Miksi et tajua, että ihmiset ovat luonnostaan

Katsotaan parinkymmenen vuoden päästä, ap nauraa vielä itselleen. Nimimerkillä kokemusta on.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:50"]

Toikin että bilettäminen käsitetään ei-syvällisyydeksi... Näin nelikymppisen näkökulmasta mun bilettäminen oli just sitä syvällisyyteen pyrkimistä. Juotiin viinaa että uskallettiin puhua syvällisiä asioita. Siitä miten syvällisiä ne jutut loppuillasta oli voi tietysti olla montaa mieltä, mutta kyllä mun kaveripiirissä viinan juonnilla pyrittiin ennen kaikkea estojen purkamiseen ja siitä seuraaviin kiinnostaviin keskusteluihin eikä niinkään mihinkään miesten metsästykseen ja yleiseen örveltämiseen jne. Kun on lapsuudenkodissa oppinut pullottamaan kaiken sisälleen eikä mitään filosofisia eväitä elämään saatu, opiskelijabileiden keskustelut oli tässä mielessä todella terapeuttisia.

[/quote]


Öööhh...näitä keskusteluja voi käydä kyllä ihan selvin päin. Se on sitä henkistä kasvua. Ei sitä, että sönköttää kännissä muiden kännisten kanssa. Oikein av:n henkinen kasvu, kossua ja sympatiaa.

Ap:n viesteistä huokuu miten hän pitää itseään muita parempana. Jo se on harha joka karisee kun ikää ja elämänkatsomusta tulee lisää. Minäkin kuvittelin olevani niiiin kiltti ja ystävällinen ihminen parikymppisenä kunnes ymmärsin että isot määrät kiukkua oli kasautunut kasautumistaan kunnes tuli iso kriisi.

Ehkä henkinen ikä on sitä oman itsensä tuntemista. Toiset ei tunne itseään koskaan ja toisen tuntee itsensä jo todella nuorena. Ei ole kyse siitä osaako käyttäytyä rauhallisesti ja viihtyykö rauhassa itsekseen. Sitä voi mennä ja juhlia ja mitä vaan ja olla silti aikuinen, joka tuntee itsensä ja joka on silti henkisesti tasapainossa.

Mä olen aina ollut kova menemään. Olen bilettänyt, olen avoin ja puhelias, tutustun helposti uusiin ihmisiin ja heitän helposti pintapuolista läppää. Se ei tarkoita sitä, etten osaisi olla syvällinen tai ajatella asioita. Olen myöshaaveilija ja mietin paljon niitä syvällisempiä asioita, keskustelen niistä myös, mut en kaikkien kanssa. Joskus tuntuu, että jotkut paljon ajatteluaan ja syvällisyyttään korostavat ajattelevat monesti monelta kannalta jotain asioita, jotka itse olen jo alitajuisesti ajatellut huomaamattani. Miehen veli joskus huomauttikin, kun tulee ongelma niin minä jo sitä korjaan kun muut vasta miettivät mitä tapahtui ja mitä sille pitäisi tehdä. Mun ajattelusta suurinosa taitaa olla alitajuista ja kiinnitän paljon huomiota ympäristööni. Mutta mun huonopuoli on se, että jos pitäisi alkaa keskittymällä keskittymään johonkin niin sitä en osaa vaan ahdistun. Ja tosiaan minä olen juuri se jota yleensä pidetään tyhmänä tai ajattelemattomana, koska menen ja teen enkä näytä miettivän, jopa äitini ja siskoni luulevat, etten ajattele mitä teen kun en tee asioita odotetusti. Sen takia itseasiassa kävin Mensan testissäkin kun aloin jo uskomaan äitiäni ja siskoani, sain tulokseksi 130, eli en mä loogisessa ajattelussa voi ainakaan ihan palikka olla.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:56"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:50"]

Toikin että bilettäminen käsitetään ei-syvällisyydeksi... Näin nelikymppisen näkökulmasta mun bilettäminen oli just sitä syvällisyyteen pyrkimistä. Juotiin viinaa että uskallettiin puhua syvällisiä asioita. Siitä miten syvällisiä ne jutut loppuillasta oli voi tietysti olla montaa mieltä, mutta kyllä mun kaveripiirissä viinan juonnilla pyrittiin ennen kaikkea estojen purkamiseen ja siitä seuraaviin kiinnostaviin keskusteluihin eikä niinkään mihinkään miesten metsästykseen ja yleiseen örveltämiseen jne. Kun on lapsuudenkodissa oppinut pullottamaan kaiken sisälleen eikä mitään filosofisia eväitä elämään saatu, opiskelijabileiden keskustelut oli tässä mielessä todella terapeuttisia.

[/quote]


Öööhh...näitä keskusteluja voi käydä kyllä ihan selvin päin. Se on sitä henkistä kasvua. Ei sitä, että sönköttää kännissä muiden kännisten kanssa. Oikein av:n henkinen kasvu, kossua ja sympatiaa.
[/quote]
Tottakai voi, varsinkin jos on tottunut sellaiseen. Mä totuin kotona siihen että mitään en voinut omista asioistani kertoa ilman jonkinasteista draamaa ja kohtausta. Vanhemmat oli henkiseltä tasoltaan itsekin kuin lapsia. Kouluajatkin vain hengasin kaveriporukoiden laitamilla osaamatta antaa itsestäni oikein mitään. Vasta yliopistossa opin puhumaan muille ihmisille ja alkoholilla oli oma osansa siinä. Se antoi oikeutuksen tavallaan mokata ja vapautti sillä lailla.

Hei te tulevat ja entiset "buddhat", totuudenetsijät ja vilpittömästi syvempää henkisyyttä kaipaavat. On olemassa polku joka on maailmassa uusi ja silti vanhempi kuin Maa. Muutti elämäni: Steps to Knowledge (kirja ja websivu)

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:56"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:50"] Toikin että bilettäminen käsitetään ei-syvällisyydeksi... Näin nelikymppisen näkökulmasta mun bilettäminen oli just sitä syvällisyyteen pyrkimistä. Juotiin viinaa että uskallettiin puhua syvällisiä asioita. Siitä miten syvällisiä ne jutut loppuillasta oli voi tietysti olla montaa mieltä, mutta kyllä mun kaveripiirissä viinan juonnilla pyrittiin ennen kaikkea estojen purkamiseen ja siitä seuraaviin kiinnostaviin keskusteluihin eikä niinkään mihinkään miesten metsästykseen ja yleiseen örveltämiseen jne. Kun on lapsuudenkodissa oppinut pullottamaan kaiken sisälleen eikä mitään filosofisia eväitä elämään saatu, opiskelijabileiden keskustelut oli tässä mielessä todella terapeuttisia. [/quote]


Öööhh...näitä keskusteluja voi käydä kyllä ihan selvin päin. Se on sitä henkistä kasvua. Ei sitä, että sönköttää kännissä muiden kännisten kanssa. Oikein av:n henkinen kasvu, kossua ja sympatiaa. [/quote] Tottakai voi, varsinkin jos on tottunut sellaiseen. Mä totuin kotona siihen että mitään en voinut omista asioistani kertoa ilman jonkinasteista draamaa ja kohtausta. Vanhemmat oli henkiseltä tasoltaan itsekin kuin lapsia. Kouluajatkin vain hengasin kaveriporukoiden laitamilla osaamatta antaa itsestäni oikein mitään. Vasta yliopistossa opin puhumaan muille ihmisille ja alkoholilla oli oma osansa siinä. Se antoi oikeutuksen tavallaan mokata ja vapautti sillä lailla.

[/quote]


Eli myönnät, että aikuisia on henkiseltä tasoltaan erilaisia? Jos kolmekymppinen voi olla lapsi henkiseltä tasoltaan, voi myös 17-vuotias olla aikuinen.