Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaakohan mies oikeasti lapsia?
29.06.2015 |
Kolmisen vuotta ollaan oltu yhdessä ja puheissa lapsia epämääräisesti "sitten joskus". Ollaan kolmikymppisiä. Itse olen ajatellut, että ei tule tapahtumaan, sillä mies ei ole pahemmin ottanut kontaktia esim. tuttavaperheiden lapsiin. Itse olen lastentarhanopettaja mutta mitään erityismielenkiintoa ei ole ns. tuoda töitä kotiin... Aavistelen, että lastenhoito jäisi aivan täysin minun kontolleni.
Miehellä on ollut tapana puhua paljon, tehdä vähän. Siis suunnitelmia on ollut monenmoisia, mutta nyt yllättäen hän onkin alkanut niitä toteuttaa. Tyyliin autonvaihto, keittiöremontti, joista on ollut puhe iät ja ajat. On alkanut pelottaa, että pitääköhän tässä oikeasti alkaa vääntää niitä vauvoja! Jotenkin luotin siihen, että aika tulee vastaan, kun kuitenkin jo tämän ikäisiä ollaan ja projektien kyspyttely näyttää ottavan aikansa.
Onko jollakulla kokemusta asiasta? Suhteen alussa puhutaan että joojoo lapsia, mutta kuinkas sitten todellisuudessa kävi?
Kommentit (27)
Hyvä, että sait asian selvitettyä ja pääset elämässä sitten eteenpäin. Tosiaan kun naisilla varsinkin tulee biologia lastensaannin suhteen vastaan, mutta mieshän ääritapauksessa sitten voi vaihtaa nuorempaan kun huomataan ettei naisesta ole enää lisääntyjäksi.
Itselläni nyt ei ole voimakasta kantaa lapsien suhteen puolesta tai vastaan. Mutta jos alan haaveilla ja suunnitella, niin kyllä varmasti asiasta innostun. Ja sitten petyn, jos miehen puheet ovatkin olleet vain puheita. Toisaalta jos en ajoissa ala ajatella itseäni potentiaalisena äitinä, tykästynkö ihan liikaa never-ending dinkkuelämäämme.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluaisin lapsia, juttu on vain niin ettei ole ympäristöä johon niitä haluaisin. Adoptiokin on hieman vieraan oloista enkä haluaisi tukea sellaisen yleistymistä. Ympäristömme on ainakin minulta vienyt halut oikeasti lisääntyä. Olen ajatellut asiaa ja se on surullista. Tiedän ettei tämä ajatukseni monelle aukene, vaan tuohoava ahneuteen ja typeryyteen perustuva epäreiluus, jossa juntit masinoi ymmärtämättään konflikteja ei kiihota perustamaan perhettä. Hihhuleita ja hyväksikäyttäjiä. Papukaijoja jotka toistelevat lauseitasi on liikaa. Ihmiskunta on tyhmä kuin kottikärryllinen kiviä enkä haluaisi muidenkin kaltaisteni käsivän siitä.
No meillä selvitettiin asia jo ennen kuin suhde alkoi: EI lapsia kummankaan mielestä, missään tapauksessa. Turha olisi muuten ollut suhdetta aloittakaan jos asiassa olisi ollut erilaisia toiveita. Minä olin 30v, mies 42v.
Mä en kyllä osaisi sitoutua puolisoon, jonka haluja noinkin tärkeän asian suhteen pitäisi arvuutella keskustelupalstalla. Ei siinä muu auta kuin tutustua siihen puolisoon ja selvittää asia sen kanssa. t.5
Kyllä tuossa iässä tietää jo, haluaako lapsia vai ei. Veikkaan, ettei mies halua, mutta voi tämän selvittääkin: kysy, miten mies suhtautuisi siihen, että hankkisit sterilisaation.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä tuon ympäristöjutun! Itselläni alun perin vähän samansuuntaiset syyt. Tuntuu että ihmisiä on jo riittävästi täällä, ilman että minäkin vielä revin alapääni. Kyllä tuo koiranroikale tuo minun makuuni ihan riittävästi eloa ja iloa ja sotkua kotiin ;)
nro5: Meilläkin puhuttiin asiasta, juurikin että lapsia tulee sitten joskus. Nyt ajan kanssa vain olen huomannut, ettei mies vaikuta olevan lapsista erityisen kiinnostunut.
No, aika näyttää miten käy...
Eikö näitäkin asioita voi kysyä ihan suoraan siltä kumppanilta? Ja jos ei saa suoraa vastausta ja itse haluaa lapsia niin eipä tuossa voi muuta kuin jatkaa matkaa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:47"]
Mä en kyllä osaisi sitoutua puolisoon, jonka haluja noinkin tärkeän asian suhteen pitäisi arvuutella keskustelupalstalla. Ei siinä muu auta kuin tutustua siihen puolisoon ja selvittää asia sen kanssa. t.5
[/quote]
Niin, lähinnä halusin kuulla teidän ajatuksia asiasta. Ja omakohtaisia kokemuksia, kuinka muilla on käynyt. Kyllä me tästä miehen kanssa ollaan puhuttu, ja tullaan varmasti vielä puhumaankin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:51"]
Kyllä tuossa iässä tietää jo, haluaako lapsia vai ei. Veikkaan, ettei mies halua, mutta voi tämän selvittääkin: kysy, miten mies suhtautuisi siihen, että hankkisit sterilisaation.
[/quote]
Tämä.
Parhaiten varmaan saat miehen suhtautumisen asian selvitettyä kun alat ääneen selvittämään omaa päätäsi asian suhteen. Siis sitä, ettet ole aivan varma, haluatko tai tarvitsetko lapsia suhteeseen. Voi olla, että mies pettyy jos itse haluaa lapsia tai riemastuu, jos on itsekin kallistumassa sille kannalle ettei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:47"]
Mä en kyllä osaisi sitoutua puolisoon, jonka haluja noinkin tärkeän asian suhteen pitäisi arvuutella keskustelupalstalla. Ei siinä muu auta kuin tutustua siihen puolisoon ja selvittää asia sen kanssa. t.5
[/quote]
Niin, lähinnä halusin kuulla teidän ajatuksia asiasta. Ja omakohtaisia kokemuksia, kuinka muilla on käynyt. Kyllä me tästä miehen kanssa ollaan puhuttu, ja tullaan varmasti vielä puhumaankin.
-ap
[/quote]
No mun on vaan vaikea samastua asian suhteen epäröiviin ihmisiin kun mulle se on ollut selvä jo viimeistään 15-vuotiaasta lähtien. Nyt oon jo 41v eikä missään vaiheessa ole tullut muuta vaihtoehtoa mieleen. Biologinen kelloni taitaa olla totaalisen rikki. :) t.5
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:51"]
Jos ei saa suoraa vastausta ja itse haluaa lapsia niin eipä tuossa voi muuta kuin jatkaa matkaa yksin.
[/quote]
Musta tuntuu, että elämä tulee olemaan hyvää hänen kanssaan, oli lapsia tai ei. Ja ei, minulla ei vielä tässäkään iässä ole tiukkaa mielipidettä haluanko omia lapsia vai en. Lapset on ihan mahtavia, mutta kyllä niitä ympärillä piisaa vaikkei omia hankkisikaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nro 15 olin siis myöskin minä...
-ap
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:55"]
Parhaiten varmaan saat miehen suhtautumisen asian selvitettyä kun alat ääneen selvittämään omaa päätäsi asian suhteen. Siis sitä, ettet ole aivan varma, haluatko tai tarvitsetko lapsia suhteeseen. Voi olla, että mies pettyy jos itse haluaa lapsia tai riemastuu, jos on itsekin kallistumassa sille kannalle ettei.
[/quote]
Tää taitaa muuten olla aika tosi hyvä neuvo! Kiitos paljon! Ei tuu sellasta tenttaamisoloa, että "haluutko sä nyt niitä vai et, jne"
-ap
No enemmänkin kysyisin, että onko miehellä jokin syy miksi ei nyt vielä halua. Ollaan kaksvitosia miehen kanssa ja mies ei vielä halua. Haaveilee matkasta Jenkkeihin, valmistumisesta, vakituisesta työstä ja isommasta kämpästä. Mielestäni nämä ovat ihan oikeita syitä eikä ns.tekosyitä peitellä, että ei oikeasti haluakkaan. Jos miehellä on jotain mitä pitäis saada tehtyä ennen lapsia, tekeekö jotain sen eteen? En jaksaisi kyllä sitäkään jos mies puhuis työn ettimisestä ennen lapsia, mutta ei tekis elettäkään edes työnhaun suhteen.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:51"]
Jos ei saa suoraa vastausta ja itse haluaa lapsia niin eipä tuossa voi muuta kuin jatkaa matkaa yksin.
[/quote]
Musta tuntuu, että elämä tulee olemaan hyvää hänen kanssaan, oli lapsia tai ei. Ja ei, minulla ei vielä tässäkään iässä ole tiukkaa mielipidettä haluanko omia lapsia vai en. Lapset on ihan mahtavia, mutta kyllä niitä ympärillä piisaa vaikkei omia hankkisikaan :)
[/quote]
No ei kovin hyvältä kuulosta jos pitää miehen aivoituksia arvuutella täällä...
Vähän OT, mutta olen aina vähän ihmetellyt, miksi "vela" valitsisi ammatikseen lastentarhanopettajan? Meinaan kun mulla on 30v. kaveri joka on jo teinistä asti puhunut ettei koskaan halua lapsia tai edes naimisiin ja sitten ryhtyikin lastentarhanopettajaksi. Mä oon aina ajatellut, että yritetään tavoitella sellaista työtä joka on itselle sydäntä lähellä (esim. eläinlääkäri) ellei ole pakko tehdä "järkivalintaa" ammatin suhteen. Jotenkin vela ja lastentarhanopettaja sotii mun mielestä pahasti keskenään?
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 13:13"]Vähän OT, mutta olen aina vähän ihmetellyt, miksi "vela" valitsisi ammatikseen lastentarhanopettajan? Meinaan kun mulla on 30v. kaveri joka on jo teinistä asti puhunut ettei koskaan halua lapsia tai edes naimisiin ja sitten ryhtyikin lastentarhanopettajaksi. Mä oon aina ajatellut, että yritetään tavoitella sellaista työtä joka on itselle sydäntä lähellä (esim. eläinlääkäri) ellei ole pakko tehdä "järkivalintaa" ammatin suhteen. Jotenkin vela ja lastentarhanopettaja sotii mun mielestä pahasti keskenään?
[/quote]
Häh? Kyllä moni vapaaehtoisesti lapseton rakastaa lapsia. Rakastan minäkin koiria, oon itse asiassa aivan hulluna niihin. En kuitenkaan halua omaa, koska en jaksa kouluttaa sitä, viedä lenkille ja huolehtia siitä koiran ansaitsemalla tavalla. Tykkään matkustella ja mennä miten haluan, joten koira ei sovi kuvioon.
Alue: Aihe vapaa
Eksä oli juuri tuollainen sitten kun- tyyppi. Sitten kun meillä on lapsia, sitten kun mennään naimisiin, sitten kun ostetaan talo. Tässä kevään aikana nostin niin sanotusti kissan pöydälle ja sanoin pitäiskö niille asioille alkaa tekemään jotain. Itse varsinkin halusin/haluaisin lapsen. Aikansa siinä mies mietti ja päätti ettei ole valmis ja sitten erottii. Itse päätin etten rupea tuollaisia turhia lupauksia kuuntelemaan! Haluan toiminnan miehen! Ja olen muuten ollut tyytyväinen eroon.