HS: Yli 80 prosenttia raskaana olevista pelkää synnytystä

Kahden lapsen äitinä sanon, että totta hitossa synnytys pelottaa. Onneksi lapsiluku on tässä eikä tarvitse enää ikinä synnyttää. Oma kokemukseni synnytyksistä lähentelee teurastusta. En saanut kummallakaan kerralla mitään kivunlievitystä (olin liikaa auki sairaalaan päästessäni), jopa välilihan leikkaus tehtiin ilman puudutusta. Toivoin kummassakin synnytyksessä kuolemaa, se oli ihan kamalaa. Ja tämä ihan nykypäivän Suomessa.

Kuulun sitten varmasti niihin 20 prosenttiin jotka ei pelkää. Kipua tulee varmasti olemaan, mutta en suostu pelkäämään. Tulen synnyttämään yliopistosairaalassa ja olen valmistautunut ottamalla asioista selvää. Luotan omaan kehooni ja ammattilaisiin. :)

Eniten pelkäävät äidit, jotka ovat jo synnyttäneet. Koska he tietävät, että todellakin moni asia voi mennä vikaan.

Mikä tässä tutkimuksessa hämmästytti sua, ap? Eikö ole normaalia, että kipu ja komplikaatiot pelottavat?

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:32"]Pelkäsin vaikka oli lapsettomuushoidotkin taustalla. Ehkä juuri siksi, joistain puudutteista oli negatiivisia kokemuksia. Yritin sanoa lääkärille että haluan keskustella synnytystavoista ja lääkäri totesi että ei ole mitään keskusteltavaa, koska ei ole mitään alatie synnytyksen estäviä tekijöitä. Yritin lopussa vain olla ajattelematta synnytystä. Loppujen lopuksi synnytys meni hyvin, eikä puudutteista tullut niitä samoja sivuvaikutuksia kuin hoidoissa. Pelkäsin turhaan, jotain tukea tai keskustelua olisi kyllä ollut kiva saada.. Nainen26v
[/quote]

26 v ja lapsettomuushoidoilla lapsi

Hesari yrittää saada Vauva-palstalaiset kiinnostumaan jostain muusta kuin politiikasta??? Menikö keskustelu jo liian vaaralliselle tasolle?   =)

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 15:45"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:32"]Pelkäsin vaikka oli lapsettomuushoidotkin taustalla. Ehkä juuri siksi, joistain puudutteista oli negatiivisia kokemuksia. Yritin sanoa lääkärille että haluan keskustella synnytystavoista ja lääkäri totesi että ei ole mitään keskusteltavaa, koska ei ole mitään alatie synnytyksen estäviä tekijöitä. Yritin lopussa vain olla ajattelematta synnytystä. Loppujen lopuksi synnytys meni hyvin, eikä puudutteista tullut niitä samoja sivuvaikutuksia kuin hoidoissa. Pelkäsin turhaan, jotain tukea tai keskustelua olisi kyllä ollut kiva saada.. Nainen26v
[/quote]

26 v ja lapsettomuushoidoilla lapsi
[/quote]

Niin? Yritimme lasta miehen kanssa 3v, yritys alkoi kun olin 23v. Mikä on niin vaikeaa ymmärtää? Kuulostaa aika halveksuvalta kommenttisi. Nainen 26v

Taas kerran ketju joka menee Nainen26v haukkumiseksi :D

Ehkä oikeampi termi olisi JÄNNITTÄÄ.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:50"][quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:41"][quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:40"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 15:45"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:32"]Pelkäsin vaikka oli lapsettomuushoidotkin taustalla. Ehkä juuri siksi, joistain puudutteista oli negatiivisia kokemuksia. Yritin sanoa lääkärille että haluan keskustella synnytystavoista ja lääkäri totesi että ei ole mitään keskusteltavaa, koska ei ole mitään alatie synnytyksen estäviä tekijöitä. Yritin lopussa vain olla ajattelematta synnytystä. Loppujen lopuksi synnytys meni hyvin, eikä puudutteista tullut niitä samoja sivuvaikutuksia kuin hoidoissa. Pelkäsin turhaan, jotain tukea tai keskustelua olisi kyllä ollut kiva saada.. Nainen26v
[/quote]

26 v ja lapsettomuushoidoilla lapsi
[/quote]

Niin? Yritimme lasta miehen kanssa 3v, yritys alkoi kun olin 23v. Mikä on niin vaikeaa ymmärtää? Kuulostaa aika halveksuvalta kommenttisi. Nainen 26v
[/quote]

Onko sut otettu väkisin, vai miksi hedelmällisyys on mennyttä?
[/quote]

Tai sitten on vaan sairaalloisen lihava tai anorektikko kun ei lapsia saa noin nuorena
[/quote]

En ole ylipainoinen, enkä myöskään anorektikko. Lapsettomuus johtui prolaktinoomasta, siis kasvaimesta. Nainen26v

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:50"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:41"][quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 13:40"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 15:45"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:32"]Pelkäsin vaikka oli lapsettomuushoidotkin taustalla. Ehkä juuri siksi, joistain puudutteista oli negatiivisia kokemuksia. Yritin sanoa lääkärille että haluan keskustella synnytystavoista ja lääkäri totesi että ei ole mitään keskusteltavaa, koska ei ole mitään alatie synnytyksen estäviä tekijöitä. Yritin lopussa vain olla ajattelematta synnytystä. Loppujen lopuksi synnytys meni hyvin, eikä puudutteista tullut niitä samoja sivuvaikutuksia kuin hoidoissa. Pelkäsin turhaan, jotain tukea tai keskustelua olisi kyllä ollut kiva saada.. Nainen26v [/quote] 26 v ja lapsettomuushoidoilla lapsi [/quote] Niin? Yritimme lasta miehen kanssa 3v, yritys alkoi kun olin 23v. Mikä on niin vaikeaa ymmärtää? Kuulostaa aika halveksuvalta kommenttisi. Nainen 26v [/quote] Onko sut otettu väkisin, vai miksi hedelmällisyys on mennyttä? [/quote] Tai sitten on vaan sairaalloisen lihava tai anorektikko kun ei lapsia saa noin nuorena

[/quote]

mikä urpo tänne oikein on eksynyt huutelemaan asiattomuuksia? Ei hedelmällisyyteen vaikuta pelkästään ikä ja paino, luulisi tyhmemmänkin tietävän tämän. Ihan normaalia, että lapsettomuustutkimuksiin/-hoitoihin hakeudutaan, mikäli raskaus ei ala vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen. Nainen26v, paljon onnea lapsesta! T.sivustaseuraaja

Kyllä minuakin pelotti, ensisijaisesti vauvan hengen ja terveyden puolesta, ja toiseksi oman henkeni puolesta. Kipua jännitin, mutta luotin kivunlievityksen saamiseen. Myös mahdollisia repeämiä yms. jännitin. Seuraavaakin synnytystä tulen aivan varmasti pelkäämään, vaikka yksi lapsi onkin tullut suuremmitta ongelmitta synnytettyä.

Mielestäni ylimielistä vähätellä synnytyspelkoa, sillä riskit ovat todellisia, vaikkakin Suomessa melko harvinaisia. 

Vaikka unohdettaisiin ne jälkivaivat ja vaikutukset parisuhteeseen, itse synnytystapahtumassakin voi olla paljon pelättävää. Kärjistäen voi löytää kaksi ryhmää: ne, jotka pelkäävät kipua ja ne, jotka pelkäävät kontrollin menettämistä. He tarvitsevat tuekseen eri asioita. Meille sanoi synnytysvalmennuksessa kätilö ihanasti: jos ette tiedä, mitä kirjoittaa toiveiksenne esitietolomakkeeseen, kertokaa ainakin, millaisia ihmisiä olette.

Itse en pelkää kipua, en ponnistamista, en mitään sellaista. Harrastan maratonjuoksua ja olen aika kylmäpäinen nainen mitä tulee omaan kehooni. Mutta pelkäsin ennen ensimmäistä synnytystä aivan hillittömästi, että minusta tehdään potilas. Kielsin kaikki mahdolliset toimenpiteet, ellei vauvan vointi niitä vaatisi. Sainkin luomuista luomuimman, ihanan, helpon synnytyksen. Mutta pelko jatkui. Vielä toisenkin synnytyksen edellä sain melkein paniikkikohtauksen, kun kuulin että joutuisin antibioottitiputukseen, tuntui että se tippaletku jotenkin romahduttaa minut ja seuraavaksi laitetaan epiduraali selkään ja halvaannun. Hassuja pelkoja, mutta hyvin todellisia. Hyvin meni sekin synnytys, kun olin esitietoihin pelkoni kertonut. 

Eli kokemukseni on, että kätilöt kuuntelevat varsin hyvin meitä, jotka pelkäävät kontrollin menetystä. En sitten tiedä, suhtaudutaanko kivun pelkääjiin jotenkin toisin. Riippuu varmasti paljon kätilöstäkin.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:47"]

Olen ollut synnytyspelkoinen syntymästäni lähtien. Siksi menikin pitkään, ennen kuin uskalsin edes ajatella raskautta. Yritin neuvolassa puhua peloista ja sektiosta, mutta ne tyrmättiin. Esikoinen kuoli kohtuun 39+5 ja jouduin synnyttämään hänet. Ponnitusvaihe kesti yli tunnin ja oli yhtä helvettiä, koska ei annettu mitään kivunlievitystä.

Seuraavalla kerralla vaadin sektiota ensi metreistä lähtien. Lopulta avuksi tuli perätila, jonka vuoksi luvattiin sektio. Sain kirjautettua, että sektio tehdään vaikka tilanne muuttuisi. Tilanne muuttui ja toinen lääkäri yritti evätä sektion. Pidin kuitenkin kiinni luvatusta. Sektio oli ihana kokemus.

Sitä seuraavalla kerralla jouduin pelkopolille. Minua loukkasi, että lääkäri puhui kuin ensikertalaiselle, vaikka minulla oli kokemusta molemmista tavoista. Lääkäri ei ymmärtänyt, miksi minusta alatie oli huono kokemus - sehän oli kuin oppikirjasta? Lääkärin seireenin laulu ei tehonnut vaan pidin pääni. Toinenkin sektio oli ihana kokemus.

Kolmas sektio sitten olikin itsestään itsestäänselvyys. Ja sekin oli ihana kokemus.

Minulla oli pelkona vauvan kuoleminen tai vammautuminen alatiesynnytyksessä.

[/quote]

Voi jumaliste mitä äitin rääkkäämistä! Lapsi kuollut ja silti ei anneta kivunlievitystä, kun ei kuollutta voi enää mikään lääkekään vahingoittaa. Toivottavasti olet saanut kaiken tuen ja ammattiavun tämä asian käsittelemiseen <3

Käsittämätöntä. Toisaalta ihmiset ovat niin omasta kehostaan vieraantuneita, että alapäästä puhuminenkin on hyi ja siihen kosketaan korkeintaan hanskat kädessä. Kätilöt, otan osaa.

Tätä se on, kun nuoret cityprinsessat synnyttää ja piparikin pitäisi näyttää hyvälle ruusunkukalle nykypäivän instagram kulttuurissa.

Tuskin se esteettisyys siinä monellekaan ongelma on, mm. repeämistä on aika paljon muuta huolta. 

Ja miksi ihmeessä synnytystä ei saisi pelätä, yhtä paljon riskejä siinä on kuin suuressa leikkauksessa. Menepä kysymään leikkaussalin ovelle että pelottaako. Ei varmaan ihmetellä jos yli 80 % sanoo pelkäävänsä.

Kyllä minäkin pelkäsin, kummallakin kerralla. Minusta ihan normaalia eikä mitenkään käsittämätöntä.

Meinaatteko ettei synnytystä esim 100v sitten pelätty? Sillon taatusti pelättiin vielä enemmän

Mua ainakin pelottaa mahdolliset pidätysongelmat ja se, jos en enää pystykään nauttimaan seksistä synnytyksen jälkeen. Kyllä ne ainakin minulle ovat tärkeitä asioita.

Olen seitsemän lapsen äiti. Ja viidettä odottaessani sanoin synnytyslääkärille, että tilanne pelottaa ja mietityttää tosi paljon. Edellinen synnytys käynnistettiin ja oli todella nopea.  Olen syöksysynnyttäjä muutenkin, joten mitään kivunlievitystä ei ole koskaan käytetty. 

Synnytyslääkäri sanoi minulle, että sinulla olisi korvien välissä vikaa jos et pelkäisi. Tiedät mitä synnytys on ja tiedät kivun, mutta lohtuna on, että se loppuu joskus, ja sinun kohdalla aika äkkiä. 

Muuta en saanut siihenkään synnytykseen.. Seitsemäs päätyi hätäsektioon ennen aikaisuuden ja lapsen kunnon takia.. 

Ja silloinkin lääkäri oli hyvillään, että hakeuduin heti sairaalaan pelon ajamana, koska lapsi saatiin hyvä kuntoisena kuitenkin ulos.

Pelko ei ole aina pahaksi, mutta se pitää kanavoida oikein.