Miehen lapsi piinaa koiraamme
Menee hermot miehen lapsen kanssa siihen liittyen, miten kohtelee koiraamme. Mukava lapsi muuten, mutta ei osaa olla eläinten kanssa...Vetää koiraa, nostaa jaloista, yrittää vääntää viereensä...Ja vaikka kuinka opetetaan, ei meinaa mennä perille meidän opetukset :(.
Satatuhatta kertaa oon jo (ja isänsä) sanonut, että anna koiran olla rauhassa. Mikä ihme tässä auttaisi? Enkö anna enää koskea koiraan vai mitä? Keskustelut ym. eivät tunnu auttavan.
Kommentit (35)
Aina kuin lapsi kiusaa koiraa, hänellä on tylsää ja haluaa huomiota. Keksikää siis mieluisampaa tekemistä ja leikkikää hänen kanssaan.
Oletko se sama joka oksennutti koiraansa lapsen syötettyä sille suklaata?
Lapsella on tekemistä, ei ole kyse siitä. Usein vaan on niin, että mikään muu tekeminen ei kiinnosta kuin koiran kiusaaminen :(. Tai ei varmaan tahallaankaan kiusaa, mutta jotenkin ei tajua, ettei koira pidä rajuista leikeistä.
On kyllä hyvin toimelias ja vilkas tapaus.
Hermot vaan menee, kun en jaksaisi koko ajan olla kieltämässä samaa asiaa. Ja koirankin takia harmittaa, on muutenkin saanut elämässään kaikenlaista kokea :(.
Ap
> Oletko se sama joka oksennutti koiraansa lapsen syötettyä sille suklaata?
Mikä ihme juttu tuokin on? Sairasta. En tajua yhtään mistä puhut, mutta ei sen väliä. Niin älytöntä juttua.
Sitten lapsi valittaa, ettei koira tykkää hänestä, vaikka syy on lapsessa. Sanoin kyllä, ettei koira tykkää tulla hänen viereensä, kun käyttäytyy noin.
Varmasti hakee huomiota, äitinsä luona ei sitä valitettavasti saa ja sitten kun tulee tänne, vaatii huomiota koko ajan. Yhtään ei olisi yksinään.
Ap
Lapsi saa huomiota kiusaamalla koiraa. Aistii ettet ilmeisesti pidä hänestä ja koet hänen vierailunsa rasittavana.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:33"]Lapsi saa huomiota kiusaamalla koiraa. Aistii ettet ilmeisesti pidä hänestä ja koet hänen vierailunsa rasittavana.
[/quote]
Lisään vielä että se, että lapselle on (yksin puuhattavaa) tekemistä ei auta jos hän kerran kaipaa huomiota.
Opeta se lapsi olemaan vuorovaikutuksessa koiran kanssa. Vaikka istuttamaan namista jne. Ja kerrot aina miltä koirasta tuntuu ja mistä asioista sen huomaa.
Joko lapsella on vakava tunne-elämän häiriö tai sitten aikuiset eivät ole selvästi kertoneet MIKSI noita asioita ei saa tehdä ("se satuu koiraan/ on kiusaamista/tuntuu samalta kuin joku vetäisi sinua jalasta silloin kun et halua").
Tuota jälkimmäistä näkee yllättävän usein: lapsia kielletään "Sinä ET töni muita!", muttei selitetä jo pohdita yhdessä MIKSI. Ja sitten voi pohtia yhdessä miten koiran kanssa voisi olla luvallisesti ja mistä tietää mistä koira tykkää.
Jos taas kyse on siitä, että lapsi ei kykene tuntemaan empatiaa, niin luvassa on paljon isompiakin ongelmia.
Olen yrittänyt kyllä kertoa, mistä koira tykkää ja miten eläinten kanssa ollaan jne. mutta ei tunnu menevän perille :(.
Ja lapselle annetaan huomiota ja hänen kanssaan touhutaan jatkuvasti, siitä ei ole kysymys.
On hyvin paljon huomion keskipisteenä - ehkä siinä onkin ongelman ydin?
Ja tätä tapahtuu siis kun isänsäkin on paikalla ja muita ihmisiä jne. Ja me tullaan loistavasti muuten toimeen. Tämä koirajuttu on ainut, mikä on sietämätöntä. En voi käsittää tätä, kun lapsi on muuten mukava, vaikkakin vähän vilkkaan puoleinen.
Ap
Olen niin paljon perustellut lapselle, miksei koiralle saa tehdä noin. Uskon vakaasti siihen, että lapselle täytyy perustella asiat - siis esim. miksei jotain saa tehdä.
Tosin olen lapsen tuntenut vasta puolisen vuotta, enkä minä hänen kanssaan toki asu, joten mun vaikutuskeinot on tietyllä tavalla rajalliset. Isänsä yrittää myös sanoa asiasta ja perustella. Ei vaan tunnu menevän perille :(.
Ap
Niin niin MIEHEN LAPSI on tietenkin ongelma. Lapsi oireilee koska aistii, että vihaat häntä. Onhan hän isälleen tärkeämpi, kuin sinä. Tässäkin postauksessa pitää korostaa, että kyseessä on MIEHEN lapsi, ei omasi. Ilkeä äitipuoli taas vauhdissa. Anna koira pois jos oikeasti rakastat miestäsi. Koira vie huomiota lapselta ja lapsi on tärkeämpi kun eläin.
Lapsi myös hokee koko ajan, että on tyhmä. En tiedä, mitä äitinsä luona tapahtuu - lapsi mm. sanoo minulle, ettei äitinsä kaipaa häntä, kun hän on poissa, ja että äiti tykkääkin olla rauhassa :(.
Tietenkin tuollaisetkin asiat vaikuttavat. Mitenkähän voisin itse tukea poikaa?
Meni nyt hieman off topic....
Ap
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:27"]
> Oletko se sama joka oksennutti koiraansa lapsen syötettyä sille suklaata?
Mikä ihme juttu tuokin on? Sairasta. En tajua yhtään mistä puhut, mutta ei sen väliä. Niin älytöntä juttua.
Sitten lapsi valittaa, ettei koira tykkää hänestä, vaikka syy on lapsessa. Sanoin kyllä, ettei koira tykkää tulla hänen viereensä, kun käyttäytyy noin.
Varmasti hakee huomiota, äitinsä luona ei sitä valitettavasti saa ja sitten kun tulee tänne, vaatii huomiota koko ajan. Yhtään ei olisi yksinään.
Ap
[/quote]
Pilasit koko jutun käyttämällä "huono äiti-kortin" liian aikaisin. ;)
15, lapsi oireilee ihan samalla tavalla isänsä kanssa ollessaan! Koira on ollut mm. hoidossa heillä - ihan sama tilanne.
Itse asiassa teen lapsen kanssa todella paljon asioita yhdessä, ja mielelläni.
Tämä nyt ei todellakaan ole asian ydin tässä. Lapsi tietää, että pidän hänestä. Ja ymmärrän, että hänellä on vaikeaa. Lapsen äiti ei todellakaan valitettavasti ole mikään ihanneäiti, ihan oikeasti. Muut omat menot ym. ovat paljon tärkeämpiä kuin lapsi. Isä hoitaa lasta paljon enemmän, ja lapsella on ehkä sellainen olo, ettei äitinsä välitä hänestä. Ehkä siksi hakee korostetusti meiltä huomiota, se on mahdollista.
Ja minun lapseni osaavat kyllä olla koirien ja muiden eläinten kanssa todella hienosti, niin se vaan on. Osaavat ottaa sekä eläimet että ihmiset huomioon. Olen siitä tosi onnellinen.
Ap
No lapsi joskus sanoo, että on koko maailman kuningas, tjms. Mun mielestä kuulostaa vähän oudolta.
Toisinaan on tosi hyväntuulinen jne. mutta sitten voi laukaista ihan ihme juttuja, kuten tuo edellämainittu, ja sitten kohtelee koiraa huonosti.
Voi tietty olla, että on jotain ongelmia. Ylivilkkautta ainakin.
Ap
Lapset on joskus vähän huonosti ymmärtäviä, kannattaisi yrittää kertoa lapselle mitä koiran kanssa saa ja voi tehdä. Neuvot ja näytät näin heitellään palloa tai keppiä ja näin harjataan.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:48"]Lapsi myös hokee koko ajan, että on tyhmä. En tiedä, mitä äitinsä luona tapahtuu - lapsi mm. sanoo minulle, ettei äitinsä kaipaa häntä, kun hän on poissa, ja että äiti tykkääkin olla rauhassa :(.
Tietenkin tuollaisetkin asiat vaikuttavat. Mitenkähän voisin itse tukea poikaa?
Meni nyt hieman off topic....
Ap
[/quote]
"Totta kai äiti kaipaa sua! Jos äiti on sanonut, että pitää levätä, se johtuu siitä että joskus aikuiset tarvitsee omaa aikaa ja sitten äiti on taas tosi ilonen, että näette." Kyllä mäkin tykkään olla rauhassa jos isäntä lähtee lasten kanssa reissuun ja sanonkin sen. Nyt kuulostaa, että luet tilannetta kuin piru raamattua. Tuntemassani uusperheessä oli vähän vastaavanlaista käytösongelmaa lapsella. Etävanhempi kysyi lähivanhemmalta mitä hän ajattelee asiasta ja mitä keinoja kokeilisi. Etävanhempi puhui myös puhui lapsen kanssa asiasta.
Eli jos ero hoidetaan hyvin, lasta voi edellen kasvattaa yhdessä, parhaassa tapauksessa 4 vanhemman kesken.
Vihjailet toistuvasti vilkkauden olevan syy käytökseen. Onko lapsella siis jokin diagnoosi?
22, tässä tilanteessa vähän vaikeata kasvattaa yhdessä, kun lapsen äiti on avoimesti lapsellekin kertonut, että vihaa minua.
Vaikka itse meni pettämään miestään aikoinaan ja ollut uusia miehiä tässä jo useampi. Ei vain halua, että miehellä on uusi nainen. Haluaa edelleenkin kontrolloida miehen elämää.
Ap
Lapsi on 5-vuotias.
Ap