oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Vierailija kirjoitti:
En tarjoa ruokaa vieraille. Näin toimimalla olen päässyt yöpaikkaa vastaan usein ravintolaan syömään (meillä ravintolan ehdottaa maksaa). Siitä vinkkiä kaikille.
Jännä, ihan kuin lokki kirkuisi!
Miljonäärivanhempiensa 400 neliön merenrantakodissaan asuva tuttava pyysi luokseen ja mutusteli lämmintä ateriaansa kesken vierailuni. Kehtasin lopulta pyytää pitkän päivän päätteeksi lasillisen vettä ja sillä mentiin. Ainoa kaveri, joka ei ole edes teekupillista tarjonnut. Muut kykenevät enempään Kelan tuillakin.
Olen. Koko lapsuuden elin nälässä sisarusteni kanssa. Vanhempien rahat meni alkoholiin ja peleihin. Kaikki me sisarukset (7kpl) oltiin ja edelleen ollaan laihoja tikkuja ja vanhemmat kamalia plösöjä. Monesti äiti kehuskeli meille kuinka kävivät grillillä syömässä ym kun me lapset nähtiin nälkää. En ole enää missään tekemisissä näiden ns vanhempien kanssa... Itse pidän huolen että minun talossani on ruokaa aina ja kukaan ei saa jäädä nälkäiseksi. Tuputan ruokaa vielä ruuan päälle ja kaikkialla on naposteltavaa. Meidän kissa ja koirakin melkein ylipainoisia kun syötän niitäkin... Onneksi mies rajoittaa :D ihme etten ole ylipainoinen. Mutta kyllä sitä kerkeää, olen vasta 27v.
Vierailija kirjoitti:
Miljonäärivanhempiensa 400 neliön merenrantakodissaan asuva tuttava pyysi luokseen ja mutusteli lämmintä ateriaansa kesken vierailuni. Kehtasin lopulta pyytää pitkän päivän päätteeksi lasillisen vettä ja sillä mentiin. Ainoa kaveri, joka ei ole edes teekupillista tarjonnut. Muut kykenevät enempään Kelan tuillakin.
Se on just näin. Kun jäin työttömäksi, osa sukulaisista saattoi joskus antaa rahaa käteen tai tilille, en siis todellakaan pyytänyt. Juuri ne köyhimmät sukulaiset, eivät todellakaan varakkaat.
Vierailija kirjoitti:
En tarjoa ruokaa vieraille. Näin toimimalla olen päässyt yöpaikkaa vastaan usein ravintolaan syömään (meillä ravintolan ehdottaa maksaa). Siitä vinkkiä kaikille.
"Meillä ravintolan ehdottaa (ehdottaja?) maksaa." Maksaja varmaan luonnollisesti päättää myös kaikkien puolesta, mitä siellä ravintolassa sitten syödään ja juodaan, vai mitä? Jos minä olisin maksajan asemassa, niin söisin yksinäni lämpimän aterian viinin kera ja te muut saisitte syödä talon halvimmat alkusalaatit ja juoda vettä yhteisestä kannusta.
Minä päätän nimittäin itse, mihin minä omat rahani laitan, enkä todellakaan ruokkisi ex-tempore laumaa itsenäisiä aikuisia, joilla olisi itsekin varaa maksaa ravintolasapuskansa. Haittaisko sellainen sinua?
Vähän ohi aiheen, mutta tuosta ateriarytmistä ja ahmimisesta..
Me kaikki eli vanhempani, minä ja veljeni ollaan pahasti ylipainoisia johtuen kotona opitusta hullusta ruokarytmistä. Tyyliin klo 7 aamupuuro, klo 13-15 päiväkahvit aikuisille, lapset voivat juoda mehua ja klo 19 tuhti päivällinen/iltapala tyyliin lämpimiä voileipiä ja vanukasta. Kuvitelkaa sitä ilta-ahmimista, kun koko päivä' oltu nälässä' ! Lisäksi opimme veljen kanssa ostamaan suklaata ja sipsejä ym vatsan täytteeksi. Muistan, miten kerran teininä ostin koulun jälkeen munkkipossun ja limsapullon "ruuaksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää koskaan käy "suomalaisessa" ravintolassa.
Koko paska kastikkeineen lisäainetäytettyä moskaa, kaikki "vähärasvaista".
Tuostako epäterveellisestä moskasta vielä maksamaan?
Katsoin eilen uteliaisuuttani Youtube-videon, jossa Texasista Suomeen neljäksi vuodeksi muuttanut kertoi kulttuurishokeistaan. Hän kehui vuolaasti sitä, että suomalaisilla on huomattavasti terveellisemmät ruokatottumukset kuin texasilaisilla ja ruokaa tarjotaan sopiva määrä ravintolassa. Vain Juhla-mokan juominen oli tökkinyt hänellä Suomessa.
Suomalaiset ovat varmasti maailman eniten omaa kansaansa ja maataan vihaavaa väkeä. Ulkomailta Suomeen syystä tai toisesta muuttaneet ovat usein ihastuneet ikihyviksi moniin suomalaisiin asioihin. He pitävät niitä paljon parempina kuin kotimaansa asioita. Mutta jos suomalaiselle kelpaa niin sitten ei voi mitään.
Ei suomalaiset vihaa itseään/ toisiaan. Tuo viha ja vähättely- kulttuuri kuuluu siihen vaatimattomaan luonteeseen, josta ei niin parane pitää ääntä. Auta armias jos joku ulkopuolinen haukkuu suomalaisia tai suomalaisuutta, on sota pystyssä:)
Vierailija kirjoitti:
Olen. Koko lapsuuden elin nälässä sisarusteni kanssa. Vanhempien rahat meni alkoholiin ja peleihin. Kaikki me sisarukset (7kpl) oltiin ja edelleen ollaan laihoja tikkuja ja vanhemmat kamalia plösöjä. Monesti äiti kehuskeli meille kuinka kävivät grillillä syömässä ym kun me lapset nähtiin nälkää. En ole enää missään tekemisissä näiden ns vanhempien kanssa... Itse pidän huolen että minun talossani on ruokaa aina ja kukaan ei saa jäädä nälkäiseksi. Tuputan ruokaa vielä ruuan päälle ja kaikkialla on naposteltavaa. Meidän kissa ja koirakin melkein ylipainoisia kun syötän niitäkin... Onneksi mies rajoittaa :D ihme etten ole ylipainoinen. Mutta kyllä sitä kerkeää, olen vasta 27v.
Olet siis mennyt äärimmäisyydestä toiseen. Et välitä edes eläinten hyvinvoinnista.
Menen kylään. Täytyykin tehdä taas eväät.
Miksi olisin nähnyt nälkää kyläkaupassa? Sieltähän voi ostaa ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liioitteletteko vai olenko erikoinen teinieni kanssa? En tunne KETÄÄN joka söisi sen 5 kertaa päivässä, vaikka omat juuret ovat savo- karjalaiset.
Lisäksi, ymmärrättehän mammat rakkaat, että köyhälle vieraiden syöttäminen tulee kalliiksi? Kyse ei ole nuukuudesta vaan realiteetaista.
Omassa suvussa ja perheessä ruokarytmi on aamupala ( joku syö, suurin osa juo vain kahvia), ruoka n. klo 14, iltapala 19-21. Miten voi tulla nälkä tässä välissä?
Lähisuvussa porukka tuo omia eväitä ( voileipiä, pullaa, hedelmiä, pähkinöitä yms), tai käydään ulkona syömässä ( kerran päivässä), minusta ihan normaalia.
Vähän naurettavaa jos ei aikuinen ihminen kestä muutaman tunnin syömättömyyttä!En tiedä seuraako tämän viestin kirjoittaja ketjua, mutta tuo sinun ruokailurytmi kuulostaa hullulta minun korvaani.
5 tuntia ei ole enää muutama tunti, enkä itse pystyisi olemaan syömättä tuollaista aikaa.Syön aamupalan arkisin siinä klo 7 aikaan ja lounaan töissä puolen päivän jälkeen. Tuossa välissä on pitänyt joko banaani tai kahvi laittaa suuhun ettei ihan heikko olo tule ennen lounasta.
Kotiin tullessa kahden aikoja kahvit juon ja päivällisen teen siinä n. klo 17 aikaan. Iltapalalla syödään sitten jotain pientä, tyyliin leipää, siinä klo 21 aikaan. Viikonloppuisin taas vähän myöhemmin aamupalan syön kun ei ole aikaista herätystä, mutta se on kevyempää kun lounaan teen puolen päivän kieppeillä, mutta muutoin ateriarytmi on sama kuin arkisin.
Ja ihan normaalipainoisia ollaan. Meillä ei "turhaan" kukaan roiku kaapeilla, kun ruokailurytmi pysyy ja se on täyttävää, sekä terveellistä. Itselläni on savolaiset juuret myös, jos se nyt määrittää paljonko kukanin maakuntalainen syö.Huomaa kyllä että kansa on ylipainoista, jos tälle ja monelle muulle vastaavalle viestille ollaan annettu monta alapeukkua.
Normaali ateriarytmi tuntuu olevan vieras käsite, ei ihme että kärsitään sitten ylipainon lisäksi monista kansansairauksista kun ei haluta syödä terveellisesti ja säännöllisesti.Lappakaan vaan pitkin päivää ruokaa naamaan tai olkaa piilosyöppöjä, että varmana voitte olla aluesairaaloiden kanta-asiakkaita ja laihdutuskuurit tekevät kauppansa kun jossain vaiheessa havahdutaan todellisuuteen.
- Eri
Ai normaali ateriarytmi on sitten sitä että ollaan päivä syömättä ja sitten ahmitaan?
Oletko idiootti?
Viestin, jonka lainasin, sisälti nimenomaan sen viisi ateriaa päivässä eli aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. TUO on normaali ateriarytmi.
En nimenomaan ymmärrä näitä, jotka ovat päivän syömättä ja sitten illan tullen ahmitaan kuin viimeistä päivää. Tai sitä, että piilosyöpötellään vaikka ollaan "dieetillä". Tätä kylläkin harrastavat lähinnä ylipainoiset.
Kerran kaverini luona yökylässä. Kaverilla oli virolainen mies, joka aina karjui kun kaveri söi jotain ja ei muutkaan naiset olisi ikinä mitään saaneet syödä. Naisen päivällinen on kuulemma kolme ranskanperunaa ja yksi lihapulla. No yhden kerran olin ollut koko päivän syömättä ja heidän luonaan ehdotin moneen kertaan pizzalle tms menoa, ei onnistunut, koska kuulemma huono rahatilanne (mun mielestä pizza on halparuokaa). No kaverini sammui aikaisin illalla, jonka jälkeen virolainen mies laittoi ruokaa pöytään ja lautaset nosti itselleen ja minun miehelleni. Mulle ei mitään! Mä soitin taksin ja kun ihmeteltiin minne olen menossa kun oli tarkoitus jäädä yöksi, niin mä karjaisin että mä lähden nyt sinne pizzalle mullon näläkä!
Vieläkin muistan kun lapsena kävin yökylässä eräiden siskosten luona. Ei ollut iltapalaa, mikä oli minusta ihan käsittämätöntä. Nälissäni kärvistelin hereillä puoli yötä. Aamulla oli tarjolla puuroa vajaat 2dl ja vettä. Asuin melko lähellä ja kun halusin lähteä kotiin näiden vanhemmat ei päästäneet :D Sitten kun lopulta pääsin kotiin sain elämäni ensimmäisen migreenikohtauksen, oli verensokerin tippunut nollaan.
Nykyään sitten aina migreeni jos ei syö kunnolla. Ihan ihme touhua, mitä ottivat sinne kylään jos ei tuon vertaa tajuta. Illalla kun kysyin saako iltapalaa kun on nälkä oli vastaus "Ei." Jäätävää sakkia, onko ihmekään kun tytöt söivät niinkuin eivät olisi ruokaa nähneetkään aina kun olivat meillä kylässä.
Ehkä ihmiset ei halua passata yllätysvieraita tai tympeitä vieraita? En muuta selitystä keksi :D
Helppohan se on varata jotain erityisruokavalio juttujakin, kunhan vieraat on niistä kertonut? Kyllä minä ne ystäväni jotka vierailee tunnen, laktoositonta on helppo tehdä, vegaanijuttuja kaupat pullollaan jne. Yksi keliaakikko on jonka kanssa käydään kaupassa niin osaa itse valkata mitä haluaa. Hälle en uskalla alkaa etukäteen ruokia tekemään kun saa viljasta ja jostain muistakin ruoka-aineista ihan järkyttäviä oireita. Pitää ruokailuvälineetkin pestä huolella ja kulkee hyponeulan kanssa joka paikkaan.
Olin kylässä pienen tyttäreni (2v) kanssa toisessa kaupungissa ystävättäreni luona ja sain alussa kahvia ja voileipää ja tyttärelleni oli itselläni vähän ruokaa mukana. Ja tämä tapahtui päivällä sen jälkeen emme saanneet mitään. Ajattelin odottaa kunnes mies tulee kotiin, että syödään varmaan sitten ruokaa. (Ystävättäreni ei halunnut meidän lähtevän vielä! )Joten odotin, että hän tajuaa ettei minulla ole muuta ruokaa lapselleni. Illalla tajusin etteivät he syö vielä aikoihin jos koskaan! Mies lähti hommiin ja ystävättäreni vihjasi, että ehkä joskus kun mies tulee takaisin voimme grillata jotain?? Silloin tajusin, että minulla on kiire junaa ja kotiin syöttämään lapseni. Ystävättäreni omatkaan lapset eivät saanneet ruokaa ennen kouluun lähtöä koskaan??!! Ja olivat tottuneet siihen. Siinä perheessä rahat eivät menneet ruokaan ainakaan!
Vierailija kirjoitti:
Pahaminiä kirjoitti:
Olen. Appivanhemmat ovat äärimmäisen pihejä. Jos jotain ruoka-tuliaisia viemmekin, emme me niitä saa syödäksemme. Viimeeksi kun jouduimme olemaan yötä, olimme pitkän ajomatkan jälkeen perillä n, klo 18. Soitimme matkalta, että pysähdymme syömään, niin se ei käynyt ollenkaan. "meillä on täällä ruoka valmiina, tulette nyt vaan suoraan! Muuten menee hukkaan nämä meidän ruuat". Tuo "ruoka" oli sitten PUOLIKAS karjalanpiirakka teekupin kera. Siinä kaikki! Ei edes mitään päällisiä, ei voita ei juustoa jne.... Olimme tuoneet iltakahville pullaa, pasteijaa jne, mutta ne oli piilotettu (taas) jonnekin. Miehen kanssa annoimme omat karjalanpiirakkamme lapsille, kun valittivat nälkää. Muuta ei siis saatu sinä iltana.
Olin kylläkin jo arvannut, että näin varmaan käy. Olin piilottanut yöpymiskassiin pienen kylmälaukun, johon olin tehnyt eväsleipiä. Kun appivanhemmat vetäytyivät yöpuulle, kaivoin leivät esiin. Kun mies näki leivät, hän katsoi minua liikuttuneena silmiin ja huokaisi sydämensä pohjasta "mä sitten rakastan sua!"
Mä en ymmärrä, mikä niiden ongelma on. Mies on kertonut kärsineensä lapsena nälkää, kun vanhemmat olivat sitä mieltä, että kaksi lämmintä ruokaa on liikaa. Mies oli (ja on vieläkin) kova urheilemaan, ja kertomansa mukaan söi kotonaan muroja ja leipää nälkäänsä. Viikolla ei ruokaa laitettu. Miehelle valitettiin koko ajan, että syö liikaa jne. Jokainen jolla on poikalapsia tietää, että aktiiviset pojat voi tosiaan syödä ihan jäätäviä määriä. Mutta millainen vanhempi KIELTÄÄ lasta syömästä/kieltäytyy antamasta lapselle ruokaa jos lapsi oikeasti pyytää ruokaa nälkäänsä? Kyseessä ei siis ole mitkään köyhät ihmiset, kaikkea muuta. Ymmärtäisin jos perhe on niin köyhä, ettei ole rahaa ostaa ruokaa, mutta siitä ei tässä ollut kyse. Niin ihme porukkaa. Onneksi osaan nykyään jo varautua.
Jos tämä heidän käytös on ollut iät ja ajat jo tiedossa, niin miksi ihmeessä soitatte heille ja kerrotte aikeistanne? Olisitte vaan menneet kyselemättä syömään ensin niin ei olisi tarvinu olla nälissään ja salassa nutustella eväsleipiä. Omille vanhemmilleni itse kyllä kehtaan sanoa suoraan jos on nälkä ja ruokaa ei ole tarpeeksi tms. mutta tämän ketjun perusteella kovinkaan monet eivät omille vanhemmilleen uskalla suoraan puhua.
Joo kerrassaan huvittavaa. Varsinkin tossukkamiehen alistuva käytös vanhempiaan kohtaan. En kyllä kehtaisi viedä omaa perhettä kidutettavaksi vanhempieni luokse, vaan jos ruokaa ei tule pöytään, sitä joko otetaan kaapista tai sitten lähdetään pois ja uudelleen ei tulla.
Joo, kerran olimme yökylässä lapsuuden kaverin luona. Saavuttiin iltapäivällä, ja lähdimme jo aamuvarhain eteenpäin. Kaverini tiesi, että olimme matkanneet syömättä pitkään. Tarjolla oli makaronilaatikkoa. Hyvä. kKun olimme sitä jo ottaneet lautasille, perheen lapsi tuli hämmästelemään, että onko toi uutta vai sitä samaa mikä jäi yöksi keittiönpäydälle 3 päivää sitten ? Et eikö se koira (hirvikoira pihalla tarhassa) ole syönyt sitä kaikkea vielä?
Jäi syömättä. Perhe ilmoitti itse jo syöneen ennen tuloamme. Iltakahvit keitettiin. Kahvin kanssa oli tarjolla itsetehtyä kiisseliä ja muroja. Vaikea sanoa mistä kiisseli oli tehty. Ehkä viinimarjoista. Hätkähdyttävin oli vain nähdä, että suodatinpussin sisältö kipattiin johonkin kuppiin ja aikomus oli jatkaa seuraavaa kahvia sillä.
Aamupalan jätimme väliin ja menimme ABC asemalle. Ei kärsitty nälästä, mutta olin hämmästynyt. Asuivat uudessa ok- talossa hyvällä alueella, joten käytös oli hyvin omituista.
Yleensä jos kyläpaikassa täytyy olla nälässä, niin kyseessä on muutenkin rahoistaan tarkat isännät ja emännät. En enää tällaistan ihmisten luona kyläile.
Olin kaverin luona toisella paikkakunnalla muutaman päivän. Toisena päivänä kysyin: "eikö meidän pitäisi syödäkin jotain?" Kaveri vastasi: "Vastahan me eilen söimme."
Kiitos, että jaoit kanssani tuon tiedon.