Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö jotain näistä koiraroduista?
25.06.2015 |
norfolkinterrieri, schipperke, kääpiö-/toyvillakoira, japaninpystykorva, bolognese, bichon frise, coton de tulear, kääpiöpinseri, englanninkääpiöterrieri, lancashireheeler, papillon ja shetlanninlammaskoira.
Onko sinulla kokemusta/tietoa näistä roduista? Olen hankkimassa koiraa, mutta olen rodun kanssa ihan hukassa... Etsin seurakoiraa, joka on energinen, mutta viihtyy myös sylissä. Olen 23-vuotias opiskelija ja asun yksin kerrostalossa. Olen valmis laittamaan turkkiin paljon aikaa, jos rotu on muuten täydellinen minulle. Olisi hyvä, jos rotu kestäisi edes jotenkin kylmää säätä, sillä asun pohjoisessa.
Mitkä yläpuolella mainituista roduista sopisivat mielestäsi minulle? Jos keksit vielä jotain rotuja, niin ehdota ihmeessä :-)
Kommentit (151)
Kääkkä on hirveä räksy, haukkuu kaikki rappiksen äänet. Tuntuu, että mitä pienempi hurtta, sen pahempi räksyttäjä :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin mm. norfolkia ja sen turkkia. Olen kallistumassa siihen, että en halua karkeakarvaista turkkia. Turkkien puolelta eniten kiehtoo "pehmeät" turkit (bichon ja villakoirat.) Kuulostaa tyhmältä, tiedän.
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 22:33"]Suosittelen cavaa. Kiltti, helppo, seurallinen, ehkä vähän liiankin :D. Itsellä kokemusta ja on kyllä aivan ihana rotu. Sairaudet tosin yleisiä runsaasta jalostuksesta johtuen...
[/quote]Meilläkin ollut monenrotuisia koiria, mutta kyllä tuo cavalier vaan vie. Ihana sydäntensulattaja ja tulee kaikkien kanssa toimeen.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:19"]
Mietin mm. norfolkia ja sen turkkia. Olen kallistumassa siihen, että en halua karkeakarvaista turkkia. Turkkien puolelta eniten kiehtoo "pehmeät" turkit (bichon ja villakoirat.) Kuulostaa tyhmältä, tiedän.
Ap
[/quote]
Suosittelen lämpimästi että otat ensimmäiseksi erittäin helppoturkkisen koiran. Nyppimisessäkin on ongelmansa ja sen hyvän tekijänkin löytämisessä. Turkkiasiaa kannattaakin pohtia kunnolla, koska alussa se on ihan kivaa ja uutta ja mukavaa kun saa koiraansa trimmailla, mutta alkaa helposti kyllästyttää ja sitten alkaa rahanmenokin mahdollisesti harmittaa, jos pitää usein ammattilaisella käydä.
Ja vielä, miksi tyhmiä koiria täällä noin haukutaan, mä tykkään leppoisista tyhmistä koirista! Sellainen kaikkia rakastava, leppoisa ja rennon luonteen omaava koira ei mihinkään älyä tarvitse ja tuollainen sopii monelle helppoutensa vuoksi erittäin hyvin! Eikä siinä ole mitään väärää.
Koiran äly ei ole pelkästään positiivinen juttu, se voi myös hankaloittaa jos ei sille keksitä tarvetta ja käyttöä.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:51"]
Kukaan ei vielä juuri japaninpystykorvista kirjoittanut, multa niitä löytyy kaksi ja voin kertoa vähän rodusta. Narttu joka tuli pentuna, on hyväntahtoinen, kaikkia rakastava (=ottaa vieraat innolla vastaan, ei haittaa vaikka ohikulkija haluaisi silittää, ei räyhää). Iloinen koira joka on aina valmiina toimintaan, mutta osaa myös rauhoittua. Jaksaa pitkiä lenkkejä mutta ei hypi seinille vaikka jonain päivänä lenkit jäisivätkin lyhyemmiksi.
Turkin hoito on helppoa! Itsestään puhdistuva, en pese omiani kuin 1-2 kertaa vuodessa. Harjaukseen tottuu kun pentuna jo tietenkin aloittaa, retkottaisi mieluusti harjattavana vaikka kuin kauan :) Omallani on melko pehmeä karva ja ei takkuunnu helposti. Karvanlähtö ei ole järkyttävää paitsi keväällä kun pudottaa pohjavillan. Mutta sekin irtoaa lähinnä harjatessa eikä levity asuntoon niinkään.
Narttuni ei hauku ollenkaan, missään tilanteessa. :) Asumme rivitalossa, en tiedä kuinka kerrostalon ääniin suhtautuvat. Tulee myös muiden koirien kanssa toimeen, on vaan aika alistuvaa sorttia.
Uros, joka tuli aikuisena on sekin oikein ihana kaveri, muttei ihan niin lempeä kuin narttu. Nämähän eivät ole rotukysymyksiä vaan yksilötekijöitä mutta urokseni ei ole ihan yhtä avoin kuin narttu. Esimerkiksi ohikulkijan jäädessä juttelemaan silittämään narttua uros nuuskuttelee mieluummin piennarta eikä välitä ihmisen tarjoamasta huomiosta. Kaikkien uroskoirien kanssa ei tule toimeen, ei toki tappele mutta räyhää joillekin. Sisätiloissa on erittäin hellyydenkipeä, sohvalle kun istuu niin ei mene montaa minuuttia niin uros lepäilee sylissä hellittävänä :)
Japaninpystykorva on terve ja pitkäikäinen rotu, joka sopii esimerkiksi agilityyn erittäin hyvin. Omani ainakin ovat hyvin herkuilla motivoitavissa. Kannattaa tutustua kasvattajiin ja käydä katsomassa paikan päällä koiria, ovat mukavaa sakkia tämän rodun pirissä! :)
[/quote]
Täytyykin tutustua tähän rotuun tarkemmin!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on heeler ja pidän sitä suhtt vähähaukkuisena, vaikka yleinen mielipide saattaa olla toinen. Hyvin älykäs ja helppo tapaus joka suhteessa. Ei kaipaa normaalia lenkkeilyä ja pihalla oloa enempää aktiviteettiä, terveitäkin ovat. En tunnista tuota "rauhattomuutta" mistä joku kirjoitti. Mutta on kyllä koirakokemusta suht paljon.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:19"]
Mietin mm. norfolkia ja sen turkkia. Olen kallistumassa siihen, että en halua karkeakarvaista turkkia. Turkkien puolelta eniten kiehtoo "pehmeät" turkit (bichon ja villakoirat.) Kuulostaa tyhmältä, tiedän.
Ap
[/quote]
Suosittelen lämpimästi että otat ensimmäiseksi erittäin helppoturkkisen koiran. Nyppimisessäkin on ongelmansa ja sen hyvän tekijänkin löytämisessä. Turkkiasiaa kannattaakin pohtia kunnolla, koska alussa se on ihan kivaa ja uutta ja mukavaa kun saa koiraansa trimmailla, mutta alkaa helposti kyllästyttää ja sitten alkaa rahanmenokin mahdollisesti harmittaa, jos pitää usein ammattilaisella käydä.
Ja vielä, miksi tyhmiä koiria täällä noin haukutaan, mä tykkään leppoisista tyhmistä koirista! Sellainen kaikkia rakastava, leppoisa ja rennon luonteen omaava koira ei mihinkään älyä tarvitse ja tuollainen sopii monelle helppoutensa vuoksi erittäin hyvin! Eikä siinä ole mitään väärää.
Koiran äly ei ole pelkästään positiivinen juttu, se voi myös hankaloittaa jos ei sille keksitä tarvetta ja käyttöä.
[/quote]
Kyllähän helppoturkkisuus jotenkin houkuttelee, mutta tosiaan en halua karkeakarvaista, ns. sileää (esim. englanninkääpiöterrieri) tai karvatonta. Noiden "villakoiraturkkien" toinen vaihtoehto on papillonin tai pitkäkarvaisen chihuahuan tyyliset turkit. Ja tuosta toisesta vaihtoehdosta en ole vielä löytänyt sitä täydellistä rotua minulle. Enkä siis aio mennä mihinkään näyttelyihin, joten noissa "villakoiraturkeissa" leikkaukset olisivat ihan simppeleitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:53"]
Meillä on heeler ja pidän sitä suhtt vähähaukkuisena, vaikka yleinen mielipide saattaa olla toinen. Hyvin älykäs ja helppo tapaus joka suhteessa. Ei kaipaa normaalia lenkkeilyä ja pihalla oloa enempää aktiviteettiä, terveitäkin ovat. En tunnista tuota "rauhattomuutta" mistä joku kirjoitti. Mutta on kyllä koirakokemusta suht paljon.
[/quote]
Kiva, että heeleristäkin kirjoitetaan tänne :) Tosiaan rotu on todella mielenkiintoinen ja olen hyvin kiinnostunut. Olen vain jotenkin mieltänyt heelerit herkkähaukkuisiksi ja ylienergisiksi. Heelereiden sosiaalisuus, (ei liiallinen) aktiivisuus ja lähellä pysyminen (paimenkoira) ovat todella hyviä piirteitä. Tämä rotu on vielä suuressa harkinnassa.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:08"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:53"]
Meillä on heeler ja pidän sitä suhtt vähähaukkuisena, vaikka yleinen mielipide saattaa olla toinen. Hyvin älykäs ja helppo tapaus joka suhteessa. Ei kaipaa normaalia lenkkeilyä ja pihalla oloa enempää aktiviteettiä, terveitäkin ovat. En tunnista tuota "rauhattomuutta" mistä joku kirjoitti. Mutta on kyllä koirakokemusta suht paljon.
[/quote]
Kiva, että heeleristäkin kirjoitetaan tänne :) Tosiaan rotu on todella mielenkiintoinen ja olen hyvin kiinnostunut. Olen vain jotenkin mieltänyt heelerit herkkähaukkuisiksi ja ylienergisiksi. Heelereiden sosiaalisuus, (ei liiallinen) aktiivisuus ja lähellä pysyminen (paimenkoira) ovat todella hyviä piirteitä. Tämä rotu on vielä suuressa harkinnassa.
[/quote]
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut viisi heeleriä, kaikki suomalaista "näyttelylinjaa" ja on pakko sanoa että jos miettimäsi rodut ovat mm sheltti ja heeleri niin unohda heeleri.
Rodulla esiintyy todella paljon lonkka- ja polvivikoja. Näistä sairaista ei vain ole dokumenttia sillä kuvia ei lähetetä kennelliittoon vaan pidetään salassa. Heeleri on ennenkaikkea karjakoira joten se paimentaa ja käyttää sekö hampaitaan että ääntään liiankin hyvin.
Ja kyllä, heeleri höseltää ja riehuu jatkuvasti. Sen elämäniloa ja tekemisentarmoa voisi verrata cockerspanieliin. Keskiverto heeleri on laajan ääniskaalansa ja upeine terävine hampaidensa lisäksi myös kova ja vietikäs. Sen kunnioitusta ja palvelualttiutta ei hankita namittamalla eikä läpyläpy-meiningillä.
Sosiaalisuudesta.. No karjakoira kun tappeluun joutuu niin se ei ole se joka luovuttaa. Se mielummin ottaa kuolematapon kuin luovuttaa tappelun ja aggressio sitä kohtaan lisää vain sen taistelutahtoa. Se voi tulla joidenkin vieraiden koirien kanssa toimeen tai sitten ei. Koirapuistokoira se ei kuitenkaan ole. Ihmisiin heeleri suhtautuu ystävällisesti mutta harvinaisen usein pomottavasti. Se ei kuitenkaan ole valmis tekemään vieraille töitä.
Jos heelerin osaa kouluttaa ja sen viettejä hallita, se pysyy lähellä ja on varma luoksetulija. Harmittavan usein näin ei kuitenkan ole, vaan koirasta tulee paimenkoiramainen leikkijä "hähää et saa mua kiinni". Pysyy kyllä tosiaan lähellä mutta ei saata antaa kiinni.
Minulla on ollut aikaisemmin molosseja ja rotikoita mutta nykyään siiis enää vain 2 heeleriä. Kaikkien kanssa on harrastettu näyttelyistä agiin ja tokoon, mutta se vaatii valtavasti työtä. Kirjoittamasi tekstin perusteella sinulle sopisi paremmin sheltti - ottamalla sen fiksusta linjasta saat samantyyppisen koiran kuin heeleri - helpommilla vieteillä vain.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:32"]
Mulla on ollut viisi heeleriä, kaikki suomalaista "näyttelylinjaa" ja on pakko sanoa että jos miettimäsi rodut ovat mm sheltti ja heeleri niin unohda heeleri. Rodulla esiintyy todella paljon lonkka- ja polvivikoja. Näistä sairaista ei vain ole dokumenttia sillä kuvia ei lähetetä kennelliittoon vaan pidetään salassa. Heeleri on ennenkaikkea karjakoira joten se paimentaa ja käyttää sekö hampaitaan että ääntään liiankin hyvin. Ja kyllä, heeleri höseltää ja riehuu jatkuvasti. Sen elämäniloa ja tekemisentarmoa voisi verrata cockerspanieliin. Keskiverto heeleri on laajan ääniskaalansa ja upeine terävine hampaidensa lisäksi myös kova ja vietikäs. Sen kunnioitusta ja palvelualttiutta ei hankita namittamalla eikä läpyläpy-meiningillä. Sosiaalisuudesta.. No karjakoira kun tappeluun joutuu niin se ei ole se joka luovuttaa. Se mielummin ottaa kuolematapon kuin luovuttaa tappelun ja aggressio sitä kohtaan lisää vain sen taistelutahtoa. Se voi tulla joidenkin vieraiden koirien kanssa toimeen tai sitten ei. Koirapuistokoira se ei kuitenkaan ole. Ihmisiin heeleri suhtautuu ystävällisesti mutta harvinaisen usein pomottavasti. Se ei kuitenkaan ole valmis tekemään vieraille töitä. Jos heelerin osaa kouluttaa ja sen viettejä hallita, se pysyy lähellä ja on varma luoksetulija. Harmittavan usein näin ei kuitenkan ole, vaan koirasta tulee paimenkoiramainen leikkijä "hähää et saa mua kiinni". Pysyy kyllä tosiaan lähellä mutta ei saata antaa kiinni. Minulla on ollut aikaisemmin molosseja ja rotikoita mutta nykyään siiis enää vain 2 heeleriä. Kaikkien kanssa on harrastettu näyttelyistä agiin ja tokoon, mutta se vaatii valtavasti työtä. Kirjoittamasi tekstin perusteella sinulle sopisi paremmin sheltti - ottamalla sen fiksusta linjasta saat samantyyppisen koiran kuin heeleri - helpommilla vieteillä vain.
[/quote]
Ristiriitaista... Jossain lukee, että lancashireheeler on pusukoira ja ihmisen paras ystävä ja jossain lukee jotain tämäntapaista. Tiedä nyt mitä uskoa... Mutta sen uskon, että heeler on todellatodella energinen ja haukkuherkkä. Eli ei ehkä se mun koira. Sheltti on muuten ihana, mutta se pidättyväisyys....
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllä se pusuja antaa, syliin työntää jne, mutta on samalla dominoiva. Vaatii syliin jne, olempa nähnyt pariin otteeseen että koira kampeaa omistajansa syliin ja murisee sieltä muille. On siis äärettömän ovela ja tekee kaikkensa hyötyäkseen ensisijaisesti itse. Omat koirani yrittävät kyykyttää erityisesti nuoria naisia (antavat usein periksi nappisilmille), mua ei koskaan. Onhan se ihmisen paras ystävä, siinä missä molossikin (jolle on vielä enemmän tyypillistä pomottaa). Koulutuksesta ja osaamisesta kiinni.
Eikö riitä jos sheltti ei hakeudu vieraiden seuraan? Helpompi sinun kouluttaa se jos se ei jatkuvasti hakeudu toisten ihmisten luokse? ps. eikö spanieli kelpaa? :D
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 01:19"]
Siis kyllä se pusuja antaa, syliin työntää jne, mutta on samalla dominoiva. Vaatii syliin jne, olempa nähnyt pariin otteeseen että koira kampeaa omistajansa syliin ja murisee sieltä muille. On siis äärettömän ovela ja tekee kaikkensa hyötyäkseen ensisijaisesti itse. Omat koirani yrittävät kyykyttää erityisesti nuoria naisia (antavat usein periksi nappisilmille), mua ei koskaan. Onhan se ihmisen paras ystävä, siinä missä molossikin (jolle on vielä enemmän tyypillistä pomottaa). Koulutuksesta ja osaamisesta kiinni. Eikö riitä jos sheltti ei hakeudu vieraiden seuraan? Helpompi sinun kouluttaa se jos se ei jatkuvasti hakeudu toisten ihmisten luokse? ps. eikö spanieli kelpaa? :D
[/quote]
Minulle on tärkeää, että koira ei ole pidättyväinen. Koira tulisi iloisesti vieraita vastaan ja kerjäisi rapsutuksia. Toisaalta tulisi myös käskystä minun luokse rapsutettavaksi, jos vierasta ei kiinnosta. Spanielit eivät ulkonäöltään miellytä ja eikö spanielit ole aika sairaita...?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi Alaskan Klee Kai, minikokoinen husky, säkäkorkeus 25-43cm
Koirien kasvatus ja jalostaminen työkoirat poislukien on kyllä todella sairasta touhua. Maailma on löytöeläimiä pullollaan pinnallisten ja itsekkäiden ihmisten takia. Aina eläinten pitäisi sopia meidän ihmisten tarpeisiin, ja jos ei sovi niin sellainen jalostetaan. Miksi koiraa harkitseva ei voi ottaa vaikka pienikokoisen emän löytöpentua ja sopeutua juuri tämän yksilön tarpeisiin? Sitten ollaan ah niin koirarakkaita sairaiden shar peiden ja bulldogien omistajia. Tai chihuahuoiden, jotka eivät edes kykene itse synnyttämään. Ja näyttelytouhut ne vasta sairaita ovatkin. En ymmärrä miksi lisää koiria tehtaillaan tänne kärsimään, se tuottaa vain surullisia oheisilmiöitä.
Kannattaa lähteä siitä millainen koira juuri sinun luonasi ja tarjoamissasi olosuhteissa olisi tyytyväinen. Todella sosiaalinen ja ihmisrakas koira ei välttämättä ole paras yksinelävälle nuorelle, ellet sitten ole päiviäsi pääasiallisesti kotona. On sydäntä raastavaa esimerkiksi naapurina kuunnella 9h päiviä yksiössä ulvovia seurakoiria! Se ei ole koiralle luontaista ja virikkeettömyydestä ne käytösongelmatkin usein johtuvat. Toisaalta, lähes kaikki koirat vihaavat pitkää yksinoloa vaikka osaisivatkin ulvomatta olla. Koirat kun eivät voi avata televisiota tai AV:ta viihdyttääkseen itseään, vaan ovat täysin omistajan viitseliäisyyden armoilla.
Tiedän että koirat on perseestä: http://www.vauva.fi/keskustelu/4508559/ketju/koirat_on_perseesta
Tunnen 5 bichon friseetä kolmelta eri omistajalta ja tiedän että 4 ovat epäsisäsiistejä vaikka aikuisia. Ulostavat ihmisten sänkyihin, kiipeävät ruokapöydille (siis ne 4) yms. Itselläni olluy n. 6 koiraa elämäni aikana eikä mikään omistani Ole ollut vastaava hössöttäjä kuin nuo friseet.
westie on yksi sairaimpia koirarotuja.
suosittelen käymään rotuyhdistysten sivuilla ja lukemaan/kysymään lemmikkipalstoilta :) facebookissa myös jokaisen koirarodun ryhmiä, sinne liittymään ja tutustumaan! oletko sekarotuista harkinnut?
Tässä keskustelussa paljon kokemuksia kouluttamattomista huonotapaisista koirista, se ei kerro rodusta yleensä vaan omistajista.