutusta mutta samalla myös huomioida serkkutytön harmistus siitä että oma opiskelupaikka jäi saamatta. Onko mahdoton ajatus tukea poikaa ja tämän serkkua samanaikaisesti? Poikaa uuden opiskelupaikan aloittamisessa ja tytön kanssa miettiä että mitä ensi vuonna tehdä toisin jotta se haluttu opiskelupaikka aukeaisi. Todennäköisesti tuo suvussanne vallitseva vertaileva ilmapiiri on lapsille todella ahdistava ja luo ylimääräistä painetta. Ja painetta nykyajan nuorilla on niskassaan enemmän kuin millään muulla sukupolvella koskaan. Tukekaa hyvät äidit, älkää kilpailko ja vertailko! Iloitkaa lastenne saavutuksista lastenne vuoksi, älkää itsenne vuoksi ja siitä syystä että lasten menestys kohottaa teidän statustanne. [/quote] Kuulostat naurettavalta.. Varmaan on äiti TYTÖSTÄÄN erittäin ylpeä vaikkei sitä sukulaislasta olisi olemassakaan. Ja varmaan tukee sitäkin, miksei? Käsittääkseni muut sukulaiset on ollu vittumaisia eikä nää nuoret. Jos kehuu lasta vaikka naamakirjassa ni so? Eihän ap meinannu dissata sitä toista lasta. Lähinnä se että tää huonona pidetty lapsi pääsi ja ylistetty ei saattaa näpäyttää niitä joka jaksoi vittuilla huononmasta todistuksesta. Harmihan se on ettei se toinen päässy lukee psykaa. Mutta ei se tässä pointti ollutkaan.
[/quote] Tarkennatko vielä mikä tuossa kirjoituksessani oli naurettavaa? Sekö että mielestäni äitien tulisi iloita lapsen menestyksestä lapsen vuoksi, ei oman statuksensa kohottamiseksi? Nuorten vittumaisuudesta en ole maininnut sanallakaan, vaan korostin nimenomaan sitä että näiden nuorten äidit eivät menisi mukaan tähän lasten vertailuun. Ja tottakai äiti saa facebokissa iloita lapsensa opiskelupaikasta, siitäkään en maininnut missään kohtaa vaan nimenomaan sanoin että äidillä on oikeus olla onnellinen lapsensa saavutuksesta. Mutta nyt tuli sellainen kuva että äiti on onnellinen sen vuoksi että hänen lapsensa pääsi sisään ja siskonsa lapsi ei päässyt. Se ei kuulosta kovin aikuismaiselta. Mutta toisaalta eipä kuulostanut tuo sinun vastauksesikaan. Vähemmän vittua ja parempi luetunymmärtäminen niin keskustelu kanssasi on helpompaa!
sinun lapsesi, tuo vähän tyhmempänä pidetty, oli kuitenkin niin fiksu, että osasi hakea sellaiseen yliopistoon mihin oli mahdollisuuksia. serkkulikkasi ei osannut. tuokin on viisautta.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:29"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:20"]
Aah, tulee niin oma suku mieleen. Olen aina ollut hyvä koulussa ja niin ovat nyt sitten lapsenikin. Se kateuden määrä mitä tää on herättänyt! Huvittavinta on se, että nyt kun itse menin jatko-opiskelemaan yliopistolle ja sainkin sitten pisteitä hyvin ja hyvät arvosanat, veljeni lakkasi puhumasta minulle! En tiedä mikä riemu repeää, jos ja kun lapseni joskus pääsevät ylioppilaiksi ja opiskelemaan.
[/quote]
Jatko-opiskelijalle pisteitä hyvin?
[/quote]
Kyllä mut pisteytetään jos AMK:sta haen maisteriohjelmaan.
Kuulostat naurettavalta.. Varmaan on äiti TYTÖSTÄÄN erittäin ylpeä vaikkei sitä sukulaislasta olisi olemassakaan. Ja varmaan tukee sitäkin, miksei? Käsittääkseni muut sukulaiset on ollu vittumaisia eikä nää nuoret. Jos kehuu lasta vaikka naamakirjassa ni so? Eihän ap meinannu dissata sitä toista lasta. Lähinnä se että tää huonona pidetty lapsi pääsi ja ylistetty ei saattaa näpäyttää niitä joka jaksoi vittuilla huononmasta todistuksesta. Harmihan se on ettei se toinen päässy lukee psykaa. Mutta ei se tässä pointti ollutkaan.
No, siitähän tää koko ketju lähti liikkeelle, että äiti oli vahingoniloinen, kun älykäs tyttö ei päässyt yliopistoon ja hänen vähemmän älykkäämpi tyttönsä pääsi, tosin nyt ei niin vaativalle alalle, mutta kuitenkin. Jos aikaisemmin sukulaiset ovat ylistäneet älykästä hyvistä todistuksista, niin sehän on ihan oikein ja luonnollista. Ja nyt saavat onnitella ja ylistää, kun vähemmänpärjännyt vihdoin onnistui. Mutta tuollaiset äitien fb-hehkuttelut ovat oikeasti ällöttäviä ja osoittavat a) tyhmyyttä b) pikkusieluisuutta c)empatiakyvyn alkeellisuutta. Oisko niin, että tyhmyys on periytyvää...
Tohtorin tutkintoon kuuluu opintopisteet...
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:34"]
sinun lapsesi, tuo vähän tyhmempänä pidetty, oli kuitenkin niin fiksu, että osasi hakea sellaiseen yliopistoon mihin oli mahdollisuuksia. serkkulikkasi ei osannut. tuokin on viisautta.
[/quote] Psykalle on erittäin vaikea päästä oli yliopisto mikä hyvänsä. Tuolla logiikalla kaikkien tulisi siis suunnata helpoille aloille että varmasti pääsisi sisään? Tai jättää hakematta kokonaan. Vautsi, sä oot kyllä oikein tsemppariluonne!
Ap, hehkuta jotenkin epäsuorasti lapsesi opiskelupaikkaa. Pyydä hänet vaikka kanssasi viinilasilliselle ulos, nappaa tilanteesta kuva ja jaa facebookissa kuvatekstinä "juhlistamassa x:n pääsyä yliopistoon" :)
Hienoo ap! Kateus ja katkeruus kaunistaa! ;)
Mä pääsin yliopistoon suoraan lukion jälkeen alalle, jossa pääsykokeeseen osallistuneista 20% pääsee sisään. Lukion keskiarvoa ei edes "kysytty" (joka oli 7,5) ja koska yo arvosanani olivat EMCCCB niin niillä ei ollut merkitystä, koska tulin siinä 50% kiintiössä jossa vain pääsykokeella on merkitystä.
Lukion päättötodistuksen arvosanoja on ärsyttävää verrata. Jos olisin lukenut vain yhdet pakolliset kurssit kemiaa ja fysiikkaa, niin kummastakin olisi 9. Tällöin olisin lukenut itselleni helppoa hissaa, yhteiskuntaoppia ja mantsaa. Mutta koska ajattelin, että luonnontieteistä on enemmän hyötyä, niin luin 8 kurssia fyssaa ja 6 kemiaa. Ja kummankin loppukeskiarvo 6. Yliopistossa olen kyllä hyötynyt paljon, että opiskelin näitä vaikeuksista huolimatta.
ONNEA ap:n lapselle! On ilmeisesti opettaja-ainesta, kun pääsi sisään?! Ei ole helppoa päästä sinnekään. Ei kannata silti olla vahingoniloinen toisen epäonnistumisesta. Voit kuitenkin hehkuttaa lapsesi pääsyä yliopistoon FB:ssa, Eihän siinä ole mitään pahaa.
Lapsellista sukulaisilta verrata aloittajan tytärtä (?) serkkuun, ja mielestäni on ihan oikeutettua että aloittaja iloitsee lapsensa opiskelupaikasta ja päivittää vaikka facebookia. Lapsellista toisaalta on myös se, jos aloittaja ei puhtaasti iloitse lapsensa onnistumisesta vaan tämän kautta serkun "epäonnistumisesta"...
Kuitenkin onneksi olkoon aloittajan lapselle, kovan työn on varmasti tehnyt päästäkseen kouluunsa. Ja niinhän se joskus on, ei se lukiomenestys tarkoita suoraan pääsyä korkeakouluun, kyllä niihin pääsykokeisiinkin sitten pitää vielä panostaa täysillä. Itse tunnen muutaman kaverin, jotka kirjoittivat minua huonommin ylppäreissä vaikka ovatkin olleet varmasti molemmat minua parempia aikaisemmin koulussa. Toinen näistä on lahjakas matemaattisissa aineissa ja ei jäänyt kauas lääkiksen koulupaikasta joten ylppärit ovat välillä melko huono mittari... itse pääsin haluamaani koulutukseen ammattikorkeakouluun ensimmäisellä yrittämällä, joten opiskelu pääsykokeisiin palkittiin
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:04"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 10:54"]
Kiinostaisi kyllä tietää, että mihin yliopistoon ja mille alalle serkkutyttö haki ja minne puolestaan omasi pääsi. Yliopistoissa ja aloissa on nimittäin ihan valtavasti eroja, joten nuo keskiarvot ja ällät nyt ei vielä paljon kerro. Mutta ei ovi serkkutyttö kyllä aivan tyhmä olla, jos oli yli ysin keskiarvo.
[/quote]
Mun koulussa oli yksi tyttö, jolla oli kaikki lukuaineet kymppejä, lukuunottamatta kieliä ja matikkaa. Ei hän kovin välkky ollut, mutta hyvämuistinen ja ahkera. Sanoisin, että aika keskinkertainen.
[/quote]
Mitä kuvittelet sen välkkyyden sitten olevan? Ei fiksuilla ihmisilläkään ole mitään sisäsyntyistä tietopankkia päässä, josta asiat vaan haetaan tarvittaessa. Kyllä se kaikki omaksuttu tieto on joskus opeteltua ja muistiin tallennettua tietoa.
[/quote]
Välkky. Tarkoittaa ihan jotain muuta. Koulumenestys ei sitä kerro
Mun mielestä silloin voi jo lähteä valitsemaan hauta-arkkua itselleen, jos ei riitä että kehuu omilla saavutuksillaan, vaan pitää kehua lastensa saavutuksilla. Antakaa lastenne elää omaa elämäänsä. Tajuutteko kuinka paljon lapset ottaa paineita näistä aikuisten vertailuista ja hekumoinneista?
Kuinka tyhjä on ihminen, jonka pitää
-kehua lastensa opinnoilla
-miehensä tuloilla
-suomalaisten menestymisillä?
Onko teillä omaa elämää ollenkaan? Tavoitteita? Onnistumisia ihan itse?
Mua naurattaa ihmiset jotka kehuu kuinka lahjakkaita niitten lapset on ja mitä kaikkea he ovat ostaneet. Uutta terassikalustetta ja isompaa tv:tä takkahuoneeseen. Bo-o-ring!
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 10:48"]
Oma "vähän tyhmempänä pidetty" muksu, tämän kevään ylioppilas, pääsi suoraan yliopistoon. Hänellä siis c:n paperit ja juuri ja juuri seiskan keskiarvo, serkkutytöllään vuosi sitten pari ällää ja se ysin keskiarvo. Kyllä kaikki sukulaiset muistivat verrata ja tuoda esille hänen menestystään lapseni ylioppilasjuhlissa...
No mutta olenko aivan kamala, kun hehkutan lapseni menestystä Facebookissa niin, että varmasti koko suku näkee??
[/quote]
lapsellista
Aah, tulee niin oma suku mieleen. Olen aina ollut hyvä koulussa ja niin ovat nyt sitten lapsenikin. Se kateuden määrä mitä tää on herättänyt! Huvittavinta on se, että nyt kun itse menin jatko-opiskelemaan yliopistolle ja sainkin sitten pisteitä hyvin ja hyvät arvosanat, veljeni lakkasi puhumasta minulle! En tiedä mikä riemu repeää, jos ja kun lapseni joskus pääsevät ylioppilaiksi ja opiskelemaan.