Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini ei välitä yhtään, vaikka hajoan vaikean vauvavuoden alle
Hän ei koskaan soita tai tarjoa apuaan. Pahinta kuitenkin on, että kertoessani vauvan koliikki-itkuista, omasta uupumuksestani, huolestani ja univelastani hän ei kommentoi niitä mitenkään. Hän haluaa vaan suloisia kuvia vauvasta ja käydessään kylässä sylittelee ja kuvaa vauvaa eli ottaa vain "parhaat palat". Tuntuu niin pahalta kun oma äiti ei osoita mitään myötätuntoa tai totea, että "sinulla kuulostaa olevan rankkaa". Sekin jo auttaa kun joku huomaa ja myöntää, että nyt on rankkaa aikaa.
Kommentit (1209)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki kysyy, missä isä? Ei ole kuviossa mukana ollenkaan, ei tiedä edes.
Eipä ihme, kuka sinua jaksaisi, ei kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä ap ihan suoraan kysynyt, että voisiko auttaa? Ei mitään vohjailuja, vaan suora kysymys. Nythän sinä oletat, että äitisi ei välitä, vaan haluaa vaan parhaat palat. Jos,kysyisit, niin tietäisit miten se oikeasti on. Monet isovanhemmat on tosi arkoja tarjoamaan apua, kun se helposti voidaan kokea tunkeutumiseksi ja tyrkyttämiseksi.
Itse varoin turhaan, odotin että pyydetään. Minusta tuoreiden vanhempien tontille ei saa tunkeutua, joten odotin suoraan pyyntöä. Pieleenhän se meni, minä olin sitten välinpitämätön. Siksi se suora puhe on vaan paras, niin ei tule väärinkäsityksiä.Typerys. Ihan kuin mun anoppi. Odotti 15 vuotta ja koskaan ei sitä hoitamista tapahtunut, eikä myöskään suhdetta lapsenlapsiin.
Miksi ette kysyneet? Olitte niin ylpeitä, ettette nähneet toisen arkuutta tarjoutua? Nyt anoppi ajattelee, että ei kelvannut, ette halunneet edes kysyä.
On kyllä ihan helkkarin mänttiä touhua tämä suomalainen puhumattomuus ja vihjailu.Ihan siksi kun kaikki anopissa henki sitä ettei sitä kiinnosta. Ei soitellut, ei käynyt meillä, ei kutsunut kylään, ei huomioinut lasten synttäreitä, ei tullut jouluna, ei pitänyt yhteyttä muutenkaan. Et sinäkään tuollaiselta apua pyydä kun kaikin tavoin näytetään että EVVK
Tämä. Se on tasan tarkkaan 100% sen ISOVANHEMMAN VASTUU osoittaa kiinnostusta, mielenkiintoa, välittämistä ja halua olla lastenlasten elämässä. Jos sitä ei ole valmis osoittamaan saa kyllä jäädä yksin.
Näin kävi omille vanhemmilleni.
Höpööhöpö. Suhteesta isovanhempien ovat vastuussa vanhemmat 50% ja isovanhemmat 50%. Jos vanhemmilla on ongelmia omien vanhempiensa ja sppivanhempieen kanssa niin ei se suhde lastenlasten ja isovanhempiensa välillä voi kehittyä ja väksi. Kannattaa muistaa, että isovanhemmat ovat velvollisuutensa hoitaneet kun teidät on saatu täysi-ikäisiksi. Kaikki muu mitä he haluaa vaivaa nähdä on bonusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä ap ihan suoraan kysynyt, että voisiko auttaa? Ei mitään vohjailuja, vaan suora kysymys. Nythän sinä oletat, että äitisi ei välitä, vaan haluaa vaan parhaat palat. Jos,kysyisit, niin tietäisit miten se oikeasti on. Monet isovanhemmat on tosi arkoja tarjoamaan apua, kun se helposti voidaan kokea tunkeutumiseksi ja tyrkyttämiseksi.
Itse varoin turhaan, odotin että pyydetään. Minusta tuoreiden vanhempien tontille ei saa tunkeutua, joten odotin suoraan pyyntöä. Pieleenhän se meni, minä olin sitten välinpitämätön. Siksi se suora puhe on vaan paras, niin ei tule väärinkäsityksiä.Typerys. Ihan kuin mun anoppi. Odotti 15 vuotta ja koskaan ei sitä hoitamista tapahtunut, eikä myöskään suhdetta lapsenlapsiin.
Miksi ette kysyneet? Olitte niin ylpeitä, ettette nähneet toisen arkuutta tarjoutua? Nyt anoppi ajattelee, että ei kelvannut, ette halunneet edes kysyä.
On kyllä ihan helkkarin mänttiä touhua tämä suomalainen puhumattomuus ja vihjailu.Ihan siksi kun kaikki anopissa henki sitä ettei sitä kiinnosta. Ei soitellut, ei käynyt meillä, ei kutsunut kylään, ei huomioinut lasten synttäreitä, ei tullut jouluna, ei pitänyt yhteyttä muutenkaan. Et sinäkään tuollaiselta apua pyydä kun kaikin tavoin näytetään että EVVK
Toisten kotiin ei tungeta kutsumatta. Eikä myöskään tulla pätemään ja tekemään asioita pyytämättä. Lasten syntymäpäiville, joulun viettoon ym. Täytyy isäntäväen kutsua. Ei kai kukaan kutsumatta esim synttärijuhliin tunge. Eikö sinulle ole lapsuudenkodissasi mitään käytöstapoja opetettu? Ihmissuhteet toimii molempiin suuntiin.
Kyllä se anoppi kutsuttiin, muttei tullut.
Ei se toisen tukeminen ja auttaminen aina niin helppoa ole.
En minäkään jaksaisi lasteni murheita oikeasti yhtään, enkä äitinikään. Kenenkään. Omassa elämässä on niin paljon jaksamista ja olen hyvin väsynyt juuri nyt.
Missä lapsen isä on? Entä hoitoapu mll:sta?
Kai sitä nyt stana kysytään missä isä on! Se on toinen vastuunkantaja. Eikä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä ap ihan suoraan kysynyt, että voisiko auttaa? Ei mitään vohjailuja, vaan suora kysymys. Nythän sinä oletat, että äitisi ei välitä, vaan haluaa vaan parhaat palat. Jos,kysyisit, niin tietäisit miten se oikeasti on. Monet isovanhemmat on tosi arkoja tarjoamaan apua, kun se helposti voidaan kokea tunkeutumiseksi ja tyrkyttämiseksi.
Itse varoin turhaan, odotin että pyydetään. Minusta tuoreiden vanhempien tontille ei saa tunkeutua, joten odotin suoraan pyyntöä. Pieleenhän se meni, minä olin sitten välinpitämätön. Siksi se suora puhe on vaan paras, niin ei tule väärinkäsityksiä.Typerys. Ihan kuin mun anoppi. Odotti 15 vuotta ja koskaan ei sitä hoitamista tapahtunut, eikä myöskään suhdetta lapsenlapsiin.
Miksi ette kysyneet? Olitte niin ylpeitä, ettette nähneet toisen arkuutta tarjoutua? Nyt anoppi ajattelee, että ei kelvannut, ette halunneet edes kysyä.
On kyllä ihan helkkarin mänttiä touhua tämä suomalainen puhumattomuus ja vihjailu.Osa nykynuorista äideistä on ihan hirveän itsekkäitä ja näkevät kaikissa muissa vain pahaa. Minä olen katkonut välit osaan kavereistani kun niistä lapsen saatuaan tuli hirviöitä. Täälläkin näkee kauheasti ketjuja, joissa aina on syyllinen äiti ja/tai anoppi, itsessään nämä valittajat eivät näe mitään vikaa.
Luulen, että moni äiti ja anoppi ajattelee, että helpompaa on elämä ilman niitä lapsenlapsia kun siinä samalla olisi pakko sietää sitä riehuvaa tytärtä/miniää.
Minulla onneksi on hyvät välit molempiin, läheskään kaikesta emme ole samaa mieltä mutta kunnioitamme toisiamme ja annamme tilaa. Koskaan emme ole ilman apua jääneet ja aina on apu otettu kiitollisina vastaan.Vinkki: älä hanki lasta ellet halua hänen kuuluvan elämääsi koko loppuelämän ajan, niin myötä- kuin vastamäessä.
Ei se lasten saaminen sentään elinkautinen ole. Riittää varsin hyvin, että elätetään ja hoidetaan ensimmäiset 18 vuotta niin että lapsi pääsee oman elämän alkuun. Loppu on kiinni henkilökemioista
Miksi sinä hankit lapsia etkä lemmikkejä? Vai pidätkö lapsia lemmikkeinä, joiden elinikä on 18 vuotta ja sen jälkeen olet vapaa heistä? Mitä lasten vanhemmuus tarkalleen ottaen tuo elämääsi, kun et heitä halua rakastaa yli kaiken loppuelämääsi? Eikö sen loputtoman rakkauden pitäisi tulla luonnostaan heti raskausajasta alkaen?
Loputonta rakkautta ei olemassakaan. Eikä aikuiset ihmiset sellaista edes kuvittele.
Vierailija kirjoitti:
oikea äiti kirjoitti:
Ei äitisi sinua tarvitse enää paapoa. Laita miehesi auttamaan, kun on sinut paksuksi aikoinaan pannut. Olisit ajatellut asioita ennen naintia. Osta lapsenhoitopalveluja. Älä rasita enää vanhaa äitiäsi. Ole aikuinen äläkä valita.
"Ole aikuinen äläkä valita." :D Pahimmat tuntemani valittajat ovat lähinnä vain keski-ikäisiä tai eläkeläisiä. Saanko sanoa heille aina tästä lähtien "Ole aikuinen äläkä valita"? - eri
Pahimmat tuntemani valittajat ovat nykynuoret. Joka muuta väittää on ääliö.
Vanhat ovat hoitaneet, työnsä, perheensä ja rakentaneet tämän maan.
Nuoret ei kestä yhden lapsen kanssa vaikka koneet tekee työt, äitiysvapaan on pitkät, on lapsilisät jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä ap ihan suoraan kysynyt, että voisiko auttaa? Ei mitään vohjailuja, vaan suora kysymys. Nythän sinä oletat, että äitisi ei välitä, vaan haluaa vaan parhaat palat. Jos,kysyisit, niin tietäisit miten se oikeasti on. Monet isovanhemmat on tosi arkoja tarjoamaan apua, kun se helposti voidaan kokea tunkeutumiseksi ja tyrkyttämiseksi.
Itse varoin turhaan, odotin että pyydetään. Minusta tuoreiden vanhempien tontille ei saa tunkeutua, joten odotin suoraan pyyntöä. Pieleenhän se meni, minä olin sitten välinpitämätön. Siksi se suora puhe on vaan paras, niin ei tule väärinkäsityksiä.Typerys. Ihan kuin mun anoppi. Odotti 15 vuotta ja koskaan ei sitä hoitamista tapahtunut, eikä myöskään suhdetta lapsenlapsiin.
Miksi ette kysyneet? Olitte niin ylpeitä, ettette nähneet toisen arkuutta tarjoutua? Nyt anoppi ajattelee, että ei kelvannut, ette halunneet edes kysyä.
On kyllä ihan helkkarin mänttiä touhua tämä suomalainen puhumattomuus ja vihjailu.Osa nykynuorista äideistä on ihan hirveän itsekkäitä ja näkevät kaikissa muissa vain pahaa. Minä olen katkonut välit osaan kavereistani kun niistä lapsen saatuaan tuli hirviöitä. Täälläkin näkee kauheasti ketjuja, joissa aina on syyllinen äiti ja/tai anoppi, itsessään nämä valittajat eivät näe mitään vikaa.
Luulen, että moni äiti ja anoppi ajattelee, että helpompaa on elämä ilman niitä lapsenlapsia kun siinä samalla olisi pakko sietää sitä riehuvaa tytärtä/miniää.
Minulla onneksi on hyvät välit molempiin, läheskään kaikesta emme ole samaa mieltä mutta kunnioitamme toisiamme ja annamme tilaa. Koskaan emme ole ilman apua jääneet ja aina on apu otettu kiitollisina vastaan.Vinkki: älä hanki lasta ellet halua hänen kuuluvan elämääsi koko loppuelämän ajan, niin myötä- kuin vastamäessä.
Ei se lasten saaminen sentään elinkautinen ole. Riittää varsin hyvin, että elätetään ja hoidetaan ensimmäiset 18 vuotta niin että lapsi pääsee oman elämän alkuun. Loppu on kiinni henkilökemioista
Miksi sinä hankit lapsia etkä lemmikkejä? Vai pidätkö lapsia lemmikkeinä, joiden elinikä on 18 vuotta ja sen jälkeen olet vapaa heistä? Mitä lasten vanhemmuus tarkalleen ottaen tuo elämääsi, kun et heitä halua rakastaa yli kaiken loppuelämääsi? Eikö sen loputtoman rakkauden pitäisi tulla luonnostaan heti raskausajasta alkaen?
Loputonta rakkautta ei olemassakaan. Eikä aikuiset ihmiset sellaista edes kuvittele.
Vai niin. Toivottavasti et koskaan hankkinut lapsia. Onneksi itse en ole noin katkera ja tunteeton.
Hankkiudut paksuksi vaikka et ole parisuhteessa ja sitten odotat, että muuta hoitaa sinut ja penskan.
Hienoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki kysyy, missä isä? Ei ole kuviossa mukana ollenkaan, ei tiedä edes.
Eipä ihme, kuka sinua jaksaisi, ei kukaan.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oikea äiti kirjoitti:
Ei äitisi sinua tarvitse enää paapoa. Laita miehesi auttamaan, kun on sinut paksuksi aikoinaan pannut. Olisit ajatellut asioita ennen naintia. Osta lapsenhoitopalveluja. Älä rasita enää vanhaa äitiäsi. Ole aikuinen äläkä valita.
"Ole aikuinen äläkä valita." :D Pahimmat tuntemani valittajat ovat lähinnä vain keski-ikäisiä tai eläkeläisiä. Saanko sanoa heille aina tästä lähtien "Ole aikuinen äläkä valita"? - eri
Pahimmat tuntemani valittajat ovat nykynuoret. Joka muuta väittää on ääliö.
Vanhat ovat hoitaneet, työnsä, perheensä ja rakentaneet tämän maan.
Nuoret ei kestä yhden lapsen kanssa vaikka koneet tekee työt, äitiysvapaan on pitkät, on lapsilisät jne.
Totta kai ennen vanhemmuus oli paljon helpompaa, koska vauvaa tarvitsi hoitaa vain 3 kuukautta ja sitten sai palata työelämään. 5v sisarukset hoiti nuoremmat sisarukset ja heidät sai keskenään päästää pihalle leikkimään.
90-luvun tavallinen lapsuus on 2020-luvun välitön huostaanotto.
Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat ovat läsnä lastensa elämässä enemmän kuin koskaan historian aikana. Ja siihen päälle lamat, työttömyys, koronat, jne. Ei olla helpolla päästy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä ap ihan suoraan kysynyt, että voisiko auttaa? Ei mitään vohjailuja, vaan suora kysymys. Nythän sinä oletat, että äitisi ei välitä, vaan haluaa vaan parhaat palat. Jos,kysyisit, niin tietäisit miten se oikeasti on. Monet isovanhemmat on tosi arkoja tarjoamaan apua, kun se helposti voidaan kokea tunkeutumiseksi ja tyrkyttämiseksi.
Itse varoin turhaan, odotin että pyydetään. Minusta tuoreiden vanhempien tontille ei saa tunkeutua, joten odotin suoraan pyyntöä. Pieleenhän se meni, minä olin sitten välinpitämätön. Siksi se suora puhe on vaan paras, niin ei tule väärinkäsityksiä.Typerys. Ihan kuin mun anoppi. Odotti 15 vuotta ja koskaan ei sitä hoitamista tapahtunut, eikä myöskään suhdetta lapsenlapsiin.
Miksi ette kysyneet? Olitte niin ylpeitä, ettette nähneet toisen arkuutta tarjoutua? Nyt anoppi ajattelee, että ei kelvannut, ette halunneet edes kysyä.
On kyllä ihan helkkarin mänttiä touhua tämä suomalainen puhumattomuus ja vihjailu.Osa nykynuorista äideistä on ihan hirveän itsekkäitä ja näkevät kaikissa muissa vain pahaa. Minä olen katkonut välit osaan kavereistani kun niistä lapsen saatuaan tuli hirviöitä. Täälläkin näkee kauheasti ketjuja, joissa aina on syyllinen äiti ja/tai anoppi, itsessään nämä valittajat eivät näe mitään vikaa.
Luulen, että moni äiti ja anoppi ajattelee, että helpompaa on elämä ilman niitä lapsenlapsia kun siinä samalla olisi pakko sietää sitä riehuvaa tytärtä/miniää.
Minulla onneksi on hyvät välit molempiin, läheskään kaikesta emme ole samaa mieltä mutta kunnioitamme toisiamme ja annamme tilaa. Koskaan emme ole ilman apua jääneet ja aina on apu otettu kiitollisina vastaan.Vinkki: älä hanki lasta ellet halua hänen kuuluvan elämääsi koko loppuelämän ajan, niin myötä- kuin vastamäessä.
Ehdottomasti tämä! Hanki avain lapsesi kotiin vetoamalla siihen, että kuulutte yhteen ja sinulla on oikeus olla osa elämäänsä päiviesi loppuun asti. Jos tämä ei lapselle sovi, niin kyseenalaista hänen rakkautensa. Kannattaa muistuttaa, että kun on lapsen saanut, on iso osa tämän elämää aina eikä lapsella ole oikeutta työntää pois häntä rakastavia.
Eli äiti tulee kylään ja pitää vauvaa sylissä.
Eikä se kelpaa. Imettääkö hänen pitäisi?
Kuulostaa siltä että olet ammattiavun tarpeessa. Ehkä olet niin väsynyt että toiminta ja -arviointikykysi on nollassa.
Ehkä olet masentunut.
Tulee mieleen yksi (ex)ystävä, joka muuttui äitiydyttyään valittavaksi ruikuttajaksi. Mikään ei kelvannut. Kun ystävällinen sisarensa kantoi heille päivittäin ruokaa kaupasta, kun nämä olivat flunssassa (siis ihan tavallisessa flunssassa), hän ei suinkaan ollut kiitollinen saamastaan avusta, vaan nurisi puhelimessa, että siskon olisi pitänyt viedä vauva pois ja hoitaa tätä niin kauan että nurisija olisi terve.
Ja huom: sisaren olisi pitänyt itse tajuta tämä ja tehdä se oma-aloitteisesti.
Tällainen käytös on varma konsti ajaa ihmiset pois läheltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on hommansa tehnyt kun olet tullut täysi ikäiseksi.Ota vastuu itse oma elämäsi ja lapsesi. Jos et jaksa? Palkaa joku apuun. Mikä ilmainen piika äitisi sinulle on?Lapsia ei ole pakko tehdä ,on hyvät ehkäisykeinot saatavissa kaikille.Väsyneille varatomille äideille on tarjolla hoito apua sosiaalivirastosta kotiin.Kun pyytää sossu!
Ymmärrä sinua hyvin. Oma äitini sanoi, kun menin naimisiin, ettei tarvi mistään tulla valittamaan.
Kun kerroin olevani raskaana, niin sanoi, ettei sitten hoida lapsia.
Onneksi anoppi kyllä auttoi, mutta siihen liittyi aina sivuvärinä, että auttaa, kun minusta ei ole mihinkään.
Olen anoppia hänem vanhuudessaan yrittänyt korvaukseksi auttaa, mutta kakki on huonosti, mitä olen tehnyt.
Nyt olen mummi ja anoppi itse.
Lapsenlapset ovat jo varhaisteinejä.
Miniä sanoi taannoin, että ilman mummia eivät olisi mistään selvinneet.
Tippa tuli kyllä silmään.🥰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oikea äiti kirjoitti:
Ei äitisi sinua tarvitse enää paapoa. Laita miehesi auttamaan, kun on sinut paksuksi aikoinaan pannut. Olisit ajatellut asioita ennen naintia. Osta lapsenhoitopalveluja. Älä rasita enää vanhaa äitiäsi. Ole aikuinen äläkä valita.
"Ole aikuinen äläkä valita." :D Pahimmat tuntemani valittajat ovat lähinnä vain keski-ikäisiä tai eläkeläisiä. Saanko sanoa heille aina tästä lähtien "Ole aikuinen äläkä valita"? - eri
Pahimmat tuntemani valittajat ovat nykynuoret. Joka muuta väittää on ääliö.
Vanhat ovat hoitaneet, työnsä, perheensä ja rakentaneet tämän maan.
Nuoret ei kestä yhden lapsen kanssa vaikka koneet tekee työt, äitiysvapaan on pitkät, on lapsilisät jne.
Ja päässeet töihin pelkästään kävelemällä sisään ilman koulutuksia, pääsivät nuorina eläkkeelle ja nostavat suurempaa eläkettä kuin monen työssäkäyvän palkka on. Joka muuta väittää, on ääliö.
Kuten mainittu jo aiemmin, keskity lapseen ja omaan jaksamiseen. Toista ihmistä ei voi muuttaa, vaikka se olisi oma äiti. Onhan se surullista ja ikävää, jos tukea ei sieltä suunnalta tule.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on hommansa tehnyt kun olet tullut täysi ikäiseksi.Ota vastuu itse oma elämäsi ja lapsesi. Jos et jaksa? Palkaa joku apuun. Mikä ilmainen piika äitisi sinulle on?Lapsia ei ole pakko tehdä ,on hyvät ehkäisykeinot saatavissa kaikille.Väsyneille varatomille äideille on tarjolla hoito apua sosiaalivirastosta kotiin.Kun pyytää sossu!
Jos et ole ulkomaalainen, pyytäisin panostamaan omaan kirjoitustaitoosi ennen kuin tulet tänne arvostelemaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin oma töissäkäyntinsä eli ei ole kuormittunut. Hän vain on henkisesti niin etäinen ja vaurioitunut ihminen, että ei pysty osoittamaan myötätuntoa. Sitä se on ollut koko minun elämän ajan, mutta silti otan nyt jotenkin tosi raskaasti hänen piittaamattomuuden kun olen itse tosi herkässä ja vaikeassa tilanteessa ensimmäisen lapseni kanssa, jolla on koliikki ja joka itkee lähes kaiken hereilläoloaikansa. Ja pelkään, että en saa omaan lapseeni luotua hyvää suhdetta vaan tulen olemaan samanlainen vaurioitunut ihminen hänelle.
Ap
Missä lapsen isä? Hänellä ensisijainen hoitovastuu sinun lisäksesi. Entä missä isäsi?
Alue: Aihe vapaa
Miksi sinä hankit lapsia etkä lemmikkejä? Vai pidätkö lapsia lemmikkeinä, joiden elinikä on 18 vuotta ja sen jälkeen olet vapaa heistä? Mitä lasten vanhemmuus tarkalleen ottaen tuo elämääsi, kun et heitä halua rakastaa yli kaiken loppuelämääsi? Eikö sen loputtoman rakkauden pitäisi tulla luonnostaan heti raskausajasta alkaen?