IS: Etla: Suomessa elää lähes 100 000 työtöntä joiden ei kannata ottaa työtä vastaan

Uutisen täytyy olla vale. Hallituksen ja oppositionkin porukka huutaa kiimassa ulkomailta "osaajia", joten ei voi olla työttömiä suomessa :)))

Vierailija kirjoitti:

Jännä ettei noi tutkijat tunnu vuosien tutkimisesta huolimatta huomaavan että suomessa on puolisen miljoonaa ihmistä jotka ei löydä hakemisesta huolimatta riittävästi palkallisia työtunteja. Eli noiden kannalta pikemminkin työtä ei ole tarjolla riittävästi kaikille halukkaille.

Turvallisesta tutkijankuplastaan nää sen sijaan mutuilee jonkun erityisryhmän työttömiä jonka ei heidän mielestään kannata tehdä töitä koska tukia tulee kohtalaisesti ilmankin. Toisaalta tuohan vaan viittaa samalla siihen ettei palkallista työtä ole tarjolla koska oikeasti palkkatyöstä saa huomattavasti  suurempaa palkkaa kuin tukiaiset, muutamaa erikoistapausta lukuunottamatta (näitä 10 lapsen yksinhuoltajia jotka saa 5000 kelatukia).

Mutta tilastot tuppaa näyttämään just sen mitä niiden halutaan näyttävän. 

Tuo ei liity tähän puheena olevaan tutkimuksen mitenkään. Tutkimus tavallaan kertoo vain että merkittävän osan näistä työttömistä ei edes kannattaisi mennä töihin.

Voisin tällä hetkellä olla oman alani töissä, mutta työolosuhteet ovat niin kamalat että elän mieluummin säästöillä niin pitkään kuin mahdollista. Kertoo kyllä nykyajan työelämästä jotain.

Tottakai hyvä ansisidonnainen aiheuttaa näitä tuloloukkuja  eli kannatan pienentämistä yli tuhannen euron ansseista ja kaikenmaailman harkinnanvaraisista pesukonetuista tt-asiakkaille, ja vastaavasti perusturvan nostamista hieman, samoin jos kotona ollessa saa lapsista niin paljon tukia että töiden vastaanottamien on täysin absurdi ajatus.

Mutta kyllä tässä pitää jo niitä pienempiä palkkojakin ja eri työntekijäryhmien välistä palkkaepäsuhtaakin alkaa korjaamaan kovalla kädellä. Kyllä se toimii niinkin päin, että ei jollain 1500 euron nettopalkalla kannata tehdä raskasta työtä etenkin kun joku toinen makaa etätöissä ja saa tilille tonnin enemmän. Surkeat palkat syövät myös työmoraalia. Ymmärrän kyllä senkin että ei jonnekin perunatilalle voi palkata kausityövoimaksi ketään kahdella tonnilla eikä se ole viljelijän vika. Eikö työllistämistä voisi tehdä kannattavammaksi? Ilmaistyöt myös pois.

Mutta kyllä ansiosidonnaisia voi pienentää. Niiden maksuista menee kassavaroista vain noin viiden prosentin verran. Valtiokin saisi tuloja. Mieluummin niin kuin jotain uusia kyttäys- ja työkkärintätijärjestelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukiin kohtuullinen tason alennus kautta linjan ja sen päälle linjaus, että alle 1.500 euron bruttopalkka ei vaikuta muihin tukiin kuin työttömyyskorvaukseen millään tavalla.

Minua ei halua kukaan palkata töihin. Millä tavalla saamieni minimitukien alentaminen tekisi minusta kiinnostavan työnantajien silmissä?

Ottaisit vastaan muutakin työtä tai kouluttautuiset uudelle alalle?

Minä olen hakenut kaikkea, mihin olen katsonut pystyväni. Kouluttautuminen uudelle alalle ei onnistu, koska olen jo opiskellut sen verran, minkä työkkäri sallii. Parin kolmen vuoden opiskelemisen jälkeen olisin joka tapauksessa 60-vuotias vasta-alkaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heille tartteis sitten tarjota paremmin palkattua työtä. Ongelma poistuu sillä. Työnantaja maksaa työntekijälle korvausta paitsi tehdystä työstä myös menetetystä vapaa-ajasta. Meillä on vain yksi elämä joka on luokiteltu mittaamattoman arvokkaaksi, joten kun siitä luovuttaa ajan työnantajalle niin siitä kuuluukin maksaa kunnon korvaus. Ei niitä timanttejakaan kiven hinnalla osteta.

Tässä olikin hienosti kiteytetty näiden 100000 työnkarttelijan sielunmaisema. Eli koska kumminkin on paska palkka ja paskat pomot, en hae töitä vaan mieluummin elän yhteiskunnan tuilla.

Työn määritelmä on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen tekemällä jotain. Hyvinpä näyt tietävän sadantuhannen ihmisen sielunmaiseman kollektiivina.

Vierailija kirjoitti:

Ja Pyh. Yksi suurin kannusti loukku on tekemällä tehty ja tahallisesti aiheutettu eli polttoaineen hinta. Nostin tämän takia palkkatoivetta 2e/h ja kyselijöille sanon että yli 20km päähän en töihin mene! Pitäkööt tunkkinsa. Minä nukun pitkään ja nautin rauhallisista aamuista. Yleislakko kunnes bensaveroja lasketaan.

Siinähän odotat kun maailmanmarkkinahinta vaan nousee. Juuri eilen ekonomistit kertoivat että veron lasku ei kannata kun hyöty ei mene suoraan kuluttajille.

Se on ihan totta, ettei ansiosidonnaisella ollessa välttämättä kannata mitä tahansa työtä ottaa vastaan. Tämäkö tulee yllätyksenä tutkijoille? Miten paljon rahaa meni tuohonkin "tutkimukseen"?

Mua kiinnostaa enemmän se, että miten moni näistä puolesta miljoonasta ulosoton asiakkaasta on sellaisia, joille työnteko ei kannata.

https://yle.fi/uutiset/3-10510762

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukiin kohtuullinen tason alennus kautta linjan ja sen päälle linjaus, että alle 1.500 euron bruttopalkka ei vaikuta muihin tukiin kuin työttömyyskorvaukseen millään tavalla.

Minua ei halua kukaan palkata töihin. Millä tavalla saamieni minimitukien alentaminen tekisi minusta kiinnostavan työnantajien silmissä?

Motivoi sinut työllistämään itsesi tavalla tai kolmannella. Vaikka sitten kevytyrittäjänä.

Vai niin. Mikä saa sinut ajattelemaan, että kun työpanokseni ei kelpaa yhdellekään työnantajalle, se kelpaisi riittävälle määrälle asiakkaita?

Minä muuten olin toistakymmentä vuotta yksinyrittäjänä, sitten lama ja suuryritykset veivät työt. Yritystoiminta missään muodossa ei enää ole mahdollista. Olisiko sinulla ideoita?

Yritys vaikka jonkun läheisen nimiin ja kotisiivousta, loppusiivoukset, kuolinpesän tyhjennystä, lumitöitä, ruohonleikkuuta, puolesta asiointia esim. vanhuksille, käsitöiden tekoa ja myyntiä, marjat, sienet ym. talteen ja jatkojalostus jne. jne. jne.

Nämä yrityksen nimiin ja itse nostat palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä ettei noi tutkijat tunnu vuosien tutkimisesta huolimatta huomaavan että suomessa on puolisen miljoonaa ihmistä jotka ei löydä hakemisesta huolimatta riittävästi palkallisia työtunteja. Eli noiden kannalta pikemminkin työtä ei ole tarjolla riittävästi kaikille halukkaille.

Turvallisesta tutkijankuplastaan nää sen sijaan mutuilee jonkun erityisryhmän työttömiä jonka ei heidän mielestään kannata tehdä töitä koska tukia tulee kohtalaisesti ilmankin. Toisaalta tuohan vaan viittaa samalla siihen ettei palkallista työtä ole tarjolla koska oikeasti palkkatyöstä saa huomattavasti  suurempaa palkkaa kuin tukiaiset, muutamaa erikoistapausta lukuunottamatta (näitä 10 lapsen yksinhuoltajia jotka saa 5000 kelatukia).

Mutta tilastot tuppaa näyttämään just sen mitä niiden halutaan näyttävän. 

Tuo ei liity tähän puheena olevaan tutkimuksen mitenkään. Tutkimus tavallaan kertoo vain että merkittävän osan näistä työttömistä ei edes kannattaisi mennä töihin.

Eli alan tyypillinen minimaalinen palkka vs. siitä saatava pieni ansiosidonnainen on aika lähellä toisiaan.

Normaalisti palkkaa saa sen verran enemmän ettei ansiosidonnaisella makailu kannata suurimmalle osalle, ainakaan jos haluaa pysyä mukana keskiluokkaisessa elintasossa. Eli jos tää porukka vaan tyytyy huonopalkkaisiin hommiinsa jossa ei viihdy niin sehän vaan kertoo siitä ettei parempipalkkaisia ja kiinnostavampia hommia ole tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukiin kohtuullinen tason alennus kautta linjan ja sen päälle linjaus, että alle 1.500 euron bruttopalkka ei vaikuta muihin tukiin kuin työttömyyskorvaukseen millään tavalla.

Minua ei halua kukaan palkata töihin. Millä tavalla saamieni minimitukien alentaminen tekisi minusta kiinnostavan työnantajien silmissä?

Motivoi sinut työllistämään itsesi tavalla tai kolmannella. Vaikka sitten kevytyrittäjänä.

Vai niin. Mikä saa sinut ajattelemaan, että kun työpanokseni ei kelpaa yhdellekään työnantajalle, se kelpaisi riittävälle määrälle asiakkaita?

Minä muuten olin toistakymmentä vuotta yksinyrittäjänä, sitten lama ja suuryritykset veivät työt. Yritystoiminta missään muodossa ei enää ole mahdollista. Olisiko sinulla ideoita?

Yritys vaikka jonkun läheisen nimiin ja kotisiivousta, loppusiivoukset, kuolinpesän tyhjennystä, lumitöitä, ruohonleikkuuta, puolesta asiointia esim. vanhuksille, käsitöiden tekoa ja myyntiä, marjat, sienet ym. talteen ja jatkojalostus jne. jne. jne.

Nämä yrityksen nimiin ja itse nostat palkkaa.

Ja kukahan se läheinen on joka suostuu luopumaan omasta sosiaaliturvastaan jotta sinä saat kikkailtua itsellesi sosiaaliturvaa palkansaajana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukiin kohtuullinen tason alennus kautta linjan ja sen päälle linjaus, että alle 1.500 euron bruttopalkka ei vaikuta muihin tukiin kuin työttömyyskorvaukseen millään tavalla.

Minua ei halua kukaan palkata töihin. Millä tavalla saamieni minimitukien alentaminen tekisi minusta kiinnostavan työnantajien silmissä?

Motivoi sinut työllistämään itsesi tavalla tai kolmannella. Vaikka sitten kevytyrittäjänä.

Vai niin. Mikä saa sinut ajattelemaan, että kun työpanokseni ei kelpaa yhdellekään työnantajalle, se kelpaisi riittävälle määrälle asiakkaita?

Minä muuten olin toistakymmentä vuotta yksinyrittäjänä, sitten lama ja suuryritykset veivät työt. Yritystoiminta missään muodossa ei enää ole mahdollista. Olisiko sinulla ideoita?

Yritys vaikka jonkun läheisen nimiin ja kotisiivousta, loppusiivoukset, kuolinpesän tyhjennystä, lumitöitä, ruohonleikkuuta, puolesta asiointia esim. vanhuksille, käsitöiden tekoa ja myyntiä, marjat, sienet ym. talteen ja jatkojalostus jne. jne. jne.

Nämä yrityksen nimiin ja itse nostat palkkaa.

Ahaa, tarjoat ratkaisuksi laittomuuksia. Minulla ei ole läheisiä, ja jos olisi, en missään tapauksessa käyttäisi heitä hyväkseni tuolla tavalla.

Minä jo sanoin, että yritystoiminta ei missään muodossa enää ole mahdollista. Onko sinulla mitään muita ideoita?

Jo pitkään on esitelty käyrää, jossa ansiosidonnaisen työttömyysjakson lopussa työllistymisprosentissa tapahtuu järisyttävä parannus. Käyrä nousee lähes pystysuoraan jakson viimeisinä päivinä. Jos tämä ei ole järjestelmän tahallista hyväksikäyttöä, niin mikä on?

Tuossa samassa käyrässä on toinen piikki heti alussa. Siinä ovat ne suoraselkäiset, jotka alkavat heti etsiä uusia töitä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/340504ca-7d52-4f4a-88fa-d9c915879…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heille tartteis sitten tarjota paremmin palkattua työtä. Ongelma poistuu sillä. Työnantaja maksaa työntekijälle korvausta paitsi tehdystä työstä myös menetetystä vapaa-ajasta. Meillä on vain yksi elämä joka on luokiteltu mittaamattoman arvokkaaksi, joten kun siitä luovuttaa ajan työnantajalle niin siitä kuuluukin maksaa kunnon korvaus. Ei niitä timanttejakaan kiven hinnalla osteta.

Tässä olikin hienosti kiteytetty näiden 100000 työnkarttelijan sielunmaisema. Eli koska kumminkin on paska palkka ja paskat pomot, en hae töitä vaan mieluummin elän yhteiskunnan tuilla.

Työn määritelmä on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen tekemällä jotain. Hyvinpä näyt tietävän sadantuhannen ihmisen sielunmaiseman kollektiivina.

Tuo voi olla työn määritelmä sinulle. Määritelmiä on monia.

Mutta minkä määritelmä sitten on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen _tekemättä_ mitään? 

Aivan, noiden tutkittujen 100000 työnkarttelijan valitsema elämäntapa. Yhteiskunnan tuet tarjoavat itselle ja perheille samalla tasolla olevan nettotulon kuin palkka, jonka heidän ammattitaidollaan tai motivaatiollaan voisi työmarkkinoilta saada.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan totta, ettei ansiosidonnaisella ollessa välttämättä kannata mitä tahansa työtä ottaa vastaan. Tämäkö tulee yllätyksenä tutkijoille? Miten paljon rahaa meni tuohonkin "tutkimukseen"?

Mua kiinnostaa enemmän se, että miten moni näistä puolesta miljoonasta ulosoton asiakkaasta on sellaisia, joille työnteko ei kannata.

https://yle.fi/uutiset/3-10510762

Juurikin ansiosidonnaisella oli kannattavaa ottaa lyhyitä työpätkiä, osa-aikaisuuksia ja nollatuntisopimuksia. Varsinkin kun suojaosa oli 500€. Tein töitä jopa 10€ tuntipalkalla 0-25 tuntia viikossa.

Tipuin Kelan rahoille (työmarkkinatuki + toimeentulotuki + asumistuki). Enää on kannattavaa vain ottaa kokoaikatyö jos palkka vähintään 12€/h. Ja jos määräaikainen työ, niin pitäisi olla vähintään muutaman kuukauden pätkä.

Ongelma vaan on se, että hakemisesta huolimatta minulle tarjotaan osa-aikaisuuksia, lyhyitä työpätkiä tai nollatuntisopimuksia. Enää en voi ottaa niitä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Jo pitkään on esitelty käyrää, jossa ansiosidonnaisen työttömyysjakson lopussa työllistymisprosentissa tapahtuu järisyttävä parannus. Käyrä nousee lähes pystysuoraan jakson viimeisinä päivinä. Jos tämä ei ole järjestelmän tahallista hyväksikäyttöä, niin mikä on?

Tuossa samassa käyrässä on toinen piikki heti alussa. Siinä ovat ne suoraselkäiset, jotka alkavat heti etsiä uusia töitä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/340504ca-7d52-4f4a-88fa-d9c915879…

Nyt sotkit kaksi asiaa. Jos saa lain suomaa ansiosidonnaista ei ole mikään hyväksikäyttäjä. Mutta jokainen ihminen näitä teen mitä vaan ilmaiseksi-pölhöjä lukuunottamatta toimii itselleen hyödyllisellä tavalla. Jos joku haluaa maksaa kotona olemisesta 1500 euroa lapaseen niin ymmärrän tasan tarkkaan miksi sinne töihin ei ole niin kiire kuin olisi jos saisi puolet vähemmän, varsinkin jos työ on vaikka raskasta vuorotyötä teollisuudessa. Sanonpa vielä senkin, että ei sieltä anssilta joka alalta noin vain mennä töihin. Voi olla, että on jo hakenut viittäkymmentä työpaikkaa  ja alkaa jo vähän passivoitua. Mutta mikähän järki siinäkin sitten on että jos ottaa vastaan jonkun matalapalkkatyön ja saa saman verran kuin tekemättä mitään? Sehän on epätaloudellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heille tartteis sitten tarjota paremmin palkattua työtä. Ongelma poistuu sillä. Työnantaja maksaa työntekijälle korvausta paitsi tehdystä työstä myös menetetystä vapaa-ajasta. Meillä on vain yksi elämä joka on luokiteltu mittaamattoman arvokkaaksi, joten kun siitä luovuttaa ajan työnantajalle niin siitä kuuluukin maksaa kunnon korvaus. Ei niitä timanttejakaan kiven hinnalla osteta.

Tässä olikin hienosti kiteytetty näiden 100000 työnkarttelijan sielunmaisema. Eli koska kumminkin on paska palkka ja paskat pomot, en hae töitä vaan mieluummin elän yhteiskunnan tuilla.

Työn määritelmä on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen tekemällä jotain. Hyvinpä näyt tietävän sadantuhannen ihmisen sielunmaiseman kollektiivina.

Tuo voi olla työn määritelmä sinulle. Määritelmiä on monia.

Mutta minkä määritelmä sitten on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen _tekemättä_ mitään? 

Aivan, noiden tutkittujen 100000 työnkarttelijan valitsema elämäntapa. Yhteiskunnan tuet tarjoavat itselle ja perheille samalla tasolla olevan nettotulon kuin palkka, jonka heidän ammattitaidollaan tai motivaatiollaan voisi työmarkkinoilta saada.

On aika roisia niputtaa 100000 jotain tiettyä etuutta saavaa ihmistä samaksi möykyksi, joka sanavalintojesi mukaan on "valinnut elämäntapansa" ja ovat "työn karttelijoita joilla on tällainen sielunmaisema". Kerrot myös, että kaikilla olisi työelämässä sama palkka ja heillä on sama motivaatio. Eihän näin epä-älyllisen ihmisen kanssa kannata keskustella.

Vastaus kysymykseesi: sosiaaliturva. Se, onko järjestelmässä kehittämistä ja voiko jotain tukia muuttaa on eri juttu. Vastaus siihen, voi ja pitää.

Mä saan nettona 660e joten todellakin ottaisin työn josta saisi vaikka 1200e.

Mutta kun en saa työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heille tartteis sitten tarjota paremmin palkattua työtä. Ongelma poistuu sillä. Työnantaja maksaa työntekijälle korvausta paitsi tehdystä työstä myös menetetystä vapaa-ajasta. Meillä on vain yksi elämä joka on luokiteltu mittaamattoman arvokkaaksi, joten kun siitä luovuttaa ajan työnantajalle niin siitä kuuluukin maksaa kunnon korvaus. Ei niitä timanttejakaan kiven hinnalla osteta.

Tässä olikin hienosti kiteytetty näiden 100000 työnkarttelijan sielunmaisema. Eli koska kumminkin on paska palkka ja paskat pomot, en hae töitä vaan mieluummin elän yhteiskunnan tuilla.

Työn määritelmä on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen tekemällä jotain. Hyvinpä näyt tietävän sadantuhannen ihmisen sielunmaiseman kollektiivina.

Tuo voi olla työn määritelmä sinulle. Määritelmiä on monia.

Mutta minkä määritelmä sitten on rahan ansaitseminen itselleen ja perheelleen _tekemättä_ mitään? 

Aivan, noiden tutkittujen 100000 työnkarttelijan valitsema elämäntapa. Yhteiskunnan tuet tarjoavat itselle ja perheille samalla tasolla olevan nettotulon kuin palkka, jonka heidän ammattitaidollaan tai motivaatiollaan voisi työmarkkinoilta saada.

On aika roisia niputtaa 100000 jotain tiettyä etuutta saavaa ihmistä samaksi möykyksi, joka sanavalintojesi mukaan on "valinnut elämäntapansa" ja ovat "työn karttelijoita joilla on tällainen sielunmaisema". Kerrot myös, että kaikilla olisi työelämässä sama palkka ja heillä on sama motivaatio. Eihän näin epä-älyllisen ihmisen kanssa kannata keskustella.

Vastaus kysymykseesi: sosiaaliturva. Se, onko järjestelmässä kehittämistä ja voiko jotain tukia muuttaa on eri juttu. Vastaus siihen, voi ja pitää.

Kovin henkilöön käyvää ja tunteenomaista reagointia. Mielestäsi varmaan tässä viitattu ETLA:n tutkimuskin on epä-älyllinen, koska siinä tarkastellaan laajoja ihmisjoukkoja numeroiden valossa eikä tuoda esille jokaisen yksilön ainutkertaista elämänkaarta. Ymmärrän, että joskus faktat eivät ole mukavaa kuultavaa.

Tukiaiset on osoitettu liian suuriksi. Pakko ne on leikkuriin panna.

Hyvä alku on ansiosidonnaisten poistaminen.

Olen ollut ansiosidonnaisella päivärahalla jo pitkään. Ja todellakin ollut tilanteissa, joissa minun on pitänyt ihan laskea onko taloudellisesti mitään järkeä tehdä enempää töitä. Yleensä ei ollut, ja olinkin usein huomaamattani tehnyt matalapalkkaisessa työssä tunteja tappiolla..

Päivärahani määrä on nyt pudonnut voimakkaasti, sillä se määriteltiin uudelleen osa-aikatöistä saatujen tulojen perusteella pohjalta.

Nyt olenkin sitten tilanteessa, jossa töiden tekeminen olisi jo kannattavaa, sillä päivärahani on melko pieni, mutta huomaan arvostavani ja arvottavani aikani huomattavasti korkeammalle kuin mitä on se palkka, jota mahdolliset työnantajat olisivat valmiita siitä maksamaan..

Myönnän, että on muodostunut hyvin vaikeaksi luopua ajasta, minun omasta ajastani, ja jota minun ei ole välttämätöntä myydä liian halpaan hintaan kenellekään. Olen tietenkin hyvin etuoikeutetussa asemassa voidessani ajatella näin.