Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinnönjako hajotti sisarusten välit
Viimeinen isovanhemmistani, isoäitini kuoli neljä vuotta sitten.
Hänellä oli kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, vanhin tyttäristä on siis minun äitini.
Sisaruksilla on kaikilla ollut hyvät välit aina, ja ollaan oltu läheisissä tekemisissä. Kuitenkin äitini on huolehtinut eniten vanhemmistaan , ja käynyt lähes joka päivä heidän luonaan ja ollut ns omahoitajan työtä tehnyt, aina siitä saakka kun isoisäni kunto alkoi heikentyä siihen saakka kun sitten myös isoäidistäni aika jätti. Hoiti kauppareissut, talon askareita ja lääkärireissut yms. Välillä katsoin miten uuvuttavaa se hänelle oli , tietysti itsekin auttaen. Muut kolme sisarusta kävivät toisinaan pistäytymässä vanhemmillaan mutta vastuu oli täysin äidilläni.
Isoäidin kuoleman jälkeen perinnönjako tuntuu hajottaneen välit täysin ja sitä on vaikea seurata sivusta. Isoäitini muisti testamentissaan äitiäni enemmän kuin muita sisaruksia, sillä hän koki äitini olleen eniten läsnä ja apuna. Muisti myös toisia lapsiaan mutta perintö ei siis aivan tasan jakautunut neljän sisaruksen kesken.
Kaksi sisaruksista on lähes katkaissut välit äitiini tämän vuoksi. Äitiäni tämä sattuu sillä hän kokee menettäneensä nyt siskon ja veljen. Toinen veli kertoo ajattelevansa että ihan reilusti tämä meni, kun äiti on uhrannut melkein oman elämänsä kun oli lähes omaishoitajan lailla isovanhemmistani pitämässä huolta.
Vaikea tilanne ja vaikea asettua kenenkään puolelle. Välit tuntuvat menneen ja välissä on iso kuilu sisarusten välillä.
Kommentit (674)
Meillä kiistää tuli siitä, kun isäni antoi eläissään minulle omaisuutta, jota muut sisarukset eivät huolineet, jonka kuitenkin halusi pysyvän suvussa. Osaisuuden arvo noin puoli prosenttia koko perinnöstä. Muille isä korvasi rahana, mutta silti olen nyt vihan kohteena tuon omaisuuden takia. Sanoin vielä, että voivat ottaa pesästä sen verran, etteivät koe jäävänsä tappiolle, mutta sekään ei kelvannut. Huokaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sitten kiva kun on tehnyt testamentin ja sitä miettinyt kauan niin sitten kaikki meneekin oikeustaisteluissa ihan päin vastoin? Voi hyvä Sylvi.
Jos se testamentti kerran on niin tärkeä, niin panostakaa siihen kunnolla sitten.
Vierailija kirjoitti:
Rintaperilliset eli lapset perivät kukin yhtä suuren osuuden vanhempiensa omaisuudesta, sitä ei voi edes testamentilla muuksi muuttaa.
Vain siinä tapauksessa, että joku perillisistä on käyttäytynyt sopimattomasti tai rikollisesti vanhempiaan kohtaan, voidaan hänet sivuuttaa perinnöstä.
Jos joku perillisistä on käyttänyt omia rahojaan vanhempiensa hoitoon, niin hänellä on oikeus periä ne takaisin kuolinpesältä ennen perinnönjakoa.
No ei todellakaan ole. Jos ei sitten "oman rahan käytöstä joka vähennetään kuolinpesästä" ole tehty kirjallista sopimusta ja se todistettu ja menoista pidetty kirjanpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tuossa teidän tapauksessa, testamenttia tulee kunnioittaa ja jos tuon vuoksi ovat laittaneet välit äitiisi poikki, niin antaa olla. Ihminen saa kyllä mielestäni määrätä omaisuudestaan kuoleman jälkeen lain määrittelemissä rajoissa.
Sitten tehdään virheitä myös siinä kun ei ole testamenttia ja jäljelle jää leski ja jälkikasvua. Leski voi kehitellä kaikenlaista mikä ei ole totta. Sellainen narsisti leski sitten osaa manipuloida jälkikasvua ja lähisukua muutenkin.
Vainajan kuoltua paikalle voi ilmaantua joku lähisukulainen, josta kukaan ei ole aiemmin kuullutkaan.
Hän voi olla lisäksi vielä sukututkija, joka saa sopivasti selville sukunsa kuolemantapaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein välit menevät. Itse en aio antaa anteeksi siksi, että toinen osapuoli pyrki tahallaan aiheuttamaan minulle harmia monessa vaiheessa. Taloudellista ja henkistä. Helpompi vaan unohtaa koko ihminen, enkä näe mitään syytä miksi haluaisin olla minulle pahaa tahtovan ihmisen kanssa missään tekemisissä. En ole katunut päätöstä hetkeäkään.
Onkohan mennyt ihan niin että olet kokonaan syytön? Mitä jos olet halunnut jotain mikä ei sinulle kuuluisi, mutta haluat edetä oman pääsi mukaan huomioimatta toisia perinnönsaajia. Perinnönjaonkin voi tehdä niin että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja noudatetaan lakia. Joillakin on kiire saada perintö äkkiä käsiinsä. Ihmisillä ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun langon sisaret suuttuivat siitä, kun asioita hoitanut sisar maksoi hautajaiskulut vainajan tililtä. Hänen olisi muita varakkaampana pitänyt maksaa ne omistaan - sen lisäksi että hoiti myös. Perintö kyllä muuten meni ihan tasan, mutta toisten sisarten mielestä tämän yhden olisi pitänyt satsata hautajaisiin omistaan. Kyllä ihmiset on naurettavia.
Vainaja maksaa itse hautajaisensa. Kuulostaa hullulta, mutta näin tämä asia menee!
Miksi se olisi hullua? Käänäten vainajan hautajaiset maksavat ne jotka hänet tulevat perimään, yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauskaa, että jotkut tulevat heti puhumaan aloittajan äidistä "suosikkilapsena" tai kieroilijana, joka on keplotellut varat itselleen. Toki tällaisiakin tapauksia on olemassa, mutta aika usein tilanteet ovat melko yksinkertaisia. Ja aloituksessahan käy ilmi, että yksi sisaruksista on tunnustanut sen asian, että aloittajan äiti on omaa äitiään hoitanut selkeästi enemmän kuin muut ja siksi on oikein, että saa testamentissa korvauksen asiasta.
Ja niille, jotka sanovat, etteivät kaikki pysty auttamaan: Ihan se ja sama. On ymmärrettävää, että kaikki eivät pysty auttamaan. Mutta ei se tarkoita, että auttajaa ei saisi sitten mitenkään palkita, ettei muille tule paha mieli. Johtui auttamattomuus siitä ettei huvita tai ei pysty niin lopputulos on sama. Henkilö ei auta ja apua on saatava joltain toiselta. Ymmärrän, että se voi tuntua pahalta, mutta niin se asia vain on.
Monelle myös läsnäolo ja yhdessä vietetty aika on paljon arvokkaampaa kuin mahdollinen rahallinen apu. Siksi vuosien auttaminen peruselämisessä voi olla vanhuksen mielestä huomattavan arvokasta, vaikka siitä ei olisi kertynyt auttajalle isoja rahallisia kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse autoin vanhusra vuosia ja olin seurana ja kuskasin paikasta toiseen ja ahne sukunsa vei hnet hautaan koskaan auttamatta ja tod näk pyyhki kautta hävitti tämän lupaaman osuuden myös allekirjoittaneelle vaikka se auttaminen ei nyt suoranaisesti tuohon liittynytkään. Suku on ahnein ja pahin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tuossa teidän tapauksessa, testamenttia tulee kunnioittaa ja jos tuon vuoksi ovat laittaneet välit äitiisi poikki, niin antaa olla. Ihminen saa kyllä mielestäni määrätä omaisuudestaan kuoleman jälkeen lain määrittelemissä rajoissa.
Sitten tehdään virheitä myös siinä kun ei ole testamenttia ja jäljelle jää leski ja jälkikasvua. Leski voi kehitellä kaikenlaista mikä ei ole totta. Sellainen narsisti leski sitten osaa manipuloida jälkikasvua ja lähisukua muutenkin.
Meill leski kulutti kaiken ja piti lesken omaisuutta omanaan ja sisaruksiensakin ja oli petollinen monessa muussakin. Erikoista on nähdä se valehtelu ja ahneus jälikäteen ja nuorien lapsien k usetus ja marttyrius. Toiv oli kaiken väärtti matkailla ympäri. Maata ja tuhlata isämme omaisuus ja olla pitämättä huolta talosta joka sitten ränsistyi. Itsekkyys kö normia leskillä. Ei ole ikävä valheidensa jokn joita oli paljon ja sotki sisarusten välit samalla ja kunnolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle valkeni vanhempieni kuoleman jälkeen, että veljeni, joka asui heidän lähellään ja auttoi heitä paljon, oli käyttänyt luvatta heidän varojaan ja huijannut heitä.
Rahaa katosi ehkä 50.000. Pahalta tämä tuntui siksi, että vanhemmat olivat olleet hädissään, millä selviävät sairaalalaskuista ja minä autoin heitä.
En ilmiantanut veljeä mihinkään. Hän oli käytännössä tyhjentänyt pesän varoista ja pyysi vielä saada vanhemmilta jääneen vanhan omakotitalon itselleen asunnoksi, koska asui vuokralla.
Suostuin tähänkin.
En halunnut, että asia tulee mitenkään ilmi, koska vanhempani olivat säädyllistä ihmisiä ja olisivat kauhistuneet, jos heidän jälkeensä olisi paljastunut tällaista tai tullut riitaa
Koen toimineeni heidän hengessään ja koen tehneeni oikein.
Joskus mietin,mahtoivatko he sittenkin tietää veljen toimista, mutta eivät halunneet puuttua asiaan, vaan kestivät köyhyyttä.
En kadehdi enkä syytä veljeäni. Hänellä oli varmasti motiivinsa eikä hänen varmaan ollut helppo kohdata vanhempien katseita, kun sisimmässään tiesi, mitä oli tehnyt. Itse en olisi pystynyt.
Kun luovuin vaoaaehtoisesti kaikesta, tunsin suurta helpotusta. Taakka jäi veljelle.
Vaikka olisi perintö mennyt tasan niin tuollaiset ihmiset kuvittelevat toisen saavan enemmän ja katkaisevat välinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun langon sisaret suuttuivat siitä, kun asioita hoitanut sisar maksoi hautajaiskulut vainajan tililtä. Hänen olisi muita varakkaampana pitänyt maksaa ne omistaan - sen lisäksi että hoiti myös. Perintö kyllä muuten meni ihan tasan, mutta toisten sisarten mielestä tämän yhden olisi pitänyt satsata hautajaisiin omistaan. Kyllä ihmiset on naurettavia.
Vainaja maksaa itse hautajaisensa. Kuulostaa hullulta, mutta näin tämä asia menee!
Miksi se olisi hullua? Käänäten vainajan hautajaiset maksavat ne jotka hänet tulevat perimään, yleensä.
Kuolinpesän varoista maksetaan hautajaisista aiheutuneet kulut, kuten hautapaikka, hautakivi, haudan avaaminen ja peittäminen sekä muistotilaisuuden kustannukset. Nehän merkitään peruskirjoituksessa kuolinpesälle hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle valkeni vanhempieni kuoleman jälkeen, että veljeni, joka asui heidän lähellään ja auttoi heitä paljon, oli käyttänyt luvatta heidän varojaan ja huijannut heitä.
Rahaa katosi ehkä 50.000. Pahalta tämä tuntui siksi, että vanhemmat olivat olleet hädissään, millä selviävät sairaalalaskuista ja minä autoin heitä.
En ilmiantanut veljeä mihinkään. Hän oli käytännössä tyhjentänyt pesän varoista ja pyysi vielä saada vanhemmilta jääneen vanhan omakotitalon itselleen asunnoksi, koska asui vuokralla.Suostuin tähänkin.
En halunnut, että asia tulee mitenkään ilmi, koska vanhempani olivat säädyllistä ihmisiä ja olisivat kauhistuneet, jos heidän jälkeensä olisi paljastunut tällaista tai tullut riitaa
Koen toimineeni heidän hengessään ja koen tehneeni oikein.
Joskus mietin,mahtoivatko he sittenkin tietää veljen toimista, mutta eivät halunneet puuttua asiaan, vaan kestivät köyhyyttä.En kadehdi enkä syytä veljeäni. Hänellä oli varmasti motiivinsa eikä hänen varmaan ollut helppo kohdata vanhempien katseita, kun sisimmässään tiesi, mitä oli tehnyt. Itse en olisi pystynyt.
Kun luovuin vaoaaehtoisesti kaikesta, tunsin suurta helpotusta. Taakka jäi veljelle.
No huh, ootpas pölvästi!
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien kannattaa tehdä max yksi lapsi. Ei tule riitoja. Mä tein näin ja pojalla ihana vaimo ja yksi lapsi. Matkustelevat lapsen kanssa paljon. Meidän prinssi.
Eihän sitä tulis riitoja,jos kaikki sitten osaisivat olla fiksusti. Tuntuu,että joiltain häviää se ajatus,että tässä nyt joudutaan jakamaan perintö, ihan totta,kaikkien kesken. Vaikka en tykkää yhdestä tyypistä,niin sekin saa oman osansa. Yksikään ei saa enempää,ellei testamentilla ole jollekin enemmän annettu. Jos kaikki ajattelevat tasapuolisesti,niin harvemmalle jää hampaankoloon mitään,katkeruutta ym. Jos et ymmärrä tai hyväksy tosiasioita ja vihastut turhasta,niin se on voi voi.
on mukava lukea, että suomesta edelleen löytyy näitä "perintöä odotellessa" tyyppejä. ei ole viitsitty satsata omaan työuraan eikä muuhunkaan, koska joskushan se täytyy vanhempien kuolla.
Minä kun luulin että siellä Porvoossa osataan ottaa rennosti.
Juristina tällaisia ketjuja lukiessa sekä huvittuu että kauhistuu. Älkää koskaan ikinä milloinkaan suunnitelko omia toimianne nettikeskusteluista lukemienne "ohjeiden" perusteella. Ne kun tapaavat olla "nicht einmal falsch".
Alue: Aihe vapaa
Olet väärässä. Lakiosuus on puolet siitä, mitä kukin lapsista saisi ilman testamenttia. Jos esim. lapsia on kolme, testamentilla voi ihan hyvin määrätä, että kaksi lapsista saa kumpikin perinnöstä kuudesosan ja kolmas lapsi kaksi kolmasosaa.