Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Iltatähti tulossa, mies ei halua, en tiedä mitä teen!
26.06.2015 |
Auttakaa, en keksi yhtään syytä miksei pidettäisi lasta.
Raskauduin siis vahingossa, pilleri jäi ja huops vaan, täydellinen yllätysraskaus siis.
Mies on aivan järkyttynyt, jankkaa ettei halua mitään vauvaa todellakaan.
Muutaman kerran syyttänyt huijauksesta eikä oikein osaa keskustella asiasta tai ymmärrä miten vaikea tilanne tämä naiselle on. Hän on vaan sitä mieltä että abortti ja hän vie sitten panlkinnoksi lomalle ja hyvin se menee ja that it.
MUTTA, tää örkki on mun sisällä, ja mun aivot ei toimi noin. Nään sen vauvan jo ja haistan sen tuoksun.
Yritä sitten miehelle selittää, kuulemma olen suunnitellut kaiken koska en pysty heti aborttiin...
Mä en nyt tiedä mitä mä teen, suhteessa mennyt heikommin viimeisen vuoden, korjattavissa mielestäni hyvinkin, tarvittaisiin uusia tuulia, ei nyt ehkä tätä, mutta tämä nyt tarjoutui niin tätä se sitten olisi.
Uusperhe, olis eka yhteinen lapsi. Ei ollu tarkoitus tehdä yhteisiä lainkaan, esimurrosikäiset vievät huomion ja perheessä jo valmiiksi skismaa, johtuen varmaankin vieraasta miehestä ja lasten esi puberteestista, kaikki hieman kiristää ja on jännitteitä.
Mut millä mä ikinä pystyn perustelemaan itelleni abortin, tai miten voin pitää lapsen jota sen isä ei halua?
Auttakaa, en tiedä mitä teen!!
Kommentit (143)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:42"]
Vaikea tilanne!
Kerron nyt LYHYESTI oman tarinani.
Meillä oli mieheni kanssa kolme lasta... kaikki jo aika isoja ja alkoi olla elämä helppoa. Olimme päättäneet jättää lapsiluvun siihen jo kuopuksen ilmoittaessa tulostaan.
Kuitenkin nuorimmaisen täytettyä kuusi, minuun iski ihan järjetön vauvakuume! Sain kuin sainkin mieheni suostuteltua vielä yhteen. Kaikki meni hyvin ja saimme iltatähtemme ja nyt olimme varmoja, että tässä nelikkomme on! Kunnes kävi jotain ihan käsittämättömän kamalaa ja maailmani... tai siis sekä minun että mieheni maailmat romahtivat! Pillerit pettivät ja sain vahingossa ihan toisen asian takia käydyllä lääkärikäynnillä (ei siitä sen enempää) tietää olevani raskaana. Voi luoja sitä ahdistuksen määrää! Ensimmäistä kertaa elämässäni harkitsin todella vakavasti aborttia ja miehenikin kysyi, että olenko miettinyt sitä vaihtoehtoa. Ja siis koskaan aiemmin asia ei edes käynyt mielessäni (ehkä kuvaa sitä, miten ahdistunut olin kun edes mietin...).
Lopulta päätin, että vauva pidetään ja hän on nyt reilun vuoden ja maailman ihanin töpsykkä! Alan vetistelemään nytkin kun tätä kirjoitan, koska en voi edes ajatella, että katuisin tuon pienen, ihanan naurunaaman olemassaoloa. Aborttia taas katuisin... se on varma. Onneksi päätimme toisin! Nyt on piuhat poikki, koska en halua enää ikinä siihen tilanteeseen, että joudun edes miettimään tilannetta, jossa on vaakakupissa vauva ja abortti!
Mieti tarkkaan ennen kuin oikeasti päätät tehdä mitään vain miehesi mieliksi!
[/quote]
Miksi alapeukku?
Tämähän oli ihan asiallinen kirjoitus! Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa... mieti TARKKAAN päätöstäsi!
[/quote]
Mä en ainakaan pysynyt kärryillä tässä jutussa, että montako niitä vahinkolapsia nyt tulikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole mikään vahinko tai yllätys, jos on jäänyt pilleri(t) ottamatta. Kyllä täysijärkisen aikuisen pitää tietää, että raskaus on mahdollinen, jos ehkäisy laiminlyödään, ja tuo nimenomaan oli sitä. Yllätys tai vahinko voisi olla raskaus, joka on alkanut esim. kierukan lähdettyä pois paikaltaan tai jos on tapahtunut jotain vastaavaa, mihin ei pysty itse suoraan vaikuttamaan.
Sä kuitenkin päätät itse kehostasi ja siitä, haluatko lapsen pitää vai et. Mutta et voi olettaa, että mies jää sun luo, jos pidät lapsen tai on sille lapselle isä. Ethän sä voi muissakaan asioissa hallita miehen käytöstä. Eli mieti sitäkin, jaksatko yksin huolehtia entisistä lapsista ja tästä uudesta lisäksi. Toisaalta voihan miehen mieli muuttuakin raskauden kuluessa. Ei voi tietää.
Ihan oikeasti... "jäi ehkä yksi pilleri väliin"... Höpö höpö! Siitä ei paksuksi pamahda. Pillerit on niin hormoonimyrkkyä, että pari tablettia sinne tänne ei tunnu missään. Aloittaja on jättänyt pillerit pois ja ajatellut paikata suhteen klassisella menetelmällä.
Minä ymmärrän oikein hyvin, että keski-ikää lähestyvä ei vauvoja halua. Vauvat on nuorempien hommia, keski-iässä on muut suunnitelmat ja intohimot - vaikka sitten harrastaa jotain niiden teinien kanssa.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:54"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"]
Lapsi on lahja.
[/quote]
Muta elämä ei ole lahja lapselle.
Älä tuo lasta maailmaan, ap. Se on julminta mitä on.
[/quote]
Miten voit väittää, että elämä ei ole lahja lapselle? Oliko sinunkaan elämäsi lahja sinulle? Ehkä olisi parempi, että sinutkin olisi abortoitu. Kyllä elämä on lahja jokaiselle, eikä koskaan voi tietää mitä kaikkea tämän vielä syntymättömän lapsen elämässä tulee olemaan. Se voi olla vaikka kuinka rikas ja antoisa elämä!
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:42"]
Vaikea tilanne!
Kerron nyt LYHYESTI oman tarinani.
Meillä oli mieheni kanssa kolme lasta... kaikki jo aika isoja ja alkoi olla elämä helppoa. Olimme päättäneet jättää lapsiluvun siihen jo kuopuksen ilmoittaessa tulostaan.
Kuitenkin nuorimmaisen täytettyä kuusi, minuun iski ihan järjetön vauvakuume! Sain kuin sainkin mieheni suostuteltua vielä yhteen. Kaikki meni hyvin ja saimme iltatähtemme ja nyt olimme varmoja, että tässä nelikkomme on! Kunnes kävi jotain ihan käsittämättömän kamalaa ja maailmani... tai siis sekä minun että mieheni maailmat romahtivat! Pillerit pettivät ja sain vahingossa ihan toisen asian takia käydyllä lääkärikäynnillä (ei siitä sen enempää) tietää olevani raskaana. Voi luoja sitä ahdistuksen määrää! Ensimmäistä kertaa elämässäni harkitsin todella vakavasti aborttia ja miehenikin kysyi, että olenko miettinyt sitä vaihtoehtoa. Ja siis koskaan aiemmin asia ei edes käynyt mielessäni (ehkä kuvaa sitä, miten ahdistunut olin kun edes mietin...).
Lopulta päätin, että vauva pidetään ja hän on nyt reilun vuoden ja maailman ihanin töpsykkä! Alan vetistelemään nytkin kun tätä kirjoitan, koska en voi edes ajatella, että katuisin tuon pienen, ihanan naurunaaman olemassaoloa. Aborttia taas katuisin... se on varma. Onneksi päätimme toisin! Nyt on piuhat poikki, koska en halua enää ikinä siihen tilanteeseen, että joudun edes miettimään tilannetta, jossa on vaakakupissa vauva ja abortti!
Mieti tarkkaan ennen kuin oikeasti päätät tehdä mitään vain miehesi mieliksi!
[/quote]
Miksi alapeukku?
Tämähän oli ihan asiallinen kirjoitus! Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa... mieti TARKKAAN päätöstäsi!
[/quote]
Mä en ainakaan pysynyt kärryillä tässä jutussa, että montako niitä vahinkolapsia nyt tulikaan?
[/quote]
Vain yksi vahinkolapsi =)
Ja se ei ollut se pointti niinkään. Vaan se, että itsekin jouduin tilanteeseen, jossa aborttia mietin. Olen äärimmäisen tyytyväinen, etten sitä tehnyt. Lasta tuskin kukaan katuu koskaan, aborttia sen sijaan saattaa katua koko loppuelämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En pysty itse ottamaan kärsimystä vastaan, niin siirrän sen mielummin lapselle"? Välillä ihmetyttää, että miten itsekkääksi äitiys tekee.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"]
Kanna vastuusi. Synnytä lapsi.
[/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista.
[/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton.
[/quote]
Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä.
[/quote]
Juu, mutta päivä päivältä siitä solukosta on muodostumassa persoona ja oikea ihminen. Sikiö muuten näyttääkin jo ihan ihmiseltä tosi aikaisilla viikoilla. Missä kohtaa mielestäsi sikiö muuttuu ihmiseksi, omaksi persoonakseen? Onko se jokin tietty kellonlyömä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:04"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:42"]
Vaikea tilanne!
Kerron nyt LYHYESTI oman tarinani.
Meillä oli mieheni kanssa kolme lasta... kaikki jo aika isoja ja alkoi olla elämä helppoa. Olimme päättäneet jättää lapsiluvun siihen jo kuopuksen ilmoittaessa tulostaan.
Kuitenkin nuorimmaisen täytettyä kuusi, minuun iski ihan järjetön vauvakuume! Sain kuin sainkin mieheni suostuteltua vielä yhteen. Kaikki meni hyvin ja saimme iltatähtemme ja nyt olimme varmoja, että tässä nelikkomme on! Kunnes kävi jotain ihan käsittämättömän kamalaa ja maailmani... tai siis sekä minun että mieheni maailmat romahtivat! Pillerit pettivät ja sain vahingossa ihan toisen asian takia käydyllä lääkärikäynnillä (ei siitä sen enempää) tietää olevani raskaana. Voi luoja sitä ahdistuksen määrää! Ensimmäistä kertaa elämässäni harkitsin todella vakavasti aborttia ja miehenikin kysyi, että olenko miettinyt sitä vaihtoehtoa. Ja siis koskaan aiemmin asia ei edes käynyt mielessäni (ehkä kuvaa sitä, miten ahdistunut olin kun edes mietin...).
Lopulta päätin, että vauva pidetään ja hän on nyt reilun vuoden ja maailman ihanin töpsykkä! Alan vetistelemään nytkin kun tätä kirjoitan, koska en voi edes ajatella, että katuisin tuon pienen, ihanan naurunaaman olemassaoloa. Aborttia taas katuisin... se on varma. Onneksi päätimme toisin! Nyt on piuhat poikki, koska en halua enää ikinä siihen tilanteeseen, että joudun edes miettimään tilannetta, jossa on vaakakupissa vauva ja abortti!
Mieti tarkkaan ennen kuin oikeasti päätät tehdä mitään vain miehesi mieliksi!
[/quote]
Miksi alapeukku?
Tämähän oli ihan asiallinen kirjoitus! Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa... mieti TARKKAAN päätöstäsi!
[/quote]
Mä en ainakaan pysynyt kärryillä tässä jutussa, että montako niitä vahinkolapsia nyt tulikaan?
[/quote]
Vain yksi vahinkolapsi =)
Ja se ei ollut se pointti niinkään. Vaan se, että itsekin jouduin tilanteeseen, jossa aborttia mietin. Olen äärimmäisen tyytyväinen, etten sitä tehnyt. Lasta tuskin kukaan katuu koskaan, aborttia sen sijaan saattaa katua koko loppuelämänsä.
[/quote]
Monet katuvat lapsen hankkimista!
Tässä kokemuksia pelkästään tältä palstalta: https://www.google.fi/search?q=%28kadun|kaduttaa%29+%28lasta|lapsia|vanhemmuutta|%C3%A4itiytt%C3%A4%7Clasten+hankinta%29+site:http://www.vauva.fi
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"]
Kanna vastuusi. Synnytä lapsi.
[/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista.
[/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton.
[/quote]
Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä.
[/quote] Minkä ihmeen valtavan kärsimyksen? Jos sun elämä on kärsimystä, niin mun ei. Sori, mut ei jatkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:19"]
Auttakaa, en keksi yhtään syytä miksei pidettäisi lasta.
Raskauduin siis vahingossa, pilleri jäi ja huops vaan, täydellinen yllätysraskaus siis.
Mies on aivan järkyttynyt, jankkaa ettei halua mitään vauvaa todellakaan.
[/quote]
Sulle ei siis ole mikään syy se ettei lapsen toinen lapsen vanhempi halua häntä missään tapauksessa? Oletko vähän päästäsi vialla?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:42"]
Niinhän se yleensä kuitenkin on, että tehtyjä lapsia ei kadu.
[/quote]
Hah, niin varmaan. Tässä voit puhua vain ja ainoastaan omasta puolestasi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"] Kanna vastuusi. Synnytä lapsi. [/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista. [/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton. [/quote] Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä. [/quote] Juu, mutta päivä päivältä siitä solukosta on muodostumassa persoona ja oikea ihminen. Sikiö muuten näyttääkin jo ihan ihmiseltä tosi aikaisilla viikoilla. Missä kohtaa mielestäsi sikiö muuttuu ihmiseksi, omaksi persoonakseen? Onko se jokin tietty kellonlyömä?
[/quote]
Muutos on vähittäinen eikä ole valmis edes syntymän hetkellä. Mitään tiettyä kellonlyömää ei voi ilmoittaa. Voimme kuitenkin varmuudella sanoa, että 12-viikkoinen sikiö ei vielä ole persoona, ja tuo on tavallisesti raskauden keskeytyksen raja Suomessa. Jos elämä voidaan tuohon mennessä estää, niin täytyy myös tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:04"]
Lasta tuskin kukaan katuu koskaan, aborttia sen sijaan saattaa katua koko loppuelämänsä.
[/quote]
Miten ihmisillä voi olla näin naiiveja, typeriä ja suppeita ajatuksia? Siis missä maailmassa te oikein elätte? Huh.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"] Kanna vastuusi. Synnytä lapsi. [/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista. [/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton. [/quote] Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä. [/quote] Juu, mutta päivä päivältä siitä solukosta on muodostumassa persoona ja oikea ihminen. Sikiö muuten näyttääkin jo ihan ihmiseltä tosi aikaisilla viikoilla. Missä kohtaa mielestäsi sikiö muuttuu ihmiseksi, omaksi persoonakseen? Onko se jokin tietty kellonlyömä?
[/quote]
Muutos on vähittäinen eikä ole valmis edes syntymän hetkellä. Mitään tiettyä kellonlyömää ei voi ilmoittaa. Voimme kuitenkin varmuudella sanoa, että 12-viikkoinen sikiö ei vielä ole persoona, ja tuo on tavallisesti raskauden keskeytyksen raja Suomessa. Jos elämä voidaan tuohon mennessä estää, niin täytyy myös tehdä.
[/quote]
Jaa, sun mielestä vauva ei oo ihminen vielä edes syntymän hetkellä? Tai oma persoonansa? Et vissiin oo ikinä nähnyt vastasyntynyttä.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"]
Kanna vastuusi. Synnytä lapsi.
[/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista.
[/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton.
[/quote]
Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä.
[/quote] Minkä ihmeen valtavan kärsimyksen? Jos sun elämä on kärsimystä, niin mun ei. Sori, mut ei jatkoon!
[/quote]
Jokainen meistä kokee elämänsä aikana suuren määrän kärsimystä: surua, ahdistusta, pettymyksiä, fyysistä kipua, sairauksia ja vääjäämättömän kuoleman. Kukaan meistä ei välty kärsimykseltä muuten kuin siten, ettei tule koskaan elämään. Se on armollinen tila, koska syntymättä jäänyt ihminen ei jää mistään paitsi.
Ymmärään tunteesi mutta miehelläkin tulee olla oikeus päättää tuleeko siitä isä vai ei. Jos olet valmis elättämään ja kantamaan vastuun lapsesta yksin niin sitten teet sen. Mutta sitten et voi syyllistää miestä jos hän ei halua osallistua lapsen kasvatukseen ja elättämiseen. Sillä kyllä mieskin ansaitsee samat oikeudet kuin me naisetkin. Ei meillä naisilla ole oikeutta pakottaa miestä isäksi. Mietippä toisinpäin (ja unohda se että lapsi kasvaa sinun sisälläsi, sillä se on lyhyt aika) sinä et haluaisi lasta ja mies haluaisi. Olisikko sinusta oikein että sinut pakotetaan taas äidiksi.
Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus valita itse tuleeko isäksi tai äidiksi ja vastuun kantaa se joka haluaa sen lapsen. Mielestäni ole inhimmillistä että joku pakoitetaan isäksi tai äidiksi vasten tahtoa. En olisi itsekkään varma voisinko rakastaa lasta täysin pyytteettömästi jos minut pakoitettaisiin äidiksi vasten omaa tahtoani. Ei ole tuosta kokemusta.
Ei tuo ole mikään yllätysraskaus jos pillerit on unohtuneet, miehen hommahan ei ole sinua niistä muistuttaa.
Pidit lapsen tai et, tuo suhde on finaalissa. On vain häviiäjiä.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 11:07"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:51"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:34"] [quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:29"] Kanna vastuusi. Synnytä lapsi. [/quote]Ihmisen pakottaminen elämään ei ole mitään vastuun kantamista. [/quote] Ei myöskään ihmiselämän lopettaminen. Mutta provohan sä oletkin. Tai joku katkera lapseton. [/quote] Kyseessä ei ole vielä ihminen, persoona, vaan vasta solumöykky. Raskauden keskeyttäminen tässä tilanteessa on tietoisen elämän synnyn estämistä ja siten myös valtavan kärsimyksen estämistä. [/quote] Juu, mutta päivä päivältä siitä solukosta on muodostumassa persoona ja oikea ihminen. Sikiö muuten näyttääkin jo ihan ihmiseltä tosi aikaisilla viikoilla. Missä kohtaa mielestäsi sikiö muuttuu ihmiseksi, omaksi persoonakseen? Onko se jokin tietty kellonlyömä? [/quote] Muutos on vähittäinen eikä ole valmis edes syntymän hetkellä. Mitään tiettyä kellonlyömää ei voi ilmoittaa. Voimme kuitenkin varmuudella sanoa, että 12-viikkoinen sikiö ei vielä ole persoona, ja tuo on tavallisesti raskauden keskeytyksen raja Suomessa. Jos elämä voidaan tuohon mennessä estää, niin täytyy myös tehdä. [/quote] Jaa, sun mielestä vauva ei oo ihminen vielä edes syntymän hetkellä? Tai oma persoonansa? Et vissiin oo ikinä nähnyt vastasyntynyttä.
[/quote]
Esimerkiksi minätietoisuus kehittyy vasta ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana. Älä sekoita temperamenttia, refleksejä ja vaistoja (ja hoivaajan vaistomaisia reaktioita niihin) persoonallisuuden ilmauksiin.
Alue: Aihe vapaa
Abortti ei ole mikään pikkujuttu. Miettisitkö koko loppuikäsi menettämääsi lasta? En kovin heppoisin perustein tekisi aborttia. Kuulostaa siltä, että olisit hyvä äiti ja vauvalle olisi sisaruksiakin. Miehesi jutut kyllä kuulostaa tyhmiltä. Harmi, että hän suhtautuu aborttiin noin kevyesti.