Lue keskustelun säännöt.
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Ihmiset kehuu kuinka vähän syövät ja kuinka on niin ihanan kevyt olo ja sitten menevät kylään ja odottavat pitopöydän notkuvan alvariinsa jos jonkinlaista. Outoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona kitsastellaan ja kylään mennään täyttämään pötsi. Tosi edukasta!
Voithan ottaa banaaneja kassiin ja pistellä niitä vaivihkaa tarpeen tullen. Ravintorikas hedelmä omassa pakkauksessaan. Pähkinät on myös käteviä.
Voit ottaa vierailun pienenä paastona, joka puhdistaa kehoa. Asennekysymys.
Kun pyydät vastavierailulle, ehdota nyyttäriperiaatetta. Sitten listaatte etukäteen, mitä kukakin tuo, että homma hoituu tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka ei ole maailman tärkein asia. Kukaan ei kuole nälkään parissa päivässä.
Voithan ehdottaa vaikka puuron keittämistä, jos on kova nälkä kesken kaiken. Se on halpaa, vaikka kaurasta. Veteen, jos ei maitoa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruoka ei ole maailman tärkein asia. Kukaan ei kuole nälkään parissa päivässä.
Tervetuloa kylään julkisilla vaikka pariksi viikoksi!
Hanasta saa vettä, ruokakaapit ja jääkaappi ovat lukossa ja kauppaan on 180 kilometriä.
Toivottavasti sinua ei häiritse, että kokkaan suvulle ja lähipiirille ja leivon mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokit kirkuu.
Varsinkin nämä nykymaailman täysin käsittämättömät muka-allergioista kärsivät. "Koska olen _niin_ erikoinen, en voi syödä lihaa, kalaa, kanaa, gluteiinia, munaa, maitoa, laktoosia, pähkinöitä, sokeria, papuja, perunaa, sitrushedelmiä." Lista on loputon.
Olen joutunut järkkämään kokouksia tälle porukalle. Jossain vaiheessa teki mieli lyödä näiden tärkeilijöiden eteen ruuaksi kannullinen vettä. Siitäkin olisi varmaan löytynyt valittamisen aihetta.
En haluaisi olla misogyyni (olen itse nainen) mutta useimmiten tämä ruokahysteria ja sitä kautta itselle vaaditun palvelun ja tärkeyden tunne liittyy naisiin. On joukossa kyllä miehiäkin. Koko porukkaa yhdistää joku itsetuntovamma.
Ruoalla säätämisellä laitetaan toiset ihmiset palvelijoiksi. Tulee olo, että on tärkeä ja että on valtaa.
”Anteeksi, mutta siinä jälkiruoassa on pähkinää. Rouvahan sanoi olevansa sille allerginen!”
”Juu, mutta kun näytti niin hyvältä, niin oli pakko ottaa.”
🙄
Tuota lainausta käytetään niin paljon joka paikassa, että on ilmiselvästi täysin keksitty tilanne. Juuri tuo fraasi "näytti niin hyvältä" toistuu vuodesta toiseen tuossa keksityssä jutussa. Sitä käyttävät jopa ravintola-alan ammattilaiset haastatteluissa. Oikeasti kyse on vain siitä, että laiskat työntekijät eivät jaksaisi erityisjärjestelyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minimalismi on muotia. Pienet annokset ja näyttävä kattaus koristeineen. Silmänruokaa, niin ei kaikkea ruokaa tartte pistää kurkusta alas. Voihan olla, että isäntäväki koittaa vaivihkaa vihjata, että vueraan olisi syytä arjessa pienentää annoksia ja laihduttaa!
Aina anoppilassa. Anopilla anoreksia. Aamupalalla valmiiksi siivutettua itsetehtyä ruislepää, sellaisia läpinäkyviä 5 cm pituisia ja juustoa. Päiväruoka olisi riittänyt juuri ja juuri kahdelle hengelle. Piti riittää 4 aikuiselle (tosin anoppi ei syö muiden nähden, murustelee pikkulautaselta seisoen jotain) ja neljälle lapselle. Tajusin viimein, että appi kävi ostamassa joka päivä kaupasta itselleen välipalaa. Käsilaukkuun suklaata, päiväajelulle ruokauppaan ja lapsille syömistä leikkipuistoon. Illat olivat ankeita ja yö karmean nälissään. Aamupalana taas sitä pahaa suolatonta ja järkyttävän hapanta ruisleipää. Onneksi historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuollaista sulattaa?! Mä tekstaisin Ok! Mennään kauppaan. Sitten kauppaan, bliniainekset ja OMAAN kotiin. Kun kaveri (idiootti) viestii et missä kestää niin viesti vaan et eiiiiiii me nyt jaksettu enään kaupan jälkeen teille, mentiin kotiin ja tehtiin ne blinit. Toki vielä kuva kaverille herkullisista blineistä.[/quote]
Sillä sulatin että kyseessä oli koliikkivauvan kanssa elävän, vähän valvomisesta höpsähtäneen äidin unohduskämmi. Ja olimme tuolloin melkein perillä, joten intresseissä oli lähinnä saada sitä ruokaa. En tietty mitään systemaattista huonoa kohtelua katsele, mutta en jaksa mitään lapsellista draamailuakaan.
kaka oikiast on nii kaua aikaa kyläs, jotta nälkä ehtii tulla....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä töissä joudutaan aina tilaamaan kaikki tarjoilut sen mukaan että yksi on vegetaristi ja toinen on vegaani.
kummasti tosin tälle vegaanille maistuu mm asiakkailta saadut suklaakonvehdit vaikka ne ei ole vegaanisia, mutta kun on joku yhteisruokailu, koko porukka joutuu syömään jotakin kookoslinssicurrya
Olen ollut monta kertaa nälässä.
Joskus olin nuorempana ns. ruokapalkalla asentamassa tietokonetta jollekin työkaverille sain mehulasin samalla kun isäntäväki söi lämmintä ruokaa. Laitoin koneen kuntoon. Lopetin pian ne hommat, ei pelkkä kiitos lämmitä.
Pyrimme emännän kanssa, että aina olisi jotain "tavallista talon ruokaa" tarjottavana vieraille. Olemme kumpikin Itä-Suomesta ja tottuneet siihen, että vieraille ja työmiehille tarjotaan syötävää.
Jos ovat pidempään, niin myös kahvit ja jotain sekaan laitettavaa makeaa ja jos hieman pidempi aika syömisestä myös suolaista. Tavallinen talon ruoka on mitä nyt sattuu milloinkin emäntä tekemään esim. pizzaa, lasagnea, mustikkapuuroa, lettuja, perunamuussia ja jauhelihaa + esim. jotain raastetta. Monesti lisäksi leipää. Jos ovat lyhyen aikaa, niin silloin vain kahvipuoli tai jos sanovat että ovat juuri syöneet. Ruokaa on tehty vähän yli, jos joku haluaa lisää. Monesti kehotetaankin ottamaan, jos vain maistuu.
On muutama vierailupaikkaa, mihin varaudun etukäteen syömällä omia eväitä viimeistään automatkalla, kun yleensä ei ole kuin makeata tarjolla. Pakko käydä välillä lähisukulaisten luona. Kyllä mainitsen tai emäntä kertoo diabeteksestäni, kun kieltäydyn makeasta joka kerta vierailuilla. Eivät ole edes iäkkäitä. Eikä tule edes näkkäriä, joskus kysyin. Pst. povitaskuun mahtuu näkkäri.
On myös paikkoja, missä kehtaa kysyä olisiko vaikka näkkäriä leivoksen sijaan. On myös paikkoja, missä huomaa ettei heillä ole varaa syödä.
Silloin tällöin kun harvoin nykyisin pakosta reissuan etenkin näin koronan jyllätessä on hieno homma bnb-vuokraus. On omat ruuat mukana, ei tarvitse kiusata ketään. Voi mennä pikaisella varoituksellakin. Ja on liinavaatteetkin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaista sulattaa?! Mä tekstaisin Ok! Mennään kauppaan. Sitten kauppaan, bliniainekset ja OMAAN kotiin. Kun kaveri (idiootti) viestii et missä kestää niin viesti vaan et eiiiiiii me nyt jaksettu enään kaupan jälkeen teille, mentiin kotiin ja tehtiin ne blinit. Toki vielä kuva kaverille herkullisista blineistä.
Sillä sulatin että kyseessä oli koliikkivauvan kanssa elävän, vähän valvomisesta höpsähtäneen äidin unohduskämmi. Ja olimme tuolloin melkein perillä, joten intresseissä oli lähinnä saada sitä ruokaa. En tietty mitään systemaattista huonoa kohtelua katsele, mutta en jaksa mitään lapsellista draamailuakaan.
Et jaksa mitään lapsellista draamailua mutta sinua ei kyllä kiinnostanut seurustellakaan. ”En ole mikään maailman pahin loukkaantuja mutta tässä vaiheessa kun ruoka oli edessä about 19.30. ja olin saanut vielä maksaa tämän lystin niin ei paljoa kiinnostanut seurustella.”
Olit hiljaa koko illan ja mökötit?
Anopilla, joka vallan hyvin tiesi, että olen ollut kasvissyöjä viimeiset 20 vuotta. Olin hänet ilmeisesti jostain suututtanut, sillä tarjolla oli jotain lihapataa, josta oli mahdoton kaivella erilleen perunat ja kasvikset. Muka yllättyneenä siinä sitten totesi, että ”ai, Jaanalle ei nyt olekaan tällä kertaa mitään.” Sama ihminen kertoi yksi vuosi ylpeänä, kuinka oli valmistellut jouluruoat laktoosittomina. Tosin kysyi perään, että ei kai joulupuuroa tarvitse laktoosittomana tehdä? Ei tokikaan, jos minun tai hänen lapsenlapsensa ei ole tarkoitus sitä syödä. Vaikutelmaksi jäi, että ihan hänen kiusakseen tällaista laktoositonta ruokavaliota noudatamme.
Herranjumala että ihmiset voivat olla yksinkertaisia, todella olen itsekkin karjalaisista sukujuurista, aina olen tarjonnut ruokaa, kun tulevat matkojen takaa ja vaikka tulisi naapurista, onhan sitä itsekkin syötävä. Koskaan ei 0le tarvinnut nälässä olla, olisihan viimmeinen kerta kun sellaiseen kyläpaikkaan menisin.
Nälkäisistä ihmisistä tulee vielä kiukkusia.
Kyllä olen monta kertaa, mm. juuri isäni luona lapsena, kun en uskalanut sanoa, että on nälkä, koska nähtiin kaksi kertaa vuodessa koulujen loma-aikana enkä todellakaan voinut nälkääni vinkua, koska en tuntenut koko miestä, jonka olisi pitänyt pitää minusta huoli.
-----------
Siitä viisastuneena mulla on aina (lämmin) ruoka valmiina, kun vieraita tulee, olivatpa kaukaa tai läheltä.
Ystäväpariskunta syö viikonloppuisin aina tosi vähän. Eivät syö lounasta ollenkaan eli menevät aamupalan jälkeen syömättä päivälliseen asti. Parin viikonloppukyläilyn jälkeen olen viisastunut ja ottanut meille mukaan omia eväitä joita on syöty lounasaikaan. Viimeksi vein ihan lounasruokaan tarvikkeet ja kysyin sitten lounasaikaan että syökö kaikki jos teen ruoan. Myös isäntäväki söi kun tein ruoan. En tiedä, onko sitten kyse siitä etteivät jaksa tehdä ruokaa. Noilla ekoillakin vierailulla olen kyllä kysynyt mitä ruokaa voimme tuoda tullessamme ja aina on sanottu ettei tarvi mitään. On kuitenkin viety aina jotain ja sanottu, että maksetaan ruokakulut puoliksi eli ei ole ollut ajatuksena että he joutuisivat maksamaan meidän ruoat.