Persoonallisuushäiriö - äiti

Löydät sen oikean niin sillä ei ole väliä kunhan olet ihan helvetin hyvännäköinen

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 12:44"]Nyt näyttää aika paljon siltä, että tulen saamaan diagnoosin, jossa lukee jonkin sortin persoonallisuushäiriö. Tässä on nyt hiihdelty masennusdiagnoosilla, mutta nyt sanoi lekuri epäilevänsä tuota. Miten.. Miten käy perhehaaveiden? Voiko kukaan mies koskaan haluta mua? Onko mun ok ruveta äidiksi? Se huolettaa eniten. Koska se, mitä koko maailmassa eniten haluan, on olla äiti. -.-
[/quote]

Minä puhuisin myös tuosta perhesuunnittelusta lääkärin kanssa. Lääkäri tod.näk. osaa kertoa periytyvyydestä jne. En usko, että pelkän diagnoosin perusteella olisit epäsopiva vanhempi/äiti. Omia voimavaroja sekä tukiverkostoja kannattaa tutkailla etukäteen. Mukavaa kesää sinulle.

Et sä ihmisenä ole pelkästään sun diagnoosisi. On keinoja oppia elämään persoonallisuushäiriönsä kanssa - toki jokaisessa häiriössä ne keinot ovat omanlaisensa. Mikä häiriö nyt sitten tarkemmin on kyseessä?

Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina

Mullla ois ilmeisesti riippuvainen persoonallisuushäiriö ja siihen päälle vakava masennus. Mietin van, että miten voisin huolehtia lapsesta siirtämättä ongelmiani häneen.

Ap.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"]

Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina

[/quote]

Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia?

Ap

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"]

Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina

[/quote]

Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia?

Ap
[/quote]

En ole yrittänyt, viimeksi vuoskymmen sitten. Käyttäydyn huonosti ja ääni pään sisällä piipittää, että rauhoitu. Mutta lyttäään sen äänen toteamalla, ettei millään ole minulle mitään väliä. Äh. Vihaan itseäni, enkä kestä.

Mutta ehkä sinulla on toivoa. Mene psykoterapiaan ja vaadi saada nappeja, jos ne auttaa. T. Nro 5

Odota, että tilanne tasaantuu ennen lapsia. Diagnoosi ei määritä sinua ihmisenä.

Tarvitset terapiaa riippuvuuteen, sillä lapsesi tulee kärsimään riippuvaisuudestasi hyvin paljon ja ehkä huomaamattasi laittaisit omaa riippuvaisuuttasi lapsen vastuulle. Kannattaa perinpohjin järjellä pohtia miten se vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen. Vanhemman tehtävä on opettaa lapsi itsenäiseksi pärjääväksi ihmiseksi, mutta riippuvainen yleensä pyrkii lähinnä nitomaan lasta itseensä tavalla tai toisella. Kun lapsi aikuistuu ja itsenäistyy, riippuvaisella vanhemmalla on hirveän vaikea päästää lapsestaan irti. Kaikki tuntemani tapauksien lapset ovat itse sitten mielenterveyspotilaita ja elämä takkuaa. Ja se itsemurhamahdollisuuden läsnäolo on lapselle maailman hirveintä. Hoida itsesti ensin, jooko? 

Halu olla maailman eniten just äiti, voi olla sitä hoivaamisen tarvetta vain omista itsekkäistä tarpeistaan johtuen. 

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"] Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina [/quote] Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia? Ap [/quote] En ole yrittänyt, viimeksi vuoskymmen sitten. Käyttäydyn huonosti ja ääni pään sisällä piipittää, että rauhoitu. Mutta lyttäään sen äänen toteamalla, ettei millään ole minulle mitään väliä. Äh. Vihaan itseäni, enkä kestä. Mutta ehkä sinulla on toivoa. Mene psykoterapiaan ja vaadi saada nappeja, jos ne auttaa. T. Nro 5

[/quote]

Viiltelin itseäni viimeksi eilen. Ja laskin kaikki nappini muutama päivä sitten. En oikein tiedä, mitä tapahtuu kun saan lääkkeet taas. Ja kunhan on rahaa hakea ne.

Ap

Mikä sinusta tekee riippuvaisen? Siis miten tuo todettu?

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"] Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina [/quote] Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia? Ap [/quote] En ole yrittänyt, viimeksi vuoskymmen sitten. Käyttäydyn huonosti ja ääni pään sisällä piipittää, että rauhoitu. Mutta lyttäään sen äänen toteamalla, ettei millään ole minulle mitään väliä. Äh. Vihaan itseäni, enkä kestä. Mutta ehkä sinulla on toivoa. Mene psykoterapiaan ja vaadi saada nappeja, jos ne auttaa. T. Nro 5

[/quote]

Viiltelin itseäni viimeksi eilen. Ja laskin kaikki nappini muutama päivä sitten. En oikein tiedä, mitä tapahtuu kun saan lääkkeet taas. Ja kunhan on rahaa hakea ne.

Ap
[/quote]

Eli sinulla on säännöllinen lääkitys? Mikä?

Mulla on kauhea halu olla hyväksytty. Aina kun tapaan uuden ihmisen, muokkaan persoonallisuuttani jotenkin häneen sopivaksi, jotta hän pysyisi siinä. Äitini kanssa mulla on tosi vaikeaa. Välillä inhoan häntä ja hänen valintojaan. Tapaa, jolla hän puhuu veljilleni. Silti seison hänen takanaan, jotta hän ei suuttuisi minullekin.

Tahdon kai vain, että minusta pidetään. Tahdon olla kiva, rakastava, hyvä tyyppi..

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:33"] [quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"] Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina [/quote] Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia? Ap [/quote] En ole yrittänyt, viimeksi vuoskymmen sitten. Käyttäydyn huonosti ja ääni pään sisällä piipittää, että rauhoitu. Mutta lyttäään sen äänen toteamalla, ettei millään ole minulle mitään väliä. Äh. Vihaan itseäni, enkä kestä. Mutta ehkä sinulla on toivoa. Mene psykoterapiaan ja vaadi saada nappeja, jos ne auttaa. T. Nro 5 [/quote]   Viiltelin itseäni viimeksi eilen. Ja laskin kaikki nappini muutama päivä sitten. En oikein tiedä, mitä tapahtuu kun saan lääkkeet taas. Ja kunhan on rahaa hakea ne.   Ap [/quote] Eli sinulla on säännöllinen lääkitys? Mikä?

[/quote]

Nyt ei ole muuta kuin ketipinoria. Ennen käytin sertralinia, mut se ei auttanut. Maanantaina saan uudet lääkkeet. Mulla on vähän vahvempia särkylääkkeitä, mutta ne tuskin toimii.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:03"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:33"] [quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 13:21"] Itse olen persoonallisuushäiriön omaava ja olen kyllä paska äiti :( huudan ja raivoan pienistä asioista yms. Olen äkkipikainen ja murjotan pitkään. Ei olisi ikinä pitänyt lisääntyä. Ajattelin että kaikki piirteet menee ohitse, mutta vitut.. nyt vasta sain diagnoosin, kun ei menneet ohi. Itsaria olen miettinyt paljon lähiaikoina [/quote] Itsemurhaa on täälläkin mietitty. Ja yritetty pari vuotta sitten. Että siinäkin sitä miettimisen syytä. Miten tämmöinen voisi hankkia lapsia? Ap [/quote] En ole yrittänyt, viimeksi vuoskymmen sitten. Käyttäydyn huonosti ja ääni pään sisällä piipittää, että rauhoitu. Mutta lyttäään sen äänen toteamalla, ettei millään ole minulle mitään väliä. Äh. Vihaan itseäni, enkä kestä. Mutta ehkä sinulla on toivoa. Mene psykoterapiaan ja vaadi saada nappeja, jos ne auttaa. T. Nro 5 [/quote]   Viiltelin itseäni viimeksi eilen. Ja laskin kaikki nappini muutama päivä sitten. En oikein tiedä, mitä tapahtuu kun saan lääkkeet taas. Ja kunhan on rahaa hakea ne.   Ap [/quote] Eli sinulla on säännöllinen lääkitys? Mikä?

[/quote]

Nyt ei ole muuta kuin ketipinoria. Ennen käytin sertralinia, mut se ei auttanut. Maanantaina saan uudet lääkkeet. Mulla on vähän vahvempia särkylääkkeitä, mutta ne tuskin toimii.
[/quote]

No ei ne särkylääkkeet pers.häiröön ainakaan auta

Juu, ei noilla oireilla lasta kannata tehdä. Viiltelyimpulssit ei kuulosta hyvälle! Hoida ensin itsesi kuntoon.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:01"]

Mulla on kauhea halu olla hyväksytty. Aina kun tapaan uuden ihmisen, muokkaan persoonallisuuttani jotenkin häneen sopivaksi, jotta hän pysyisi siinä. Äitini kanssa mulla on tosi vaikeaa. Välillä inhoan häntä ja hänen valintojaan. Tapaa, jolla hän puhuu veljilleni. Silti seison hänen takanaan, jotta hän ei suuttuisi minullekin.

Tahdon kai vain, että minusta pidetään. Tahdon olla kiva, rakastava, hyvä tyyppi..

[/quote]

Entäs sitten kun lapsi uhmaa ja kiukuttelee ja toisinaan lapset sanoo kiukuissaan että "olet tyhmä, en tykkää sinusta", niin miten reagoisit? Vanhemman kuuluu olla lapselle tukena, oli millainen tuuli tahansa ja pysyttävä turvallisena. Yksi riippuvainen äiti itki pelkästään vauvan itkiessä että "miksi vauva ei tykkää minusta" vaikka vauva itki vain vatsanväänteitä tai jopa nälkäänsä.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:01"]

Mulla on kauhea halu olla hyväksytty. Aina kun tapaan uuden ihmisen, muokkaan persoonallisuuttani jotenkin häneen sopivaksi, jotta hän pysyisi siinä. Äitini kanssa mulla on tosi vaikeaa. Välillä inhoan häntä ja hänen valintojaan. Tapaa, jolla hän puhuu veljilleni. Silti seison hänen takanaan, jotta hän ei suuttuisi minullekin.

Tahdon kai vain, että minusta pidetään. Tahdon olla kiva, rakastava, hyvä tyyppi..

[/quote]

Entäs sitten kun lapsi uhmaa ja kiukuttelee ja toisinaan lapset sanoo kiukuissaan että "olet tyhmä, en tykkää sinusta", niin miten reagoisit? Vanhemman kuuluu olla lapselle tukena, oli millainen tuuli tahansa ja pysyttävä turvallisena. Yksi riippuvainen äiti itki pelkästään vauvan itkiessä että "miksi vauva ei tykkää minusta" vaikka vauva itki vain vatsanväänteitä tai jopa nälkäänsä.

[/quote]

Tää on jännä. Olen ollut harjoittelijana ja avustajana päiväkodissa. Kykenin ottamaan lasten kiukuttelut ja uhmat vastaan ihan hyvin. Mietin silloin samalla tosin omia heikkouksiani, mutta kykenin antamaan rajat ja olemaan läsnä. Sain tosi paljon sellaista vastuuta, jota ei kuulemma kaikille harjoittelijoille annettu. Käytin mm. kaikki lapset yksin vessassa, mulle tuotiin huulensa rikkonut lapsi sisälle kesken ulkoilun "olepa nyt sen kanssa".

Lastentarhanopettaja olisi haavetyöni. Jos pystyisin siihen.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:16"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:01"]

Mulla on kauhea halu olla hyväksytty. Aina kun tapaan uuden ihmisen, muokkaan persoonallisuuttani jotenkin häneen sopivaksi, jotta hän pysyisi siinä. Äitini kanssa mulla on tosi vaikeaa. Välillä inhoan häntä ja hänen valintojaan. Tapaa, jolla hän puhuu veljilleni. Silti seison hänen takanaan, jotta hän ei suuttuisi minullekin.

Tahdon kai vain, että minusta pidetään. Tahdon olla kiva, rakastava, hyvä tyyppi..

[/quote]

Entäs sitten kun lapsi uhmaa ja kiukuttelee ja toisinaan lapset sanoo kiukuissaan että "olet tyhmä, en tykkää sinusta", niin miten reagoisit? Vanhemman kuuluu olla lapselle tukena, oli millainen tuuli tahansa ja pysyttävä turvallisena. Yksi riippuvainen äiti itki pelkästään vauvan itkiessä että "miksi vauva ei tykkää minusta" vaikka vauva itki vain vatsanväänteitä tai jopa nälkäänsä.

[/quote]

Tää on jännä. Olen ollut harjoittelijana ja avustajana päiväkodissa. Kykenin ottamaan lasten kiukuttelut ja uhmat vastaan ihan hyvin. Mietin silloin samalla tosin omia heikkouksiani, mutta kykenin antamaan rajat ja olemaan läsnä. Sain tosi paljon sellaista vastuuta, jota ei kuulemma kaikille harjoittelijoille annettu. Käytin mm. kaikki lapset yksin vessassa, mulle tuotiin huulensa rikkonut lapsi sisälle kesken ulkoilun "olepa nyt sen kanssa".

Lastentarhanopettaja olisi haavetyöni. Jos pystyisin siihen.

[/quote]

Mutta se on ihan täysin eri tilanne sitten, kun se lapsi on oma. Lapsen saaminen nostaa pintaan yllättäviäkin asioita ja ajatuksia, koska silloin on luonnostaan herkempi. Ja riippuvaisuuden takana on yleensä jokin traumakokemus hylätyksi tulemisesta tms. Entäs sinulla? Semmoiset olisi tärkeää työstää ensin ja sitämukaa oppii myös suhtautumaan omaan diagnoosiinsa ja kääntämään kelkkaa.

Älä ainakaan vielä hanki. Minkä ikäinen olet? Itsellä lapsen tulo vahvisti oireita, ja lievä masennus paheni vaikeaksi masennukseksi. Siihen päälle vielä epävakaa persoonallisuushäiriö. Jos nyt saisin valita, olisin lykännyt lapsen hankkimista vähintään 5-10 vuodella. N20