Millaisia hahmoja kerrostalossanne asuu?

Rikkaita miljonäärejä.Asuvat eri paikkakunnilla ja ulkomailla tietty asunnot. Miellyttäviä.

Hahmoja?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hahmo

Sana hahmo voi viitata moneen eri asiaan. Hahmolla voidaan tarkoittaa ainakin:

kuvitteellista hahmoa esimerkiksi kirjassa

epämääräistä maiseman, näkymän tai muun visuaalisen havainnoinnin kohdettaselvennä

sanahahmoa, kielitieteellistä käsitettä

hahmopsykologiassa esiintyviä hahmolakeja

hahmo, datasta tunnistettava malli tai kaava hahmontunnistuksessa

hahmo, emergentti ylätason kokonaisuus

Hahmo, suomalainen rap-artisti, Mikrofonistit-yhtyeen jäsen

Tässä talossa ainut työläinen olen minä!

Ihan normaaleja ihmisiä. Sanotaan päivää, kun törmätään. Yksi eläkeläisnaapuri asuu enimmäkseen kakkoskodissaan ulkomailla, joten hyvin harvoin näkee. 

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Tässä talossa ainut työläinen olen minä!

Samoin. Muut ovat jo eläkkeellä. 

Vierailija kirjoitti:

Hahmoja?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hahmo

Sana hahmo voi viitata moneen eri asiaan. Hahmolla voidaan tarkoittaa ainakin:

kuvitteellista hahmoa esimerkiksi kirjassa

epämääräistä maiseman, näkymän tai muun visuaalisen havainnoinnin kohdettaselvennä

sanahahmoa, kielitieteellistä käsitettä

hahmopsykologiassa esiintyviä hahmolakeja

hahmo, datasta tunnistettava malli tai kaava hahmontunnistuksessa

hahmo, emergentti ylätason kokonaisuus

Hahmo, suomalainen rap-artisti, Mikrofonistit-yhtyeen jäsen

Oletko assi?

On ollut monenlaisia. Nyt asuu vimmainen besserwisser pianomies epävireisellä äänellä joka on perheenisä, pariskuntia, muutama peräkammarin poikamies, yleensä on lapsiperheitä ollut vaikea sanoa montako on nyt, muutama eläkeläispariskunta silloin tällöin, aiemmin oli mummu jonka luona ravasi kotihoito meluisasti. Mukava nainen jolla on joku synnynnäinen vamma, mutta on melko hyvässä kunnossa.

Aika outoo porukkaa asuu, yks naapuri mua ärsyttää, se tulee aina kännispäin soitteleen ovikelloa, ei sit väliä mitä kello on

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Tässä talossa ainut työläinen olen minä!

ainoa valkoinen?

Ihan kivoja ovat. Ärsyttäviä rääkyviä mukuloita ja niiden äitejä. Naapuri asunnoissa on muutama kivan oloinen mies.

Meillä täysin sama kuin aloituksessa, eli on moikkaajia ja hiljaisia ja niitä jotka aina pihatöissä ja toiset ei koskaan ja pari tietotoimistoa löytyy myös ja puhuvat sinulle halusit tai et, kiva että on erilaista porukkaa mutta kiva että ei ole "liian erilaista".

Laidasta laitaan mutta aika vähän lapsiperheitä ja oikein iäkkäitä.

-Vähän vinksahtaneen oloinen seitsemänkymppinen baabushka, jolta puuttuu pari etuhammasta. Laittaa joka päivä huulipunaa ja lähtee pitkälle kävelylle satoi tai paistoi. Jutellaan aina kun törmätään, on valtavan iloinen ja pääkoppa jokseenkin pelaa, mutta välillä olen vähän huolissaan pärjääkö hän yksin (pesulla käynti, lämpimät vaatteet jne.)

-Pikkukoira joka haukkuu aina ja kaikkea, ja omistajat kiusaantuneina että hys hys nekku. Muuta en heistä tiedä.

-Huopahattuinen polkupyöräilevä rouva, joka asunut monta kymmentä vuotta taloyhtiössä, käy jonkinlaista hiljaista sotaa toisen asukkaan kanssa mm. pesutuvan pyykkipojista (avautunut tästä minulle).

-Ujon oloinen nuori mies joka tekee joka talvi kauniita lumiveistoksia pihalle.

-Ilmeisen alkoholisoitunut sisällä tupakoiva henkilö joka aiheuttaa tuskaa eräässä rapussa. Aiheesta avauksia taloyhtiön ryhmässä säännöllisesti. Yksi tulipalokin jo syttynyt hänen asunnossaan.

Sellaista, meillä.

Huppupäitä, tupakalla ramppaajia, ovenpaiskojia, porraskäytävässä kolisioita (saattavat olla myös ruokalähettejä), kaikentietäviä, uteliaita. Näitä on ehkä neljäsosa asukkaista, muut ihan kelpokansalaisia.

Kommenttini ei mene läpi, vaikka ei sisällä kirosanoja tai mitään eri kulttuureihin viittaavaa.

-Muutama nuori bilettäjä, hauskaa juttuseuraa. Eivät metelöi häiritsevästi.

-Ykköskerroksen alkoholisoitunut yöhiippari, joka käy kaljatölkki kädessä pihalla tupakalla slaavikyykyssä ympäri vuorokauden. Paljastunut ihan hauskaksi tyypiksi hänkin.

-Meksikolaisen näköiset isä ja poika (?), joilla on valtava ja helvetin vihainen rottweiler. Kaikki pelkäävät sitä koiraa.

-Vanha pariskunta joka käy pari kertaa päivässä käsi kädessä viemässä roskat. Miehellä on mummelin sanojen mukaan alzheimer, ja ukkeli tosiaan juttelee aina sitä samaa asiaa innoissaan kun häneen törmää.

-Yläkerran raivokkaasti kännitappeleva pariskunta. En tiedä olenko nähnyt heitä koskaan, kuullut senkin edestä.

Yksin asuvia ja pariskuntia, mutta ei lapsiperheitä. Täällä on tosi rauhallista ja hiljaista. 

Seinänaapurini on hiljainen yksinään elelevä mies, jolla kylässä käy ainoastaan äiti. Muuttaessani hän työnsi postiluukustani kirjeen jossa selvensi yksityiskohtaisesti miten ja milloin ja minkä Bilteman kuvaston avulla edelliset asukkaat olivat hajottaneet ulko-oveni. Kehotti sulkemaan sen avaimella, jotten alkaisi paukuttamaan sitä kiinni kuten he. Muuten ei ole puhunut minulle mitään viimeiseen 14 vuoteen.

Tästä muistuikin mieleeni toinen naapuri jonka tapasin heti muutettuani, keski-ikäinen nainen joka löytää muiden häkkivarastoista käteviä tavaroita joita tulee pyytämään lainaan. Minulta vei edellisten asukkaiden jäljiltä olleen homeisen patjan, oli innosta soikeana kun sanoin että saa pitää sen jos puhtaaksi saa.

Yläkerrassa asuu lapsiperhe jossa joka aamu käydään taistelu. Karjuntaa saattaa jatkua tunninkin, ja väliin käy hirveä ryske ja töminä. Eivät myöskään moikkaile muita, mutta tämän perheen isä katsoi kerran inhoten kun olin tulossa koirani kanssa sisälle, ja sanoi että haukkuminen on tässä talossa jatkuvaa. Jännä sinänsä että koronan myötä olen kotona joka päivä koko päivän, eikä tuo pidä oikeastaan muuta ääntä kuin välillä kuorsaa ja piereskelee.

Mistä päästään alakerran nuoreenpariin jonka pikkukoira tosiaan haukkuu kaikelle, ainakin päiväsaikaan. Luulen että raukalla on eroahdistusta. Sitä en tosin ymmärrä miten sylikoiran haukun voisi kuvitella lähtevän isosta sekarotuisesta, mutta eihän kaikki tiedä koirista paljoakaan.

Alakerrassa asuu klassista laulua päivittäin harjoitteleva nuori nainen, ja tykkään kuunnella häntä. Asuisipa seinänaapurina niin kuuluisi paremmin. Välillä laitan sähköpianon oikein hiljaiselle ja säestän mukana (tavallisesti soitan ainoastaan kuulokkeet päässä). Muuttaisi vaikka tuohon viereiseen kämppään jonka varsinainen asukas/asukkaat ei ole vieläkään selvinneet minulle, vaikka ovessa on ollut sama nimi jo vuosia. Siellä ramppaa aina valtava remmi nuoria miehiä, joten vaikea sanoa kenellä on asuntoon avaimet. Rapussa ja tupakkapaikalla kuittailevat ikäviä jos ovat hiukka maistissa, muuten eivät kommunikoi. Eivät minua häiritse olemassaolollaan vaikka siitä usein lähteekin hiukka ääntä, ja heidän toinen seinänaapurinsa on omien sanojensa mukaan niin kuuro ettei häiritse häntäkään. Mukava mummeli, jonka kanssa aina välillä rupattelen.

Eipä noita hahmoja tuon ihmeellisempää väkeä ole, en edes näitä mitenkään kummemmin huomioi kun tykkään elellä omissa oloissani, elä ja anna toisten elää jne. Lisäksi olen asunut sellaisessa kerrostalossa että sen hullumpia naapureita en usko ikinä saavani. Sen kokemuksen jälkeen ei ihan pikkuasiat haittaa.

Ihanaa asua maalla omakotitalossa. Ei ole hahmoja häiritsemässä.

Meidän naapurilla on joku sairaus, ja hän joogaa koko päivän aamusta iltaan ilman paitaa urheilupuistossa ja parvekkeellaan. Tiputtelee laastareita ja käsipyyhepapereita rappukäytävään, josta minä noukin ne roskiin. Erikoinen, hyvin yksinäinen tyyppi. Laitoin hänelle joulukortin, toivottavasti se piristi. Tekisi mieli kysyä vointia joskus, mutta selvästi välttelee. Yleensä tervehtii takaisin, aina ei sitäkään.