Miksi olet lihava?
Kommentit (48)
Olen lihava siksi, että syön herkkuja päivittäin, en mitään litra/kilotolkulla, mutta kuitenkin, ja tavallista ruokaa syön vähän. Kulutan melko vähän, n. 2500 kaloria päivässä, keskimäärin. Olen ollut näissä kiloissa jo reilun 10 vuotta, paino ei ole montaa kiloa heitellyt paitsi tuossa 6-7 vuotta sitten kun odotin kaksosia, laihduin 15 kiloa, kilot tuli kaikki takaisin. Minun pitäisi syödä vähemmän kaloreita että alkaisin laihtua, mutta en jaksa, olen niin uupunut, että olen joka ilta kiitollinen siitä että olen selvinnyt päivästä hengissä, ja palkitsen itseni herkulla telkkarin ääressä. Olen ollut uupunut varsinkin kaksosten tekemisestä lähtien. Ehkä joku kaunis päivä jaksan alkaa laihduttaa, mutta nyt en vaan jaksa sitä stressiä.
Kilot on tulleet aikoinaan parikymmentäkiloa lyhyehkössä ajassa pariin kertaan pahemman masennuksen aikana, enkä ole koskaan niitä onnistunut laihduttamaan pois, saavutetut kilot on ja pysyy. Seuraavaan läskihyppyyn ei ole varaa, sitten menisi jo henki.
Kävi kaik hoikat kateex nih laihdutin.
Koska lihavuus on lisääntynyt niin paljon, se ei ole enää pelkästään yksilön ongelma. Syitä lihavuuden lisääntymiseen pitäisi tutkia kunnolla ja lopettaa lihavien syyllistäminen.
Olen itse vanhustenhuollossa töissä ja hoidettavina on kaikenpainoisia. Ap:n logiikan mukaan lihavia ei pitäisi enää vanhuusiässä olla hengissä.
Juon enemmän kuin kulutan. En juurikaan syö.
Koska masennus ja mielialalääkkeet. Ei jaksa liikkua, ei pysty nukkumaan ja M akea auttaa piristymään hetkeksi jos on ihan pakko saada jotain suoritettua. Ei tää herkkua ole. Jatkakaa toki kivittämistä, ei tunnu enää missään.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:47"]
Läskit, me maksamme teidän sairaudet!
[/quote]
Paskanmarjat, mä maksan joka kuukausi melkein 3000€ veroja, eli ihan ite maksan sairauteni ja sunkin sairautesi!
Syön epäterveellisesti, inhoan ruuan laittoa joten haem ulkoa ruokaa, selkäni on mennyt paskaksi töissä ja se rajoittaa kaikki entiset liikunta harrastukseni kuten ratsastus ja lenkkeily. Suomen kylmän sään vuoksi kun lähden lenkille niin saan hirveät selkäsäryt kun jotenkin jännitän selkääni kun on kylmä. Onneksi ei tarvitse seistä enään bussi pysäkeillä, hitto miten kipeää se tekikään.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 19:04"]Sairastuin masennukseen väkivaltaisen suhteen jälkeen.
Lääkkeet lihottivat. Sen lisäksi myös masennuksen aiheuttama välinpitämättömyys esim liikunnan ja ruokavalion suhteen lihotti.
Nyt olen ylipainoinen hyvinvoiva nainen, joka liikkuu ja syö terveellisesti.
Kun mietin aikaani masentuneena, ylipaino on pienin ongelma silloin, kun et näe elämässäsi muuta ratkaisua kuin kuolema.
[/quote]
:)
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:47"]Läskit, me maksamme teidän sairaudet!
[/quote]
Ei kai nyt sentään. Ylipainoni ei ole aiheuttanut kuluja. Sen sijaan väkivaltaisen mieheni määrätietoinen sadistinen toiminta aiheutti kuluja.
Viimeisimmät kulut liittyivät ambulanssin ja poliisin työtehtäviin. Joutuuko väkivallantekijä maksamaan poliisivankilassa vietetystä yöstä?
Nro 20.
Ps. Voin olla väärässäkin, mutta voisin laittaa muutaman veroeuron myös siihen, että sinäkin voisit paremmin. :)
Voisin vilkaista peilistä ja kysyä sieltä.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:15"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:47"]Läskit, me maksamme teidän sairaudet!
[/quote]
Ei kai nyt sentään. Ylipainoni ei ole aiheuttanut kuluja. Sen sijaan väkivaltaisen mieheni määrätietoinen sadistinen toiminta aiheutti kuluja.
Viimeisimmät kulut liittyivät ambulanssin ja poliisin työtehtäviin. Joutuuko väkivallantekijä maksamaan poliisivankilassa vietetystä yöstä?
Nro 20.
Ps. Voin olla väärässäkin, mutta voisin laittaa muutaman veroeuron myös siihen, että sinäkin voisit paremmin. :)
[/quote]
;D
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:56"]Koska syöminen on ainoa fyysinen nautinto mitä minulla on. Ja teen helvetin hyvää ruokaa. Sitä sitten mätän ihan vain siksi että se maistuu hyvälle.
Kerran yksi lääkäri sanoi, että elän pidempään, jos laihdutan. No ainakin elämä tuntuu pidemmältä, jos ei saa herkutella.
[/quote]
Amen!! :) samaa mieltä! Kyllä mulle tuo hyvä ruoka paremman mielen kuin se että söisin pähkinän päivässä ja mahtuisin 12-vuotiaan vaatteisiin :D tietty olisi se kiva olla hoikka mut minkäs teet :P
Mun on pakko sanoa etten tiedä. Olen syönyt terveellisesti ja liikkunut säännöllisesti jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä lihaskunto on paras mikä on koskaan edes nuorempana ollut. Mutta mulla on useampi diagnoosi, mm. autoimmuunisairauksia, ja lisäksi pari muuta sairautta, jotka vaikuttavat siihen, että kehoon kerääntyy sekä nestettä että rasvaa.
On aika raskasta elää vaivojen kanssa, sitten vielä jatkuvasti joutua läskirasisimin kohteeksi.
Masennus ja Mirtazapin toivat +30kg. Onnekseni olin alipainoinen lääkityksen alkuvaiheilla, eli nyt olen lievästi ylipainoinen. Lääkkeen tehon lakattua lopetin sen ja aloin juomaan alkoholia. Siksi paino ei tipu, vaan on pysynyt samana pari vuotta.
Jos lopettaisin tän alkoholinkäytön niin laihtuisin muutamassa kuukaudessa normaaliin painoon. Mutta tiedätkö mitä. Sen ei pitäis sun persettä kutittaa millään tasolla.
Kunhan vaan olen, muuta kysyttävää?
Koska en saa nautintoa mistään muusta kuin syömisestä.
Jouduin lopettamaan kaiken aerobisen liikunnan terveyssyistä - kolme eri diagnoosia, jotka liittyvät pehmytkudoksiin eli niveliin, jänteisiin ja lihaskalvoihin. Minulla on muun muassa jännetupin tulehdus eräässä takapuolen lihaksessa sekä trokanterbursiitit molemmissa reisissä. Kukaan ei tiedä, mistä ne ovat tulleet. Lääkityksenä on kortisonia, mikä antaa mahtavan ruokahalun. Olen lihonut reilussa vuodessa noin 15 kiloa. Koska minulla on jatkuvia kipuja, tahdonvoimani ei tällä hekellä riitä syömisen rajoittamiseen. Kun en pysty liiikkumaan kotoa käytännössä minnekään, syöminen on yksi aidoimmista mielihyvää tuottavista asioista elämässäni.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:47"]
Läskit, me maksamme teidän sairaudet!
[/quote]
Me maksetaan sunlaisten ilkeiden ihmisten traumatisoimien terapiat.
Sairastuin masennukseen väkivaltaisen suhteen jälkeen.
Lääkkeet lihottivat. Sen lisäksi myös masennuksen aiheuttama välinpitämättömyys esim liikunnan ja ruokavalion suhteen lihotti.
Nyt olen ylipainoinen hyvinvoiva nainen, joka liikkuu ja syö terveellisesti.
Kun mietin aikaani masentuneena, ylipaino on pienin ongelma silloin, kun et näe elämässäsi muuta ratkaisua kuin kuolema.