häpeä ja ahdistus
Aivan hirveä häpeä ja ahdistus päällä. Murehdin kokoajan. En tiedä mitä tehdä. Tänäänkin koko päivä mennyt sängyssä murehtien. Käyn avohoidossa kyllä mutten koe saavani riittävää apua. Murehdin usein sellaisia asioita mihin ei kukaan tai itse voi vaikuttaa juuri nyt. Ja kun asia jää ratkeamatta se painaa. Tiedän kyllä että ongelmani ovat pieniä maailmanmittakaavassa, mutta en saa rauhaa. Onnen eteen täytyy tehdä töitä, mutta kun ei ole niitä voimia alkaa tehdä sitä työtä.
Kommentit (5)
En mitään oikeen kun ei pysty. Mutta koitan meditoida, syödä ja huolehtia itsestäni. Liikkua en juuri nyt jaksa. Ihmiset ahdistaa.
Minäkin ahdistun helposti. Kunpa oppisi, ettei tätä ainutkertaista elämää ottaisi niin pirun vakavasti. Osaisipa asettaa ongelmat oikeisiin mittasuhteisiin.
Pohditko sudanin ruokapulaa ja semmosia asioita?
Usein luulen että sillä liialla pohdinnalla pääsen jonnekkin. Todellisuudessa menen vain syvemmille vesille. Suunnittelen asioita aivan liikaa etukäteen vaikka se on turhaa. Luulen että olen väärissä asioissa perfektionisti. Enkä osaa lopettaa ajoissa.
Mitä siis olet tehnyt sen eteen että helpottaisit oloasi?