Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saatko vanhemmiltasi tukea?
17.02.2022 |
Tuli tuosta vauva ketjusta mieleen, että saatko vanhemmiltasi emotionaalista tukea silloin kun tarvitset. Jos unohdetaan se käytännön apu ja mietitään sellaista ymmärrystä ja tukea, mitä kuitenkin jokainen elämässään tarvitsee. Saatko sitä vanhemmiltasi vai et?
Oma äitini ei osaa olla emotionaalisesti tukena lainkaan. Hän vähättelee, mitätöi ja tuntuu häpeään heikkoa lastaan. Tuntuu että koko elämä on hänellä vain kilpailua, ja tärkeintä on se miltä asiat näyttävät ulospäin. Hän ei osaa ajatella asioita toisen ihmisen kannalta, vaan ajattelee että hänen oma näkemyksensä on ainoa oikea. Hän ei osaa keskustella, eikä olla mitenkään tukena.
Isäni taas on toista maata, hän osaa kuunnella ja ymmärtää myös toisen ihmisen näkökannan. Ei koskaan nolaa toista ja osaa tuoda oman kantansa hyvin esiin.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
EriHöpö höpö, en hauku ketään, koska minä jos joku tiedän miten pahalta se tuntuu. Kaikkea hyvää sinulle.
Kylläpäs haukut, oot ollut monesti tosi ilkeä ihminen ihan viattomille kommentoijille :D jos puhe on vaikka siitä kuinka paljon tapaa lapsenlapsiaan, olet tullut kommentoimaan "toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Olet samanlainen kuin julma väkivaltainen äitini. Lapsiaan nälvivä, ilkkuva, hakkaava julmuri, joka ei koskaan sanonut lämmintä sanaa. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Siis osaat olla kyllä aika kamala itsekin. Et tietenkään ansainnut kurjaa lapsuutta.
Sekopää joka luulee tunnistavansa kaikki 100 000 palstalla kirjoittavaa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
EriHöpö höpö, en hauku ketään, koska minä jos joku tiedän miten pahalta se tuntuu. Kaikkea hyvää sinulle.
Kylläpäs haukut, oot ollut monesti tosi ilkeä ihminen ihan viattomille kommentoijille :D jos puhe on vaikka siitä kuinka paljon tapaa lapsenlapsiaan, olet tullut kommentoimaan "toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Olet samanlainen kuin julma väkivaltainen äitini. Lapsiaan nälvivä, ilkkuva, hakkaava julmuri, joka ei koskaan sanonut lämmintä sanaa. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Siis osaat olla kyllä aika kamala itsekin. Et tietenkään ansainnut kurjaa lapsuutta.
Mitä hittoa selität? Olet jossain psykoosissa. En ole koskaan sanonut noin. Menisitkö muualle riehumaan?
Selitän tasan sinun kommentteja. Jos sinulla olisi sanavarastossasi vähän muutakin kuin pilkka, ivaaminen, nälvintä ja julmuus etkä aina esittäisi kuin alkaisit vasta nyt havahtua sen olleen väkivaltaa sinua kohtaan, sua ei eh-kä tunnistaisi yhtä helposti. Toki tarkoitushan oli rauhassa haukkua vanhempiasi (lienee oikeutettua) eikä anonyymipalstalla pitäisi joutua vastaamaan siitä kun itse haukkuu muita? Mut höpöhöpöttele vaan ja jatka samaa perinnettä täällä. Netissähän pitäisi saada vapaasti sanoa mitä vaan eikä sinun harrastamasi haukkumiset sitten satuta ketään.
Tärkeä aihe. Ja uskallan väittää että vain pieni osa vanhemmista on empaattisia ja myötätuntoisia. Kylmyys ja tylyys on yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
EriHöpö höpö, en hauku ketään, koska minä jos joku tiedän miten pahalta se tuntuu. Kaikkea hyvää sinulle.
Kylläpäs haukut, oot ollut monesti tosi ilkeä ihminen ihan viattomille kommentoijille :D jos puhe on vaikka siitä kuinka paljon tapaa lapsenlapsiaan, olet tullut kommentoimaan "toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Olet samanlainen kuin julma väkivaltainen äitini. Lapsiaan nälvivä, ilkkuva, hakkaava julmuri, joka ei koskaan sanonut lämmintä sanaa. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Siis osaat olla kyllä aika kamala itsekin. Et tietenkään ansainnut kurjaa lapsuutta.
Mitä hittoa selität? Olet jossain psykoosissa. En ole koskaan sanonut noin. Menisitkö muualle riehumaan?
Selitän tasan sinun kommentteja. Jos sinulla olisi sanavarastossasi vähän muutakin kuin pilkka, ivaaminen, nälvintä ja julmuus etkä aina esittäisi kuin alkaisit vasta nyt havahtua sen olleen väkivaltaa sinua kohtaan, sua ei eh-kä tunnistaisi yhtä helposti. Toki tarkoitushan oli rauhassa haukkua vanhempiasi (lienee oikeutettua) eikä anonyymipalstalla pitäisi joutua vastaamaan siitä kun itse haukkuu muita? Mut höpöhöpöttele vaan ja jatka samaa perinnettä täällä. Netissähän pitäisi saada vapaasti sanoa mitä vaan eikä sinun harrastamasi haukkumiset sitten satuta ketään.
Ohis mutta munkin sanavarastossa on pilkka, iva ja julmuus ja kirjoitan usein palstalle. Mistä tiedät ette tarkoitakin minua? Oletko ihan terve? Pitäisikö laittaa palsta tauolle kun muuttuu paranoidiksi?
Tuo yksi riehuja syyttelee ventovierasta ä-i-t-i-h-u-l-l-u-k-s-i joka on ihan eri tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti on lempeä ihminen, mutta jollain tavalla olen aina kokenut hänen olevan särkyvä, joten en ole halunnut kuormittaa huolillani häntä koskaan. Nykyään en yhtään, koska vanha ja sairas.
Isä on vanhemmistani se älykkäämpi, seuraa aikaansa, on toiminut aktiivisesti yhteiskunnassa aikoinaan ja tietää paljon kaikista käytännön viranomaisasioista ja laeista. Sellaisissa asioissa apua on tullut aina kun olen tarvinnut. Myös taloudellista apua nuorena.
Viimeiset 10 vuotta olen suojellut vanhempiani omilta ja perheeni ongelmilta
Vanhempani ovat jo edesmenneet, isäni jo kauan sitten. Ikääntyneenä äidistäni tuli hyvin vaatelias,
häntä piti olla kaikin tavoin passaamassa ja tukemassa. Se oli raskasta aikaa. Muistan esim. tilanteen,
kun olin luunmurtuman vuoksi jalka paketissa ja konkkasin kyynärsauvojen kanssa, hädin tuskin
onnistuin autoa ajamaan. Äitini soitti ja komensi hoitamaan kauppa- ja apteekkiasiat. Ei sanallakaan
kysynyt, miksi kuljin sauvojen kanssa, antoi vain lisää tehtäviä, kun raahasin ostoksia hänelle.
Että näin päin meillä, tuen saaja oli äitini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
EriHöpö höpö, en hauku ketään, koska minä jos joku tiedän miten pahalta se tuntuu. Kaikkea hyvää sinulle.
Kylläpäs haukut, oot ollut monesti tosi ilkeä ihminen ihan viattomille kommentoijille :D jos puhe on vaikka siitä kuinka paljon tapaa lapsenlapsiaan, olet tullut kommentoimaan "toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Olet samanlainen kuin julma väkivaltainen äitini. Lapsiaan nälvivä, ilkkuva, hakkaava julmuri, joka ei koskaan sanonut lämmintä sanaa. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Siis osaat olla kyllä aika kamala itsekin. Et tietenkään ansainnut kurjaa lapsuutta.
Mitä hittoa selität? Olet jossain psykoosissa. En ole koskaan sanonut noin. Menisitkö muualle riehumaan?
Selitän tasan sinun kommentteja. Jos sinulla olisi sanavarastossasi vähän muutakin kuin pilkka, ivaaminen, nälvintä ja julmuus etkä aina esittäisi kuin alkaisit vasta nyt havahtua sen olleen väkivaltaa sinua kohtaan, sua ei eh-kä tunnistaisi yhtä helposti. Toki tarkoitushan oli rauhassa haukkua vanhempiasi (lienee oikeutettua) eikä anonyymipalstalla pitäisi joutua vastaamaan siitä kun itse haukkuu muita? Mut höpöhöpöttele vaan ja jatka samaa perinnettä täällä. Netissähän pitäisi saada vapaasti sanoa mitä vaan eikä sinun harrastamasi haukkumiset sitten satuta ketään.
Ohis mutta munkin sanavarastossa on pilkka, iva ja julmuus ja kirjoitan usein palstalle. Mistä tiedät ette tarkoitakin minua? Oletko ihan terve? Pitäisikö laittaa palsta tauolle kun muuttuu paranoidiksi?
Juu sä olet joko eri tai "eri" kuin tämä "äitini oli julma, piiskasi, ivasi, nälvi, nöyryytti, häpäisi. Nauttii siitä. En ole koskaan ajatellut sen olleen väärin minua kohtaan, pidin normaalina. Kiitos kommentista, havahduin ihmisarvooni". Kamala lapsuus, mutta kamalasti käyttäytyy myös täällä toisia kohtaan ilman muiden syytä. Jotkut vähemmän vivahteikkaat aktiivikommentoijat täällä vaan voi aika vahvasti tunnistaa vaikkei henkilöllisyydestä toki ole mitään hajua. Surullista vaan kuinka kohtelee muita ja käyttäytyy täällä jos on itse vastaavasta kärsinyt. No, tuskinpa tämä välii tulo tässä herättelee yhtään. Jatjaa vain asian kieltämistä ja minun nimittelyä psykoottiseksi. Hyökkäys on paras puolustus, opittu kai lapsena :(
Äitini ei ole koskaan mua piiskannut. Loppuisko se sun riehuminen jos sitten sovitaan että olen se joksi minua luulet. Annan periksi, ole hyvä. Onko nyt hyvä mieli? Oletko kuullut sanontaa ”hullun kanssa ei kannata tapella”…
Vierailija kirjoitti:
Äitini laittaa rahaa tilille, mutta ei paljon muuta.
Isääni ei kiinnosta pätkääkään mitä mulle kuuluu. Siskoani ja hänen lapsiaan he tapaavat usein ja heillä on läheinen suhde.Mun kanssa on ilmeisesti epämiellyttävää olla.
Ja syykö on muissa, jos sinä olet inhottava muita kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
EriHöpö höpö, en hauku ketään, koska minä jos joku tiedän miten pahalta se tuntuu. Kaikkea hyvää sinulle.
Kylläpäs haukut, oot ollut monesti tosi ilkeä ihminen ihan viattomille kommentoijille :D jos puhe on vaikka siitä kuinka paljon tapaa lapsenlapsiaan, olet tullut kommentoimaan "toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Olet samanlainen kuin julma väkivaltainen äitini. Lapsiaan nälvivä, ilkkuva, hakkaava julmuri, joka ei koskaan sanonut lämmintä sanaa. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Siis osaat olla kyllä aika kamala itsekin. Et tietenkään ansainnut kurjaa lapsuutta.
Mitä hittoa selität? Olet jossain psykoosissa. En ole koskaan sanonut noin. Menisitkö muualle riehumaan?
Selitän tasan sinun kommentteja. Jos sinulla olisi sanavarastossasi vähän muutakin kuin pilkka, ivaaminen, nälvintä ja julmuus etkä aina esittäisi kuin alkaisit vasta nyt havahtua sen olleen väkivaltaa sinua kohtaan, sua ei eh-kä tunnistaisi yhtä helposti. Toki tarkoitushan oli rauhassa haukkua vanhempiasi (lienee oikeutettua) eikä anonyymipalstalla pitäisi joutua vastaamaan siitä kun itse haukkuu muita? Mut höpöhöpöttele vaan ja jatka samaa perinnettä täällä. Netissähän pitäisi saada vapaasti sanoa mitä vaan eikä sinun harrastamasi haukkumiset sitten satuta ketään.
Ohis mutta munkin sanavarastossa on pilkka, iva ja julmuus ja kirjoitan usein palstalle. Mistä tiedät ette tarkoitakin minua? Oletko ihan terve? Pitäisikö laittaa palsta tauolle kun muuttuu paranoidiksi?
Juu sä olet joko eri tai "eri" kuin tämä "äitini oli julma, piiskasi, ivasi, nälvi, nöyryytti, häpäisi. Nauttii siitä. En ole koskaan ajatellut sen olleen väärin minua kohtaan, pidin normaalina. Kiitos kommentista, havahduin ihmisarvooni". Kamala lapsuus, mutta kamalasti käyttäytyy myös täällä toisia kohtaan ilman muiden syytä. Jotkut vähemmän vivahteikkaat aktiivikommentoijat täällä vaan voi aika vahvasti tunnistaa vaikkei henkilöllisyydestä toki ole mitään hajua. Surullista vaan kuinka kohtelee muita ja käyttäytyy täällä jos on itse vastaavasta kärsinyt. No, tuskinpa tämä välii tulo tässä herättelee yhtään. Jatjaa vain asian kieltämistä ja minun nimittelyä psykoottiseksi. Hyökkäys on paras puolustus, opittu kai lapsena :(
Äitini ei ole koskaan mua piiskannut. Loppuisko se sun riehuminen jos sitten sovitaan että olen se joksi minua luulet. Annan periksi, ole hyvä. Onko nyt hyvä mieli? Oletko kuullut sanontaa ”hullun kanssa ei kannata tapella”…
No ei tosiaan kannattaisi, joten anteeksi että kommentoin sinulle yhtään mitään :D toki olet ihan eri etkä ole koskaan haukkunut ketään. Erehdyinpä tosi pahasti, oletkin ihan eri ihminen ilmiselvästi :D anteeksi, anteeksi, lopetan naurettavan "riehumiseni". Sinä voit jatkaa tällä palstalla ihan vapaasti kuten haluatkin. Ethän koskaan sanoisi kellekään pahasti etkä ole sanonut. Et et et
Häh. Minä olen aikuinen, miksi vanhempien pitäisi yhä tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häh. Minä olen aikuinen, miksi vanhempien pitäisi yhä tukea?
Mikään laki ei toki pakota mutta lämpimät ja rakastavat vanhemmat _haluaa_ tukea lastaan. Harmi vaan että monellakaan meistä ei ole sellaisia, ei minullakaan. On vaan ilkeät kotikiusaajat. Nyt itse vanhempana teen kaikkeni että olisin erilainen omille lapsilleni.
Lapseni saisivat tukea, jos sitä tarvitsisivat. He ovat avusta kieltäytyneet ja haluavat tulla omillaan toimeen. He myös tietävät, että pyytäessään apua saisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en todellakaan saa :D Enkä ole koskaan saanutkaan, siksipä en heille ole mitään edes lapsena kertonut, vaan puhunut kavereiden kanssa, ja yleensä käsitellyt ihan yksin. Asia kuin asia on aina ollut minun oma vikani, joten olisi sulaa hulluutta ollut kertoa esim. hyväksikäyttöyrityksistä vanhemmilleni. Sen kaiken pahan olon lisäksi olisi pitänyyt vielä kuunnella moitteet siitä että on sen itse aiheuttanut. Ei kiitos.
Saan emotionaalista tukea ainoastaan mieheltäni, enkä sitä muilta edes halua saati toivo.
En osaa itse olla mitkään rinnallanyyhkijä myöskään, vaan oma otteeni toisten murheisiin ja hätään on vahva muuri joka kertoo että asioista kyllä selvitään, ja jos ei selvitä, niin sitten mennään yhdessä katkeraan loppuun asti. Ketään ei jätetä yksin murheineen ja vaikeuksineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh. Minä olen aikuinen, miksi vanhempien pitäisi yhä tukea?
Mikään laki ei toki pakota mutta lämpimät ja rakastavat vanhemmat _haluaa_ tukea lastaan. Harmi vaan että monellakaan meistä ei ole sellaisia, ei minullakaan. On vaan ilkeät kotikiusaajat. Nyt itse vanhempana teen kaikkeni että olisin erilainen omille lapsilleni.
No tämä. Tilanne on meillä räikeä siksi, että sisarustani tuetaan kaikilla keinoilla, minua ei ollenkaan.
En tosin tiedä kumman tilanne on parempi tai huonompi, sisarukseni kun ei ole koskaan oppinut pärjäämään omillaan. Toisaalta itse olen vaurioitunut siitä ettei minusta huolehdittu riittävästi. komsiikomsaa
Vierailija kirjoitti:
Lapseni saisivat tukea, jos sitä tarvitsisivat. He ovat avusta kieltäytyneet ja haluavat tulla omillaan toimeen. He myös tietävät, että pyytäessään apua saisivat.
Tässä oli kyse emotionaalisesta tuesta. Sitä harvoin pyydetään muilta, vaan se tulee pyytämättä. Yleensä esimerkiksi ystävyys perustuu siihen, että toisen seurassa viihdytään ja toista myös tuetaan tarpeen mukaan. Ystävä lohduttaa, kuuntelee, ymmärtää, rohkaisee, antaa uutta näkökantaa asioihin jne. Nyt kysyttiin sitä, että kuka saa tällaista tukea vanhemmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Juuri tuollaista vähättelyä ja naureskelua ja täysin asiaan liittymättömiä ajatuspohdintoja vain tulee, jos minulla on joku ongelma, ja sitten äiti siirtyykin jo omiin asioihinsa. Isälle en ole puhunut mitään vaikeuta asioita sen jälkeen kun hän totesi, että ongelmani ovat tylsiä.
Tämä voi olla vielä pahempaakin: erittäin pahoissa vastoinkäymisissä, kriisissä tai hädässä mun vanhemmat ivanauraa, v*ttuilee, nälvii ja ilkkuu. Ovat siis onnessaan kun oma lapsi kärsii ja oikein kääntävät veistä haavassa.
Sitä ei voi kukaan uskoa miten ne esim soitti toistakymmentä ilkkumis/v*ttuilupuhelua kun sain potkut yt:s. Oikeasti siis suunnilleen lällätys-pilkkalaulua lauloivat.
Myös keskenmenon jälkeen sattui valtavasti ne ”siitäs sait ja ihan oikein sulle” -ilkunnat. Vieläkin itkettää asiaa muistellessa vaikka siitä on jo 6 v aikaa.Mitä hittoa 😟 Tuohan on tosi vahingollista henkistä väkivaltaa.
Niin… hyvä kun sanoit noin, sillä en itse osaa ajatella sitä noin. Se on ollut tuota aina, lapsuudesta lähtien, että kaikesta ivattu ja pilkattu ja erityisen ”liekeissä” eli riemuissaan ne on aina kun mulle käy jotain todella pahaa.
Ovat toki tunnevammaiset vanhemmat ja aen huomasin jo lapsena.
Mutta väkivaltaa… täytyy vähän miettiä tätä. Se on varmaan just sitä.
Kiitos kommentista joka antoi ajattelemisen aihetta!Ja sinä samalla tavalla haukut, vähättelet ja pilkkaat tällä anonyymipalstalla ihan random-kommentoijia. Haukut ihan ilman syytä ja saat jotain pimeitä kiksejä. Tunnistaa noista täsmälleen samoista ilmaisuista. Onko tuollainen käytös susta sitten edes ongelma kun itsekin sitä teet?
Eri
Nyt kannattaa laittaa foliohattu hetkeksi naulakkoon ja lähteä kävelylle. Sulla on vauva.fi överit tai jopa psykoosi.
Ja aiheeseen liittyen: lapsihan oppii vanhemmiltaan sen miten he elävät, joten vahingolliset käyttäytymismallit monesti siirtyvät myös lapsille. Jos tämän jossain kohtaa elämää hoksaa, asialle voi tehdäkin jotain.
Mutta aika tuulesta temmattua että tietäisi kuka anonyymi on kyseessä, aivan järjetöntä syyttelyä.
Onko tämä nyt sitä kun sanotaan, että suomalaiset lapset ovat tosi itsenäisiä ja mm. jo vauvasta nukutetaan omaan sänkyyn, ettei vaan heistä tule mitenkään takertuvaisia tai liian läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo yksi riehuja syyttelee ventovierasta ä-i-t-i-h-u-l-l-u-k-s-i joka on ihan eri tapaus.
Äiti.hullukin on ihminen, jolla on mielenterveyden kanssa vaikeaa. Antakaa hänen olla. Ei ole muuten hänestä kuulunut pitkään aikaan, toivottavasti voi paremmin ja on saanut asioita kuntoon.
Alue: Aihe vapaa
Mikä järki olla miehellesi vihaisia? Sinähän se olet miehen valinnut ja päästänyt touhuilemaan kanssasi. Kauhuappivanhemmat...