Kaveriporukka hylkäsi

Ovatko muut kaverisi jotain elämämkoululaisia?

Eli ovatko ne kaikki muut kaverit vähintään 20 täyttäneitä? Jos joku on jo melkein kolmekymppinenkin. Voi olla, että kun Ap aloit kaveerata tämän muiden lapselliseksi kokeman tytön kanssa, muut alkoivat nähdä sinutkin enemmän ikäsi valossa. Entä miten kauan olette olleet opiskelukavereita? Jos ette kovin kauan, voivat "parhaat kaverit" muuttua nopeastikin, kun ei oikeasti vielä ole löydetty niitä, joiden kanssa synkkaa parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Tätä se on: ei voi näyttää että se "outolintu" (en keksi parempaa sanaa) on ihan hyvä tyyppi, vaan pitää osoittaa muille että ei kaveeraa väärän ihmisen kanssa.

Mistä tiedän tämän? Koska minäkin olen asperger ja kokenut ryhmän voiman. En voi mitään hölmöille jutuilleni, yritän aina kuitenkin olla kohtelias ja kiinnostunut muista. Kaikki läpät mietin kahteen kertaan etten vaan aiheuta mielipahaa. Omalla luokallani oli muutamia tyyppejä, jotka saattoivat olla samassa bussissa säännöllisesti tai kanssani ajoissa luokan edessä jolloin aina tuli höpöteltyä kaikkea, tosi henkilökohtaisiakin juttuja mulle jakoivat. Sitten kun ne luokan dynamiikasta määräävät ovat paikalla, kukaan ei uskalla puhua tai näyttää että tulevat ihan hyvin juttuun mun kanssa, koska se etäännyttäisi muusta ryhmästä.

I feel you! Samalla voin kertoa että asiat ei muutu naisporukoissa ikinä. Joskus olen miettinyt että muutan ulkomaille ja katson miten sopeutuisin sinne.

Aivan samanlaisia kokemuksia, allekirjoitan tämän kommentin täysin.

t. toinen samanlainen

Ollaan opiskeltu osan porukan kanssa kohta 2v, tämä yksi tuli myöhemmin porukkaan mutta on tosiaan harrastuskaveri ja ennestään tuttu.

En nyt oikein tiedä ovatko sen kummemmin mitään elämänkoululaisia kuin minäkään, ainakin muut opiskelukaverit viettävät ilmeisesti vapaa-aikaa yhdessä juoden ja itse en oikein pysty juomaan koska olen taipuvainen alkoholismiin ja juoppohulluuteen enkä missään nimessä tahdo juoda seurassa, eikä vakaumukseni oikein ole muutenkaan juomisen puolesta.

Tässä porukassa on myös minua nuorempia.

En tiedä pitävätkö nämä kaverit sitten minua jotenkin tiukkiksena ja ovat senkin takia etääntyneet minusta.

Välit viileni jo oikeastaan siinä vaiheessa, kun viihdyin hyvin koulussa erään uskovaisen opiskelijan kanssa ja meillä klikkasi hyvin, teimme monta ryhmätyötä yhdessä tämän opiskelijan ja tämän syrjityn tytön kanssa ja olimme paljon myös kolmestaan koulussa.

Tämä taisi olla syksyn lopulla.

Lähdin heidän kanssa ryhmätöihin, koska tämä aiempi kaveriporukka halusi tehdä keskenään.

Ap

Kaverit selvästi haluavat olla keskenään ja ovat aluksi yrittäneet hienovaraisemmin ja nyt suoremmin.

Voi olla niinkin.

Olen itse ottanut myös nyt etäisyyttä heihin, mutta haluaisin tietää mistä tämä johtuu.

Ap

Sinulla on surkeita ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 19, meidän ikäluokassa näitä somepäivityksiä on ihan normaalia tehdä. :D

Ap

Mutta väitit olevasi aikuisopiskelijana amiksessa, miksi? Olet nuorisopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Ovat niin ehdottomia ja epäkohteliaita ja syrjiviä että epäilen että heillä kaikilla on persujen jäsenkirja. Jos olisivat vihreitä niin suv aitsisivat erilaisuutta.

Heti tuli mieleen ,että vihreät eivät voi sietää uusia ihmisiä joten he siellä höyryää. Jotenkin niin sietämättömiä ja omahyväisiä syystä, että epävarmuus paistaa niiden silmissä. Läpi pyöreiden rillienkin. 

Se ei johdu siitä, että sinussa olisi jotain vikaa! Se johtuu siitä, että yllättävän monet ihmiset Suomessa (iästä ja asuinpaikasta riippumatta) näkevät vain yhden oikean tavan toimia ja elää ja "olla normaali". Silloin kaikki, mikä poikkeaa heidän määrittelemästään "normaalista", on kartettavaa toimintaa. Itse täytyy pyrkiä olemaan mahdollisimman normaali ja samanlainen muiden ryhmään kuuluvien kanssa, jotta ei vahingossakaan kukaan ryhmään kuuluva luulisi erilaiseksi tai oudoksi ja alkaisi puhumaan selän takana tai eristämään ryhmästä. Kun joku sitten vähän tekee jotain "poikkeavaa" tai alkaa kaveerata ns. poikkeavaksi luokitellun kanssa, häneen täytyy tehdä pesäero ettei itsekin tulisi luokitelluksi poikkeavaksi ja täten suljettua pois ryhmästä.

Surullista kyllä, usein tällaiseen "normaaliuden" määritelmään kuuluu Suomessa se, että pitää juoda, ei saa olla uskonnollinen, ei saa näyttää erilaiselta, ei saa olla epävarma tai herkkä luonne, ei saa puhua äänekkäästi tai rikkoa muuten kaikkien noudattamia sosiaalisia normeja. Elämä kuitenkin palkitsee, kun on avoin uusille ja erilaisille ihmisille ja mahdollisuuksille, osoittaa muille ystävällisyyttä ja jaksaa toimia niin siitä huolimatta, että kaikki eivät sitä osaa ymmärtää/arvostaa.

Olen todella pahoillani puolestasi AP - ystävien ja kaverien yllättävä etääntyminen on todella kipeä kokemus. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kyse on ns. kaveriesi kyvyttömyydestä kasvaa ihmisinä, eikä suinkaan siitä, että olisit ansainnut porukasta ulos jättämisen tai sinussa tai nuoremmassa tytössä olisi jotain vikaa. On upeaa, että olet tarjonnut hänelle kaveruuttasi etkä ole hyljeksinyt tätä ihmistä muiden tavoin. Toivon kovasti, että löydät ystäväpiiriisi (vaikka jostain uusista harrastusjutuista?) mukavia tyyppejä, joiden kanssa viihdyt ja joilla on hieman kypsempi ajatusmaailma (koska kirjoittamasi perusteella sanoisin, että osaat toimia ja käyttäytyä monia ikäisiäsi aikuisemmin ja ihmisläheisemmin). 

Tuota esiintyy ihan aikuisten keskenkin.

Edellisessä työpaikassani jouduin tekemään yhteistyötä minua 10 v vanhemman naisen kanssa. Hän oli myös sellainen yksinäinen susi, eli ei ketään ns hyvää työkaveria. Muut hieman karsasti häntä. Me tulimme juttuun ihan ok ja juteltiin töiden lomassa jonkin verran muitakin asioita.

Kerran sitten tuli porukalle kutsu illanviettoon jonka työnantaja järjesti, myös tälle naiselle. Minä olen aina ollut sitä mieltä, että jos työnantaja jörkkää se koskee yhtä lailla kaikkia joille kutsu tulee. Juteltiin aiheeseen liittyen ja hän innostui osallistumaan. Muu porukka oli hämillään tästä, olivat aina luimineet niin, että tämä nainen ei ollut osallistunut vastaaviin tilaisuuksiin.

Itse tulin juttuun muiden kanssa ja olin osallistunut usein ko tilaisuuteen. Paitsi sen kerran jälkeen kun tämä nainen osallistui. Huomasin heti joutuneeni sivuraiteelle ja muut lakkasivat ottamasta porukkaan enää samoin kuin aiemmin. Näennäisen ok, mutta kuitenkin tilaisuuden tullen ilmaa.

Itse olin tuolloin n. 45 ja muut +/- 5 vuotta mun iästä. Eipä haitannut kun työsuhde päättyi. Kuppikuntia ja hyviä tyyppejä ei koskeneet mitkään osastorajat ja jopa työpaikkaa vaihtaneita sisäpiiriin kuuluneita kutsuttiin joihinkin tilaisuuksiin, mutta sitten osa blokattiin vaikka työskenteli ko. tiimissä.

Nykyisin ei yllätä enää mikään.

Tämä kyseinen tyttö ei vaan ole mikään terävin kynä, ja tällaiset ihmiset ovat usein häpeä yhteiskunnalle, siksi tällaisia ihmisiä usein vältetään.

Anna kaveriporukan olla, eivätpä tienneet minkälaisen timantin menettivät. Sinulla on sydän paikallaan ❤️

Vaikutat tosi lämminhenkiseltä ja hienolta ihmiseltä. Hienoa että kaveeraat tämän yksinäisen tytön kanssa. Ne sinun toiset kaverit ovat tässä tilanteessa todella lapsellisia moukkia.

Ex-kaverisi ovat ilmeisesti sitä ilkeää ihmistyyppiä, jotka päättävät vihata ja ottaa silmätikuksi jonkin ns. heikon yksilön, kuten koulukiusaajat tekevät. He saavat mielihyvää siitä että tällä uhrilla on mahdollisimman kurjaa, ja tekevät kaikkensa että satuttavat tätä mahdollisimman paljon. Porukka varmaan oikein lietsoo toisiaan inhoamaan tätä syytöntä raukkaa, koska he saavat siitä jotain sairasta mielihyvää.

Sinä olet ollut ystävällinen tälle kiusatulle, eli veljeilet vihollisen kanssa, ja tämä tietenkin pitää kostaa sinulle.

Nämä ex-kaverisi ovat luonnevikaisia, et menetä mitään vaikka kaveruutenne loppuu.

Vaikutat kivalta tyypiltä, voi kun kaltaisiasi olisi enemmän :) Ex-kaverisi vaikuttavat jääneen henkisesti jonnekin yläasteen tasolle, ei voi ymmärtää että aikuiset ihmiset ovat tuollaisia.

Tosi kurja tilanne. Mutta ihanaa että sä olet kypsä ja aikuinen sentään! Mun vinkki on että jatka omaa elämääsi ylpeästi ja kaveeraa sen teinin kanssa ihan niinkun aiemminkin jos siltä tuntuu. Puistattaa ihan naisten laumasieluisuus, tai kai se miehiäkin koskee. Aina on kiusattuja miehiäkin. Et oikeasti edes tahtoisi olla noin pinnallisten ihmisten hyvä kaveri, sittenkun harmitus laantuu tajuat sen itsekin. Olisin varmaan perusystävällinen jos heitä näkee mutta en luottaisi pätkääkään. Osoita heille että olet kaiken tuollaisen yläpuolella jatkamalla tavallista olemista. Luultavasti joskus joku matelee takaisin seuraasi, silloin ei kannata ehkä suostua, yatävällisesti torju epäluotettava kaveeraaja. Häneen ei voi luottaa. Teinistä voi tulla hyvä ystäväkin, ja vaikkei tulisi tuttavuutta enempää siitä on hänelle varmasti apua että joku suhtautuu ihan normaalisti. Jos mietitään syrjäytymistä yms. Kun on hyvä kokemus taustalla hän uskaltaa hakea töitä jne.

Kiitos kaikille kommenteista ja ajatuksista.

Todella ikävä kuulla, että tätä esiintyy myös aikuisten kesken, mutta toisaalta ei lainkaan yllättävää. Nämä kuviot on nähty niin moneen kertaan tietyissä piireissä.

Jotenkin itse ajattelin että nuorilla olisi enemmän joustoa eivätkä jättäisi niin herkästi pienen erilaisuuden takia, mutta väärässä olin.

Eilen rupesin ajattelemaan että nämä entiset kaverit varmaan pitävät minua myös sen takia ärsyttävänä, että olen itse puuttunut kiusaamiseen aina ja kertonut opettajalle.

Samoin tein silloinkin kun yksi tämän porukan tytöistä suoraan sanoi ettei aio tehdä parityötä tämän yksinäisen tytön kanssa ja hän alkoi itkeä ja tuli ensimmäisenä kertomaan siitä minulle, hän luotti minuun ja tietysti halusin olla mukana kun hän meni opettajan kanssa puhumaan.

Opettaja lohdutteli meille että muut ovat jo aikuisia ja me olemme vielä niin nuoria, ettei samalla tavalla henkilökemiat vielä voikaan kohdata noiden vanhempien opiskelijoiden kanssa.

Sille joka kysyi aikuisopiskelustani, meillä on pari teiniä mukana jotka ovat tulleet jatkuvalla haulla esimerkiksi lukion keskeytymisen takia ja sitten on ihan päälle nelikymppisiä valtaosa.

Nuorten ryhmä on erikseen.

Ap

Ovatko ystäväsi sanoneet, että eivät halua kaveerata sinun kanssa, koska vietät aikaa tämän yksinäiseksi ja muillakin negatiivisilla ilmaisuilla kuvailemasi opiskelukaverin kanssa?

Minusta sinä vaikutat ikävältä ihmiseltä. Sen sijaan, että syytät ystävistäsi vieraantumisesta tätä henkilöä, voisit miettiä voisiko löytyä muitakin syitä. Voit tietenkin olla oikeassa, mutta saattaa myös olla niinkin, että niin sanotut ystäväsi ovat havainneet sinussa joitakin epämiellyttäviä piirteitä.

En oikeastaan tiedä äryttävämpää ihmistyyppiä kuin sellainen, joka säälistä tuhlaa toisen elinaikaa ja samalla antaa tämän säälityn henkilö tuntea olevansa jokin hylkiö.

Mielestäni on kaksi eri asiaa ottaa kaikki kaveripiiriin kuin suhtautua johonkin henkilöön alentuvasti, joka sitten säälistä otetaan nokittavaksi. Kukaan ei ole niin tyhmä, että ei huomaisi toisen käyttäytymisestä todellista tilannetta, vaikka ihan suoraan asiasta ei puhuttaisi.

Huomasin tämän saman ilmiön myös itse.

Kun olet kiusattujen kaveri, joudut itse kiusatuksi, vaikka olisit ennen ollut hyvä ystävä kiusaajille.

Suosittelen etsimään kilttejä ja oikeasti aitoja ihmisiä näiden mukamas "ystävien" sijaan.

Itselläni ei ole pysynyt yhtään tälläistä "ylempiarvoista" ystävää, mutta nämä syrjityt ovat yhä hyviä ystäviäni, eivätkä olleet syrjittyjä muusta syystä, kuin että ei trendit sun muut feikkiesittelyt kiinostaneet.