Miksi et tajua, että ihmiset ovat luonnostaan
eri tasoilla jo syntyessään? Siksi on väärin sanoa, että esim 20-v ei voisi olla oikeasti aikuinen, kun osa on sitä jo 17-vuotiaana. Osa taas ei ole kolmekymppisenäkään. Ihmisten henkinen kehitys on todella erilaista. Itse olen ollut lapsesta asti ns vanha sielu, en ole viihtynyt ikäisteni joukossa. En ole koskaan viettänyt ns normaalia nuoruutta, sillä en ole kaivannut sitä. Tykkään lukea. Vapaa-ajalla luen kirjoja, leivon, katselen dokumentteja. Meillä on erilainen henkinen kehitys, siksi on väärin leimata ihminen vain ikänsä perusteella.
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:11"]
Olen samanlainen kuin sinä ap. Ihmetyttää aina ne jutut siitä miten nuorten pitäisi elää ja olla, kun itseäni ei ole missään iässä kiinnostanut sellainen. Olin vakavamielinen ja rauhallinen jo teininä, eikä kiinnostanut nuorten juhlimiset ja kohkotukset.
[/quote]Mutta ottakaa huomioon että kohkatessa saa paljon elämänkokemusta ja sosiaalisia kontakteja. Selviytymistarinoita. Myötäelämisen taitoja kun on ollut joskus itse samassa tilanteessa. meillä on töissä pari tällaista omasta mielestään henkisesti kehittynyttä naista ja voin kertoa että eniten he paheksuvat melkein mitä elämän asiaa vaan jota eivät ole itse tehneet ja ovat myös hyvin armottomia. Varokaa tätä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:11"]
Olen samanlainen kuin sinä ap. Ihmetyttää aina ne jutut siitä miten nuorten pitäisi elää ja olla, kun itseäni ei ole missään iässä kiinnostanut sellainen. Olin vakavamielinen ja rauhallinen jo teininä, eikä kiinnostanut nuorten juhlimiset ja kohkotukset.
[/quote]Mutta ottakaa huomioon että kohkatessa saa paljon elämänkokemusta ja sosiaalisia kontakteja. Selviytymistarinoita. Myötäelämisen taitoja kun on ollut joskus itse samassa tilanteessa. meillä on töissä pari tällaista omasta mielestään henkisesti kehittynyttä naista ja voin kertoa että eniten he paheksuvat melkein mitä elämän asiaa vaan jota eivät ole itse tehneet ja ovat myös hyvin armottomia. Varokaa tätä.
[/quote]
Toki voi saada, mutta jos nämä "kohkaamiset" on tapahtunut jo esim edellisessä elämässä eikä niitä ole enää tarve toistaa? Vaan sielu huutaa että pitää mennä eteenpäin ja janoaa lisää? En pahkeksu bilettämistä vaan haluan, että tajutaan, että nuoren ihmisen ei tarvitse bilettää ollakseen normaalia. Saa myös lukea Kantia, Hegeliä ja Benthamia peiton alla ja tavata vain muutama syänystävää. Se on ihan samalla lailla nuoruuden elämistä kuin bilettäminenkin. ap
Halutaanko tässä nyt rinnastaa introverttius korkeampaan henkiseen kehitykseen? Ja paskat.
Mielestäni ihmisten "henkisten tasojen" vertailu, ja itsensä yläpuolelle kohottaminen, se on lapsellista, jos mikään. Oikeasti "kypsä" ihminen kunnioittaa toisten tapaa elää ja olla, eikä aseta heitä vertailun kohteiksi.
Tragedia ei myöskään kasvata, vaan hajottaa. Jos pystyt kokoamaan itsesi sirpaleista uudelleen, olet ehkä luonut hyviä selviytymiskeinoja, mutta tämä ei tee sinusta kypsempää ihmistä. Tämä on vain kärsineiden ihmisten mantra, jolla yritetään löytää jotain positiivista ja merkityksellistä koetuista kärsimyksistä. Siinähän ei tietenkään ole mitään pahaa, ja kannattaakin yrittää luoda uusia merkityksiä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:57"]
Halutaanko tässä nyt rinnastaa introverttius korkeampaan henkiseen kehitykseen? Ja paskat.
Mielestäni ihmisten "henkisten tasojen" vertailu, ja itsensä yläpuolelle kohottaminen, se on lapsellista, jos mikään. Oikeasti "kypsä" ihminen kunnioittaa toisten tapaa elää ja olla, eikä aseta heitä vertailun kohteiksi.
Tragedia ei myöskään kasvata, vaan hajottaa. Jos pystyt kokoamaan itsesi sirpaleista uudelleen, olet ehkä luonut hyviä selviytymiskeinoja, mutta tämä ei tee sinusta kypsempää ihmistä. Tämä on vain kärsineiden ihmisten mantra, jolla yritetään löytää jotain positiivista ja merkityksellistä koetuista kärsimyksistä. Siinähän ei tietenkään ole mitään pahaa, ja kannattaakin yrittää luoda uusia merkityksiä.
[/quote]
Ei introverttius suinkaan tarkoita automaattisesti, että olisi henkisesti kehittynyt. Mutta usein jos on pohdiskeleva luonne, niin on paremmat lähtökohdat tietoisuuden nostattamiselle kuin henkilöllä jolla ei ole aikaa kuunnella sielun tarpeita. On tärkeää hyväksyä ja ymmärtää, että on eri tietoisuuden tasoja ja että ihmiset ovat eri tasoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kukaan olisi vähempiarvoinen tai joku jolla olisi korkampi tietoisuus olisi ihmisenä parempi. Hän on vain sielun matkalla lähempänä totuutta. Hän on jo käynyt läpi, mitä muut sielut tulevat vielä käymään. Yleemmyydentunnolle ei ole sijaa, sillä kaikki on lopulta tietyllä tapaa yhtä. ap
Olin nuorena ihan samanoloinen kuin sinä, ap! Tosin pari kertaa vuodessa kävin katsomassa sitä bile menoa, mutta ei se ollut mun juttu. Nyt aikuisena nautin esim oopperasta ja joku kaljaterassi on täysin evvk. Olen nyt 40v.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 16:06"]
Oletko pilvessä?
[/quote]
En ole :) ap
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 16:08"]
Olin nuorena ihan samanoloinen kuin sinä, ap! Tosin pari kertaa vuodessa kävin katsomassa sitä bile menoa, mutta ei se ollut mun juttu. Nyt aikuisena nautin esim oopperasta ja joku kaljaterassi on täysin evvk. Olen nyt 40v.
[/quote]
Hienoa, että jotkut uskaltavat myöntää olleensa nuorenakin vakavahenkisiä. Kulttuurimme on sellainen, että nuoria aikuisia ei oteta todesta, eikä voida myöntää, että he olisivat jo oikeasti aikuisia, vaikka heidän kehityksensä antaisikin jo sellaisen kuvan. Katsotaan vain ikää. ap
No en vaan taida olla kanssasi samaa mieltä. En nimittäin edelleenkään ole sitä mieltä, että normaaliksi luokittelemasi elämän eläminen jotenkin tarkoittaisi sitä, ettei voi yltää sinun tasollesi ;)
Huomautan muuten, että olen paljon sinua vanhempi, enkä ota tästä itseeni.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:39"]Voi kiesus...
T. Buddha
[/quote]
Asiaa. Nimimerkillä itsekin parikymppisenä tietoisuuden tasoista elämöinyt.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:01"]eri tasoilla jo syntyessään? Siksi on väärin sanoa, että esim 20-v ei voisi olla oikeasti aikuinen, kun osa on sitä jo 17-vuotiaana. Osa taas ei ole kolmekymppisenäkään. Ihmisten henkinen kehitys on todella erilaista. Itse olen ollut lapsesta asti ns vanha sielu, en ole viihtynyt ikäisteni joukossa. En ole koskaan viettänyt ns normaalia nuoruutta, sillä en ole kaivannut sitä. Tykkään lukea. Vapaa-ajalla luen kirjoja, leivon, katselen dokumentteja. Meillä on erilainen henkinen kehitys, siksi on väärin leimata ihminen vain ikänsä perusteella.
[/quote]
En nyt sanoisi, että tuossa on kyse henkisestä tasosta. Voi olla todella tunneälykäs ja muutenkin älykäs ihminen, vaikka onkin villimpi ja pitää siitä, että elämässä on ohjelmaa, ihmisiä, toisenlaisia nautintoja jne. Henkinen taso = tylsyys, totisuus eivät ovat ole sama asia.
En mä näistä asioista niin ymmärrä mutta ajattelin vaan sanoa kun luin hiljattain Eckhart Tollen kirjan Uusi Maa, ja häntähän moni pitää henkisenä opettajana... Siinä kirjassa hän ei ole sitä mieltä että vain sisäänpäin kääntyneet olisivat henkisiä tai valaistuneita. Hän kertoo uudenlaisesta valaistuneiden ihmisten yhteiskunnasta, jossa edelleen on ulkomaailman rakentajia ja sitten on niitä introverttejä "taajuuden kannattelijoita". Kumpikaan ei ole ainakaan tuon kirjoittajan mukaan toista henkisempi tai parempi, vaan henkisyys vaan ilmenee heissä eri tavoin, kunkin luonteelle ominaisella tavalla. Introvertistä voi tulla mietiskelijä ja parantaja, ekstrovertistä vaikka valaistunut liikemies.
tässä ketjussa kylläkin ap on ollut kaikkein asiallisempia. Mikä teitä aikuisia ihmisiä vaivaa, kun pitää haukkua toisia?
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 21:51"]
No en vaan taida olla kanssasi samaa mieltä. En nimittäin edelleenkään ole sitä mieltä, että normaaliksi luokittelemasi elämän eläminen jotenkin tarkoittaisi sitä, ettei voi yltää sinun tasollesi ;)
Huomautan muuten, että olen paljon sinua vanhempi, enkä ota tästä itseeni.
[/quote]
Minusta ei ole normaalia se, jos ei elä oman itsensä mukaan. Jos taas omaan itseen kuuluu dokaaminen (eli todella runsas alkon käyttö) niin eihän se ole mitään hyväksi missään määrin. Ei tietoisuudelle eikä miellelle eikä ruumiille. Jos elämä on täynnä muita huveja, ei jää aikaa kuunnella omaa sieluaan. ap
Ja alkuperäinen ajatus on täysin unohdettu. Toistan sen vielä. Ihmisen fyysisestä iästä ei voi päätellä, kuinka aikuinen hän on, sillä jokainen kehittyy omaa tahtiaa. Osa on jo valmiiksi edellä henkisessä kehityksessän, osa tulee jäljessä. Sen takia joku voi olla aikuinen jo 17-vuotiaan ja joku toinen 30-vuotiaana. Näin se vain on. Jokainen aikuistuu omaa tahtiinsa. ap
Olet oikeassa. Tapasin miehen, joka oli 19-vuotiaana 35-vuotiaan miehen tasolla. Hän huolehti vaimonsa lapsista kuin omistaan, teki paljon töitä ja käyttäytyi fiksusti muita kohtaan.
Valtaosa saman ikäisistä on teinejä tai ainakin henkisiä teinejä. Hän ei todellakaan ollut.
Pieni otos, mutta hyvä kuvaus siitä, kuinka ihmiset todellakin ovat erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 16:33"]
En mä näistä asioista niin ymmärrä mutta ajattelin vaan sanoa kun luin hiljattain Eckhart Tollen kirjan Uusi Maa, ja häntähän moni pitää henkisenä opettajana... Siinä kirjassa hän ei ole sitä mieltä että vain sisäänpäin kääntyneet olisivat henkisiä tai valaistuneita. Hän kertoo uudenlaisesta valaistuneiden ihmisten yhteiskunnasta, jossa edelleen on ulkomaailman rakentajia ja sitten on niitä introverttejä "taajuuden kannattelijoita". Kumpikaan ei ole ainakaan tuon kirjoittajan mukaan toista henkisempi tai parempi, vaan henkisyys vaan ilmenee heissä eri tavoin, kunkin luonteelle ominaisella tavalla. Introvertistä voi tulla mietiskelijä ja parantaja, ekstrovertistä vaikka valaistunut liikemies.
[/quote]
Ajatteletko että pohdiskeleva teoreettista tietoa haaliva nuori aikuinen ja kännissä paidallaan yrjöävä bilehile olisivat samalla henkisellä tasolla? Valaistuneet ei tee muuten enää bisnestä vaan auttaa muita valaistumaan.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:13"]
Ja alkuperäinen ajatus on täysin unohdettu. Toistan sen vielä. Ihmisen fyysisestä iästä ei voi päätellä, kuinka aikuinen hän on, sillä jokainen kehittyy omaa tahtiaa. Osa on jo valmiiksi edellä henkisessä kehityksessän, osa tulee jäljessä. Sen takia joku voi olla aikuinen jo 17-vuotiaan ja joku toinen 30-vuotiaana. Näin se vain on. Jokainen aikuistuu omaa tahtiinsa. ap
[/quote]
No juuri tästä asiasta mä en ole sinun kanssasi ihan samaa mieltä. En ole sanonut, että kenenkään pitäisi dokata vasten tahtoaan tai ylipäätään vaikka haluaisikin, mutta ei se tee kenestäkään epäkypsempää, että elää normaalia (huom. sinun itsesi normittamaa) elämää. Minun korviini nyt et vaan satu kuulostamaan mitenkään erityisen kypsältä, siinä kaikki. Kukaan ei ole aikuinen 17-vuotiaana.
Voit tietysti määritellä, mikä mielestäsi on aikuinen, ehkä se jotenkin selventää.
Mun äiti joskus sanoi mulle, että mä oon aina ollut sellanen omaa perhettä etsivä. Normaalisti esimerkiks teini-iässä nuoret opiskelee ja vähän harjottelee sitä seurustelua, niin mä oon kuulemma alusta lähtien selvästi etsinyt tulevien lasteni isää ja vakaata parisuhdetta. Toki mä vipelsin ja sinkkuilin siinä samalla, mutta kun se sitten kolahti se kolahtikin kunnolla ja oon aika perus kotiäiti nykyään. =) Olin 22 kun saatiin esikoinen, nyt meillä on 2 lasta. Vietän päivät tosiaan lasten kanssa puistossa ja oon esimerkiks MLL:n toiminnassa tiiviisti mukana. Askartelen paljon itse ja lasten kanssa, leivon itse ja lasten kanssa, ompelen jne. Rakastan myös ristikoita, neulomista ja radiosuomipoppia. Teeveestä seurailen Salkkareita, Kuninaskuluttajaa, Ajankohtaista kakkosta, uutisia jne. Paikka johon en missään nimessä tahdo on Helsinin keskusta ja varsinkin baarit siellä! Tykkään kyllä toisinaan käydä baarissa, mutta se on sitten joku lähikuppila, eikä missään nimessä mikään tanssipaikka jossa ei kuule omia ajatuksiaankaan.
Eli tosin sanoen vähän olen pikkuvanha minäkin, mutta nautin elämästäni kovasti. =)
-N25
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:36"]
Minäkin haluaisin elää tässä elämässä siten etten keskity ulkoiseen ja pinnalliseen. Päässäni on kuitenkin koko ajan huutamassa ääni, etten riitä ja olen huono ja häpeä nyt itseäsi. Miten sen saa hiljaiseksi?
[/quote]
Tiedostamalla sen. Ottamalla siihen etäisyyttä. Anna sen huutaa, mutta huomaa että se et oikeastaan ole sinä, vaan se on sisäinen ääni päässäsi. Sinä sen sijaan olet se, joka katselee sitä. Koska se ääni ei ole sinä, miksi tekisit siitä henkilökohtaisen ongelman? Se on vanha ehdollistunut levy joka pyörii päässäsi. Anna pyöriä, mutta älä usko sitä, äläkä tee siitä ongelmaa. Katsele vaan.