Tiedätkö jotain näistä koiraroduista?
norfolkinterrieri, schipperke, kääpiö-/toyvillakoira, japaninpystykorva, bolognese, bichon frise, coton de tulear, kääpiöpinseri, englanninkääpiöterrieri, lancashireheeler, papillon ja shetlanninlammaskoira.
Onko sinulla kokemusta/tietoa näistä roduista? Olen hankkimassa koiraa, mutta olen rodun kanssa ihan hukassa... Etsin seurakoiraa, joka on energinen, mutta viihtyy myös sylissä. Olen 23-vuotias opiskelija ja asun yksin kerrostalossa. Olen valmis laittamaan turkkiin paljon aikaa, jos rotu on muuten täydellinen minulle. Olisi hyvä, jos rotu kestäisi edes jotenkin kylmää säätä, sillä asun pohjoisessa.
Mitkä yläpuolella mainituista roduista sopisivat mielestäsi minulle? Jos keksit vielä jotain rotuja, niin ehdota ihmeessä :-)
Kommentit (151)
Shelttiä ottaessa et pennusta tiedä aikuiskokoa. On yli 50cm maxeja ja sit niitä minejä rapiat 20cm säkä.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:12"]
Mitä olet suunnitellut koiran kanssa tekeväsi? Vain lenkitys ja rapsuttelu? Vai pitkiä metsälenkkejä vapaana? Koirapuistoilua? Yksin lenkkeilyä vai koirakavereiden kanssa? Haen nyt sitä, että haetaanko sosiaalista/aktiivista/itsenäistä vai millaista koiraa. Pieni ja pakkaseen sopiva ei oikein kriteereiksi riitä.
[/quote]
Hyvä kysymys. Ehdottomasti metsälenkkejä ja koirapuistoilua. Minun muutamalla kaverilla on koira, joten heidän kanssaan ja tietenkin myös yksin. Perhetuttavani asuvat myös ihan lähellä ja heillä on pari innokasta kouluikäistä valmiina lähtemään mukaan lenkeille. Ajattelin myös, että agilityä olisi mukava kokeilla ihan rennossa mielessä. Etsin sosiaalista ja aktiivista koiraa, jota ei toisaalta haittaa olla muutama tunti päivässä yksin kotona.
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:25"]
Shelttiä ottaessa et pennusta tiedä aikuiskokoa. On yli 50cm maxeja ja sit niitä minejä rapiat 20cm säkä.
[/quote]
Kuinka usein tälläistä "jättiläis- ja minikasvua" tapahtuu? Ei nimittäin ihan 50cm koira menisi minulle tällä hetkellä...
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:34"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:25"]
Shelttiä ottaessa et pennusta tiedä aikuiskokoa. On yli 50cm maxeja ja sit niitä minejä rapiat 20cm säkä.
[/quote]
Kuinka usein tälläistä "jättiläis- ja minikasvua" tapahtuu? Ei nimittäin ihan 50cm koira menisi minulle tällä hetkellä...
Ap
[/quote]
En tiedä miten usein noita maxeja tulee mutta kyllä hyvin usein jännätään jääkö koira näyttelymittoihin.
Kuten joku jo mainitsi niin listassa on kovin erilaisia rotuja. Osa näistä roduista voi olla aika hankalia. Itse ottaisin ehdottamistasi roduista villiksen, sheltin tai papillonin. Norfolkinterrierit ovat mainioita koiria mutta en oikein tiedä niiden sopivuudesta agilityyn. Kaikkien rotujen saatavuus ei ole kovin hyvä ja joissain suosituissa roduissa voi olla terveysongelmia, joten hyvän pennun löytäminen (ja saaminen) voi olla aikaa vievää. Rotuyhdistysten sivuilta löytyy lisätietoja.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 14:48"]
Coton de tuleareista: Mistä löytyy tietoa tuosta "cotonien jalostamisesta sairaaksi"? Haluaisin ehdottomasti lukea, sillä kuulostaa nyt täysin päinvastaiselta sille tiedolle, jota olen saanut oman koirani kasvattajalta ja mitä olen itse löytänyt luettavakseni. (Ja se, että kaverin koira on ollut sairaana, ei oikein ole vakuuttava lähde, sillä mistä sen tietää, miten joku yksittäinen henkilö/kaveriporukka koiriaan kohtelee!)
[/quote]
tunnen monta cotonia, ja voin sanoa että mielestäni rotua ei ole jalostettu sairaaksi, rakenteet on suurimmalla osalla kohdillaan. Joka rodussa esiintyy hyvin sairaita yksilöitä, mutta noin yleisesti ottaen coton on terve rotu. Rotumääritelmässä ilmoitettu kokohaarukka harvoin pitää paikkaansa, cotonia on nykyään tosi isoja. Minunkin uros painaa 12kg.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:08"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:04"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 21:00"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 20:52"] Täällä on kaks shelttiä. Viihtyvät sylissä ja turkki on helppohoitoinen. Paimenkoirina kuitenkin taipumusta haukkumiseen, varsinkin jos reviirille (=kotiin) tulee vieraita, mutta eivät ollenkaan aggressiivia. Tosin tietysti varmaan koulutettavissa pois tuosta haukkumista. Aika ujoja vieraiden suhteen, eli eivät kaikkia tuntemattomia tuosta vaan päästä rapsuttamaan. [/quote] Muuten ihana rotu, mutta tuo haukkuminen mietityttää... kummiskin kerrostaloon olisi tulossa. Ap [/quote] Meidän naapurissa jatkuvasti räkyttävä sheltti :( Miettisin kyllä vielä kerran shelttiä kerrostaloon. Etenkin jos et ole kokenut koirankouluttaja.
[/quote]
Olen kuullut/lukenut useasti, että sheltit olisivat hyviä ensimmäiseksi koiraksi. Juuri helpon kouluttavuuden takia :)
Ap
[/quote]
Ovat ja kun vielä otat hyvältä kasvattajalta pennun niin löydät sopivan koiran sopivista vanhemmista.
[/quote]
Miksi shelteissä on sitten niin paljon pelokkaita räksyttäjiä? Ovatko tietyt sukulinjat erityisen herkkiä?
Kokemuksesta tiedän, että aloittelijalle koiran kouluttaminen ei useinkaan ole niin yksinkertaista kuin etukäteen kuvitellaan.
[/quote]
Koira kun koira pitää kouluttaa. Ja shelteissä paljon lellittyjä koiria ja on noita arkoja sukulinjoja. Kuulemma vähenemään päin. Itsekin koiraa etsiessä tapasin nartun jolta en pentua huolisi ikinä. Ekaa koiraa minäkin etsin.