Äitini ei välitä yhtään, vaikka hajoan vaikean vauvavuoden alle

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisko hän vain, että sellaista se on, oli hänelläkin? Voitko kysyä pahimpiin tilanteisiin apua?

Luultavasti. Ja äidillä on varmasti omatkin ongelmansa ihmissuhteissa, töissä, raha-asioissa, terveyden kanssa tms. Voi olla että harmittelee, kun tytär ei ole yhtään kiinnostunut hänen asioistaan, vaan valittaa vain omia huoliaan.

Vierailija kirjoitti:

Missä isä? Valita siltä hoitovastuuta äläkä äidiltäsi.

Monia isejä ei kiinnosta muu kuin joutilaana oleminen.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi mä tajusin, miten paska äiti mulla oli, niin en odottanut häneltä mitään. Tsemppiä ap! Valis

Kyllä lapset pitää tehdäsillä periaatteella, että niistä itse pitää kyetä huolehtimaan. Isovanhemmat voivat adua kaukana, kuolla,olla niin vanhoja,sairaita tms että eivät pydty, tai eivät halua. Kumppani voi myös jättää , kuolla, vammautua. En nyt krotisoi ap:ta,mutta tämä nyt vaan on fakta. Onnellisia be, joilla on läheisiä, jotka auttavat.

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Minkäköhänlaiset välit ap:lla ja sen äidillä on? Tässä on nyt vaan kuumtu ap:n näkökulma. AP on saattanut olla vmäinen b i t c h omalle äidilleen, ja nyt odottaa saavansa hyödyn, kun tarvitsee sitä.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Yleensä sitä annetaan tukea ja empatiaa ihmisille, joita rakastaa. Se on normaaleissa perheissä/ihmissuhteissa itsestään selvyys.

Minkä ikäinen lapsi? Onko isä töissä kodin ulkopuolella? Miksi olet huolissasi, lapsen huudostako vai jostain muusta syystä?

Vierailija kirjoitti:

Äidilläni ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin oma töissäkäyntinsä eli ei ole kuormittunut. Hän vain on henkisesti niin etäinen ja vaurioitunut ihminen, että ei pysty osoittamaan myötätuntoa. Sitä se on ollut koko minun elämän ajan, mutta silti otan nyt jotenkin tosi raskaasti hänen piittaamattomuuden kun olen itse tosi herkässä ja vaikeassa tilanteessa ensimmäisen lapseni kanssa, jolla on koliikki ja joka itkee lähes kaiken hereilläoloaikansa. Ja pelkään, että en saa omaan lapseeni luotua hyvää suhdetta vaan tulen olemaan samanlainen vaurioitunut ihminen hänelle.

Ap

Äitisi on sellainen kuin on. Kun hyväksyä sen niin ymmärrän hommata aikuisena apua muualta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Yleensä sitä annetaan tukea ja empatiaa ihmisille, joita rakastaa. Se on normaaleissa perheissä/ihmissuhteissa itsestään selvyys.

Mutta ethän sinä tiedä yhtään mitään ap:n tilanteesta. Ap voi soittaa vaikka keskellä yötä ja valittaa ja valittaa ja valittaa. Ei aina ole jaksamista tuohon, edes äidillä.

Valita lapsen isälle jos sen tiedät

Vie lapsi yksityiselle erikoislääkärille ja ota ohjeet koliikkiin. Ja lääkäri tutkii mikä on. Sitten joku muukin sukulainen voi ehkä auttaa kuin äiti. Onko serkkua tai tätiä.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Mielestäni on moraalinen velvollisuus auttaa. Toki oman jaksamisen ja mahdollisuuksien puitteissa. Millainen ihminen ei auttaisi omaa lastaan, jos kykenee siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Yleensä sitä annetaan tukea ja empatiaa ihmisille, joita rakastaa. Se on normaaleissa perheissä/ihmissuhteissa itsestään selvyys.

Mutta ethän sinä tiedä yhtään mitään ap:n tilanteesta. Ap voi soittaa vaikka keskellä yötä ja valittaa ja valittaa ja valittaa. Ei aina ole jaksamista tuohon, edes äidillä.

Tässä ketjussa otetaan kantaa ap:n kuvailemaan tilanteeseen. Miksi sinä taas ajattelet, että ap ei olisi kertonut tilanteestaan totuuden mukaisesti? Epäiletkö aina ensimmäisenä ihmisten rehellisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Yleensä sitä annetaan tukea ja empatiaa ihmisille, joita rakastaa. Se on normaaleissa perheissä/ihmissuhteissa itsestään selvyys.

Mutta ethän sinä tiedä yhtään mitään ap:n tilanteesta. Ap voi soittaa vaikka keskellä yötä ja valittaa ja valittaa ja valittaa. Ei aina ole jaksamista tuohon, edes äidillä.

Tässä ketjussa otetaan kantaa ap:n kuvailemaan tilanteeseen. Miksi sinä taas ajattelet, että ap ei olisi kertonut tilanteestaan totuuden mukaisesti? Epäiletkö aina ensimmäisenä ihmisten rehellisyyttä?

Jokainen ihminen kertoo vain oman tuntemuksensa kokemistaan asioista. Ap:n äidin versio voi olla aivan erilainen. Jos tänne kirjoittaa, niin haluaa tietenkin, että kaikki alkavat haukkua sitä äitiä ja kehuvat ap:ta. Siksi en ota kantaa puoleen ja toiseen rehellisyydestä.

Älä ap välitä näistä ikävistä kommentoijista. Heillä todnäk ollut samanlainen välinpitämätön äiti kuin sulla ja siksi eivät ole oppineet empaattisiksi ihmisiksi. Sinä sen sijaan tiedostat oman tilanteesi ja pystyt tekemään asialle paljon.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Tähän juuri kiteytyy mikä Suomessa on pielessä. Perhekeskeisyys ja lähimmäisistä huolehtiminen puuttuu, kaikessa pitää pärjätä yksin. Tämä on niin surullista.

Tsemppiä ap, tiedän miltä sinusta tuntuu ❤️

Oletitko, että äitiys ei olisi rankkaa? Johan oma äitisi oli ongelmissa kanssasi, koska olit hankala ja nyt oletat, että äidin pitäisi tulla mahdollistamaan sinun ihanneäitiytesi.

Vauvan kanssa kuuluukin olla erilaista kuin yksin. Sinä ja lapsen isä olette vastuussa lapsesta ja jos ette jaksa, on lastensuojelu apuna.

Oletko ap, suoraan kysynyt äidiltäsi, että voisiko hoitaa vauvaa sen aikaa, että saisit vaikka nukkua 2 tuntia?

Minusta oli niin ihana luottamuksen osoitus, kun tyttöni tuli vauvansa kanssa meille, sanomatta sanaakaan lykkäsi pienokaisen syliini ja katosi...

Oli mennyt nukkumaan toiseen päähän taloa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vähän väsähtänyt vauvan äiti ei nyt sinällään ole lastensuojeluasia (ellei ole todella vauvalle vaaraksi), mutta kannattaa selvittää mahdollisuutta vaikka kotipalveluun tai voisiko äitisuhdetta käydä pohtimassa vaikka neuvolapsykologin luona.

Mutta sama kokemus minulla, vauvan saamisen jälkeen omat silmät oikein avautuivat omat äidin kylmyydelle. Sitä hän toki oli aina ollut, mutta silloin vasta itse tajusin asian. Jotain minun ja äitini suhteessa meni lopullisesti rikki. Vaikka isoäiti olisi miten kuormittunut itse, ei ole silti kovin suuri ponnistus vaikka osoittaa empatiaa sanomalla, että ”voi ei, kurja kuulla”.

Joo ei varmaan vielä varsinaisesti lastensuojelua tarvita, mutta varmaan neuvojat ovat tarkoittaneet noita kevyempiä sosiaalihuollon palveluita ja niiden tarjoamaa tukea. Lapsiperheiden tuki kun on melko epäselvästi osin sosiaalihuollon ja osin lastensuojelun alaista palvelua eri "luukuilta", niin usein on selkeämpää puhua vaan lasusta. Kun kyllähän ne sieltä lasusta ja lasuilmon jälkeen sitten ohjaa sellaisiin palveluihin, joista voi saada apua, niin helppo ohjata avun tarpeessa oleva (anonyymi) ihminen ottamaan yhteyttä lasuun, kun ei tarkemmin tämän asuinalueen palveluista tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että moni täällä on sitä mieltä, että ap:n äidin velvollisuus olisi jotenkin erityisesti tukea aikuista lastansa. Äiti on jo velvollisuutensa tehnyt. Nyt on ap:n vuoro tehdä oma osansa äitinä omalle lapselleen.

Yleensä sitä annetaan tukea ja empatiaa ihmisille, joita rakastaa. Se on normaaleissa perheissä/ihmissuhteissa itsestään selvyys.

Mutta ethän sinä tiedä yhtään mitään ap:n tilanteesta. Ap voi soittaa vaikka keskellä yötä ja valittaa ja valittaa ja valittaa. Ei aina ole jaksamista tuohon, edes äidillä.

Tässä ketjussa otetaan kantaa ap:n kuvailemaan tilanteeseen. Miksi sinä taas ajattelet, että ap ei olisi kertonut tilanteestaan totuuden mukaisesti? Epäiletkö aina ensimmäisenä ihmisten rehellisyyttä?

Jokainen ihminen kertoo vain oman tuntemuksensa kokemistaan asioista. Ap:n äidin versio voi olla aivan erilainen. Jos tänne kirjoittaa, niin haluaa tietenkin, että kaikki alkavat haukkua sitä äitiä ja kehuvat ap:ta. Siksi en ota kantaa puoleen ja toiseen rehellisyydestä.

Tää palstahan on sit ihan turha! Mihinkään ei voi ottaa kantaa. Eikä sitä voisi sun mukaan tehdä koskaan, jos ei ole ensin kuullut kaikkia osapuolia. Esim. et voisi tukea ystävääsi, jos hän haukkuu miehensä ja on onneton liitossaan ennen kuin olet jutellut miehen kanssa.