Lapsi ei mene kouluun, kokemuksia?

Up

Yritit saada virkavaltaa kiristääksesi kouluun (toisessa ketjussa), mutta se ei onnistunut.

Haitko sitä psykologista konsultointia? Se olisi tärkeintä, että juttelisit psykologin kanssa. Jotta tietäisit paremmin, miten kommunikoida.

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää olla kyllä pois töistä sen aikaa aamuisin, että rauhoittelet ja autat lasta. Tai toinen vanhempi tekee sen. Lääkitys joka tuo huonovointisuutta ei ole ok. Pitäisi olla haitaton lääke vai ei lääkettä. Levoton luokka ei ole ok, pitää olla asiallinen paikka joka ei ahdista.

Entä jos se aiheuttaa toiselle vain oksennusreaktion.

Vierailija kirjoitti:

Yritit saada virkavaltaa kiristääksesi kouluun (toisessa ketjussa), mutta se ei onnistunut.

Haitko sitä psykologista konsultointia? Se olisi tärkeintä, että juttelisit psykologin kanssa. Jotta tietäisit paremmin, miten kommunikoida.

En tiedä mistä puhut. Ei ole minun kommentointia

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää olla kyllä pois töistä sen aikaa aamuisin, että rauhoittelet ja autat lasta. Tai toinen vanhempi tekee sen. Lääkitys joka tuo huonovointisuutta ei ole ok. Pitäisi olla haitaton lääke vai ei lääkettä. Levoton luokka ei ole ok, pitää olla asiallinen paikka joka ei ahdista.

Entä jos se aiheuttaa toiselle vain oksennusreaktion.

Aiheuttaa tyypillisesti lievää pahoinvointia haittavaikutuksena. Ehkä 2 pvä kk tuollainen huonompi olo. Vaihtoehtona se että lääkkeettömänä rikkoo paikat, huutelee kauheuksia ja makaa luokassa lattialle.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojeluhan siihen sitten puuttuu.

Harhaluulo. Ei ne puutu eikä auta, etenkään kun on nepsylapsesta kyse. Koska asia ei niille kuulu. Haaste ei johdu lapsen kasvatuksen tai hoidon laiminlyönnistä, vaan lapsen vammasta/rajoitteista/sairauksista. Asia kuuluu koululääkärille, neuropolille, oppilashuollolle...

Meillä auttoi mm. se että koulun kanssa saatiin tehtyä yhteistyötä niin, että koulussa tuettiin ja kannustettiin lasta tavalla jota hän tarvitsee. Vähennettiin lapsen ahdistusta pienentämällä vaatimustasoa. Meidän kunnassa on kunnan työntekijöitä jotka tulevat kotiin keskustelemaan lapsen ja perheen kanssa koulunkäynnin vaikeuksista, heidän kanssa yhteistyössä saatiin lasta motivoitua muutamalla keinolla. Ja itse jouduin jäämään työelämästä pois aika pitkäksi aikaa, koska jouduin saattamaan lasta kouluun ja hakemaan sieltä, prosessi oli pitkä etenkin kun koulu vaihtui välissä (siirtyi pienluokalle).

Nyt tällä hetkellä käy koulua ja pärjää siellä hyvin, niin kavereiden kanssa kuin opintojen suhteen. Tsemppiä ap, tiedän miltä tuo tuntuu, pahimpina aamuina minä tosiaan raahasin lapsen kouluun voimaa käyttäen ja se meni ihan käsirysyksi. Mutta oli sen verran vielä pieni että jotenkin pystyin vielä siihen. Tavallaan sekin oli ehkä tarpeen, että lapsi sai käsityksen että sinne kouluun vaan pitää mennä ja asiat ratkoa. Mutta eihän se missään nimessä voi olla mikään vakituinen käytäntö, eikä se yksistään meillä ratkonut yhtään mitään. Jollain normitavislapsella ehkä toimii, mutta ei juurikaan näiden nepsyjen kanssa. Pelkkä rajojen laitto ei heillä riitä, kun kyse ei ole rajattomuudesta.

Up

Keskustelu heti koulun kanssa, onko kokeiltu lyhennettyä koulupäivää?

Kunnan velvollisuus on järjestää pienluokkapaikka muualta, vaikka toisesta kunnasta, jos nykyinen paikka ei ole sopiva. Tätä kannattaa selvitellä eikä heti uskoa, että muuta paikkaa ei ole tarjolla. 

Lasta ei voi jättää ahdistuneena ja oksentelevana yksin kotiin, se on pakko työnantajan kanssa jotenkin järjestää.

Opettajan kanssa olen yrittänyt keskustella, opettaja ei ole ollut suureksi hyödyksi. Uusi keskusteluaika tulossa.

Oma työ ei jousta, työnantaja tietää tilanteen. Ainut vaihtoehto on palkaton.

Työtäni ei voi tehdä kotona tai eriaikaan jne.

-ap

Up