Nelosluokkalainen pelkää opettajaa

Siis tuohan on ihan hirveää. Uskon täysin lasta. Ja opettaja itsekin sinulle käytännössä myönsi, että on ollut pelottava lasta kohtaan. "Sanoin tiukasti" joopa joo. Eli huusit. Mikä sekopää sinne on otettu sijaiseksi? 

Lapselle voi tulla tuosta ihan hirveät traumat. 

Ota heti yhteyttä koulun rehtoriin. Vaikuttaa, että ko. sijainen on sopimaton opettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis tuohan on ihan hirveää. Uskon täysin lasta. Ja opettaja itsekin sinulle käytännössä myönsi, että on ollut pelottava lasta kohtaan. "Sanoin tiukasti" joopa joo. Eli huusit. Mikä sekopää sinne on otettu sijaiseksi? 

Niin uskon minäkin. Käytös on muuttunut ihan silmissä nyt näiden viikkojen aikana. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ota heti yhteyttä koulun rehtoriin. Vaikuttaa, että ko. sijainen on sopimaton opettajaksi.

Niin. Kieltämättä itsekin olen tätä parina iltana miettinyt. Olen vaan aina niin kiltti ja yritän ymmärtää ja ajatella muista ensisijaisesti hyvää, mutta olet kyllä oikeassa, että ei tuollainen käytös ole sopivaa. Ei lapsen pidä illalla viimeisenä ennen nukkumaanmenoa itkeä, että onhan repussa varmasti kaikki ja yöllä herätä tarkistamaan silti asia, vaikka ollaan yhdessä illalla pakattu reppu valmiiksi... Ap

Tsemppiä koululaiselle koulupäiviin. Sano lapselle, että sinun luvalla saa käydä välitunnilla vessassa, sanoi ope mitä vain. Ja kerro, että huutamista ette kuuntele, joten otat yhteyttä rehtoriin. Muistuta lasta, että hän on sinulle rakas ja arvokas ❤️

Minun ala-asteen opettajistani suurin osa oli pelottavia, joukkoon mahtui pari ihan kunnon psykopaattiakin. Mutta eihän 80-luvulla tuollaiseen puututtu, opettajahan oli suunnilleen Jumalasta seuraava (yeah right..). Oman auktoriteettivastaisuuteni katson olevan tuon seurausta. Mitään en purematta niele, enkä todellakaan kuuntele selityksiä tyyliin "Koska minä sanon". Lähinnä naurattaa, jos ei muuten osaa asiaa perustella. En kunnioita ketään, joka ei sitä ansaitse, oli sitten tuomari tai juomari, eikä minua saa tekemään mitään sellaista, mitä en koe oikeaksi.

Osa lapsista vaatii, että sanotaan tiukasti. Muuten perseily jatkuu. Osa säikähtää samaa sanomista. Opeta lapsesi sanomaan mitä hän on tekemässä silloin kun ollaan oikealla asialla. Kerro, ettei ope osaa lukea lapsesi ajatuksia. Eli opeta kommunikoimaan. Muuten on loppuelämä vaikeaa.

Osa lapsista tosiaan pitää tiukasti sanomista tai äänen korottamista huutamisena. Koulun metelissä ei voi olettaa normaalin puheen kuuluvan.

Onko muilla lapsilla samanlaista itkuisuutta? Jos ei, voi olla, että lapsellasi on opettajan pelon lisäksi myös jotain muuta mielenterveyden ongelmaa, jota hän ei osaa sanoittaa. Muutenhan koko luokka olisi samassa jamassa kuin lapsesi.

Ja vastaaja nro 7 jatkaa vielä, että aloittajalle iso käsi siitä, että pidät lapsesi puolta ja puutut asiaan. Tuon opettajan kaltaiset öykkärit nääs jatkavat käytöstään, ellei kukaan laita sille stoppia. Seinä heillä kuitenkin jossain vaiheessa tulee vastaan, ennemmin tai myöhemmin. Parempi että ajoissa. You go girl 👍❤

Vierailija kirjoitti:

Osa lapsista vaatii, että sanotaan tiukasti. Muuten perseily jatkuu. Osa säikähtää samaa sanomista. Opeta lapsesi sanomaan mitä hän on tekemässä silloin kun ollaan oikealla asialla. Kerro, ettei ope osaa lukea lapsesi ajatuksia. Eli opeta kommunikoimaan. Muuten on loppuelämä vaikeaa.

Olet ihan oikeassa, että meillä on tuossa puolustautumisessa harjoiteltavaa. Mutta kyseessä on 10-vuotias todella kiltti lapsi, niin kyllä mä ymmärrän, jos lapsen on vaikeaa kertoa yrittäneensä vain hakea housut tai piipahtaa nopeasti vessassa, sen jälkeen kun opettaja on huutanut, että nyt ulos. Ymmärrän siis ja pidän itsekin tärkeänä, että pikkuhiljaa harjoitellaan puolustamaan itseään, mutta tuollaista auktoriteettia kohtaan se on aika vaikeaa. Opettajakin voisi kysyä ensin nätisti, että mitä on tekemässä ja muistuttaa, että nopeasti vessareissun jälkeen ulos. Silloin olisi lapsenkin varmasti helpompi sanoa oma ajatus. Ap

Neljäsluokkalainen on jo iso, joten tuo itkeminen tuntuu oudolta. Moni oppilas myös puhuu huutamisesta, jos vähän tiukemmin puhuttelee eikä siis huuda lainkaan. Hyvä, että olet asiallisesti puhunut open kanssa. Lapselle on myös hyvä selittää, että sijainen on ehkä erilainen kuin vakkariope, mutta hyvä ope varmasti silti. Jotkut takertuu tiettyyn ihmiseen ja sitten on vaikeaa, kun ope vaihtuu, vaikkei siihen mitään muuta syytä oliskaan.

Opettajasta ei tarvitse pitää, eikä opettajan tarvitse pitää lapsista. Voi olla ihan asiallisesti vain. Ikävä kyllä kaikki opettajat (eivätkä tulevaisuudessa kaikki pomot) ole lämpimiä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla lapsilla samanlaista itkuisuutta? Jos ei, voi olla, että lapsellasi on opettajan pelon lisäksi myös jotain muuta mielenterveyden ongelmaa, jota hän ei osaa sanoittaa. Muutenhan koko luokka olisi samassa jamassa kuin lapsesi.

Parin äidin kanssa olen tästä jutellut. Mun hyvän ystävän vilkas poika sattuu olemaan samalla luokalla ja hänellä menee ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Mun tytön parhaan kaverin äidin kanssa soittelin yhtenä päivänä ja hän kertoi, että heilläkin on ollut muutama episodi. Tämäkin on vähän jarrutellut rehtorille ilmoittamista, kun uskon, että tuo open tyyli osalle oppilaille sopii ja on toimiva. Mutta mun lapsi ihan selvästi pelkää ja kun opettajakaan ei asialle mitään tee ja tulee uusia tapauksia edellisten perään vaikka olen soittanut ja yrittänyt kertoa rehellisesti, että lapselle on tullut paha mieli ja sanoa, että mun lapselle toimii paremmin ystävällinen kuin tiukka huomautus. Ymmärrän, että tilanteita tulee ja aina ei huomaa kaikkea, mutta että näin usein... Ei herkänkään lapsen pidä pelätä kouluun menemistä minun mielestä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla lapsilla samanlaista itkuisuutta? Jos ei, voi olla, että lapsellasi on opettajan pelon lisäksi myös jotain muuta mielenterveyden ongelmaa, jota hän ei osaa sanoittaa. Muutenhan koko luokka olisi samassa jamassa kuin lapsesi.

Parin äidin kanssa olen tästä jutellut. Mun hyvän ystävän vilkas poika sattuu olemaan samalla luokalla ja hänellä menee ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Mun tytön parhaan kaverin äidin kanssa soittelin yhtenä päivänä ja hän kertoi, että heilläkin on ollut muutama episodi. Tämäkin on vähän jarrutellut rehtorille ilmoittamista, kun uskon, että tuo open tyyli osalle oppilaille sopii ja on toimiva. Mutta mun lapsi ihan selvästi pelkää ja kun opettajakaan ei asialle mitään tee ja tulee uusia tapauksia edellisten perään vaikka olen soittanut ja yrittänyt kertoa rehellisesti, että lapselle on tullut paha mieli ja sanoa, että mun lapselle toimii paremmin ystävällinen kuin tiukka huomautus. Ymmärrän, että tilanteita tulee ja aina ei huomaa kaikkea, mutta että näin usein... Ei herkänkään lapsen pidä pelätä kouluun menemistä minun mielestä. Ap

Jos kahdestakymmenestä oppilaasta puoletkin yrittää vetkutella uloslähtöään, niin kyllä muutaman päivän jälkeen himmenee neuvotteluhalut erikseen jokaisen käytävällä haahuilijan kanssa. Siinä tulee helposti sanottua tiukastikin ulos-käsky. Muuten koko välitunti menee neuvotellessa ja tinkiessä, miksi kukin pyörii edelleen sisällä.

Toiset opet pitävät tiukempaa kuria ja edellyttävät ohjeiden ja käskyjen välitöntä noudattamista, toisilla taas säännöt saavat venyä ja paukkua, ettei kellekään tule paha mieli. Nelosluokkalaisen pitää jo tosiaan alkaa oppimaan persoonien erot ihmisten kesken ja mukauttaa omaa toimintaansa sen mukaan. Vaikka paha mieli tulisikin.

Teet tulevaisuuden kannalta karhunpalveluksen, jos lähdet liikaa mukaan lohduttelemalla. Joku puolen tunnin sylittelykin kuulostaa aika omituiselta kymmenvuotiaan kanssa pahaa mieltä purkaessa. Olet tainnut kasvattaa yliherkästä lapsestasi vielä entistä herkemmän, joka murenee heti kun maailmaan tulee vastuksia. Toki saa välittää ja lohduttaa, mutta samaan aikaan opettaa ohjeiden noudattamisen tärkeyden ja syys seuraussuhteen jos jättää tekemättä kuten käsketään.

Jos näitä pahan mielen keissejä tulee jatkuvalla syötöllä, niin syytä löytyy kyllä lapsestasikin. Ei tunnu oppi menevän perille, jos jatkuvasti pitää opettajan tiukasti komentaa ja ohjeistaa.

Itse työskentelen teinien kanssa ja todistan päivittäin, mitä,seuraa, jos ajoissa ei lapsilta mitään vaadita vaan neuroottisesti varotaan, ettei vain koskaan mieli mustu oman toiminnan seurauksena.

Yliherkkä tenava on ra sit ta va

Oppilaita komennetaan yleensä ryhminä ja tiukkuus määräytyy kovapäisimmän oppilaan mukaan.

Oletko lukenut tämän, MLL:n sivuilta: https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-pelka…

Oppilaat osaavat muuten olla tosi hankalia sijaiselle, kun vakiopettaja on jäänyt pitkäksi aikaa pois. Siinä on aika pakko sanoa välillä tiukastikin, jottei homma riistäydy käsistä.

Huutaminen ei toki kuulu asianmukaiseen käytökseen opettajalta, mutta tiedän kyllä kokemuksesta, miten lapsi kertoo herkästi opettajan "huutaneen" vaikka vain artikuloisi erityisen selvästi.

Olin aikoinaan yläkoulun liikunnanopena, ja kentälle tuli kesken pesäpallopelin alakoululaisia, jotka kyllä tiesivät, etteivät saaneet välitunnilla sinne tulla, jos siellä oli toisten tunti menossa.

Kävin sanomassa alakoululaisille, että he eivät saa tulla kentälle, koska yläkoululaiset pelaavat pesäpalloa, joka on kova ja voi osuessaan tehdä todella kipeää.

No nämähän olivat kotonaan kertoneet, että olin huutanut ja uhannut lyödä heitä mailalla päähän 🙄