Miksi Venäjä tulee Ranskan kanssa jotenkin paremmin toimeen kuin Saksan ja Englannin?
Siis eihän ne ylimpiä ystäviä ole, mutta Putin selvästi oli asiallisempi Macronille kuin muille Euroopan "suurille". Onko tälle joku historiallinen tai käytännöllinen perusta?
Kommentit (30)
Ranska oli aikoinaan Länsi-Euroopassa kuin Venäjä nykyään: mahtinsa menettänyt mutta menneisyyden harhakuvissa lilluva "suurvalta".
Vierailija kirjoitti:
Koska Pariisi-Berliini-Moskova on aina ollut Euroopan luonnollinen akseli. Anglot eivät kuulu Eurooppaan, keskiajalta lähtien ovat yrittäneet saada eurooppalaiset sotimaan keskenään.
Onneksi ei Berliini ja Moskova kuitenkaan...
Ranska on Euroopan maista tavallaan eniten se, jolla on munaa. Se osaa käyttää voimaa, asia, joka tuntuu olevan muille Euroopan maille vieras. Ranska ja Ruotsi on aika samantapaisessa tilanteessa, mutta ranskikset osaa käyttää kovia otteita toisin kuin svedut, jotka yhä edelleen uskovat unelmiinsa. Ranskalaiset myös jahtaa islamisteja Afrikassa, eikä pidätä niitä, vaan tappaa siihen paikkaan. Venäjällä on omat syynsä liehitellä Ranskaa, mutta ei kovat otteet haitaksikaan siinä ole.
Vierailija kirjoitti:
Ne on aina ollu liittolaisia Saksaa vastaan
Aina? Jos ensimmäistä ja toista maailmansota ei lasketa mukaan , useimmiten ranska ja englanti ovat sotineet keskenään. Saksaa ei ollut mutta Preussi oli. Preussi taisi liittoutua tilanteen mukaan molempien kanssa , kuten venäjä. Pitää muistaa, että tuohon aikaan kaikki hallitsijat olivat sukua keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian tunnilla opetettiin, että Venäjä ja Ranska kaveerasivat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Vielä 1900-luvun puolella Venäjän paremmat piirit käyttivät ranskaa kotioloissa, ei venäjää.
Yläluokka käytti kaikkialla ranskaa.
Esim.Koljonvirralla ruotsalaiset ja venäläiset upseerit neuvotteli ranskaksi.
Totta. Ranskantaito oli aateliston ilmentymä. Vihollisupseereilla olikin yleensä enemmän yhteistä keskenään kuin alaisillaan sotilailla. Siksi he kohtelivat toisiaan hyvin armollisesti taistelun jälkeen. Tavalliset sotilaat toki saivat toisen kohtelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian tunnilla opetettiin, että Venäjä ja Ranska kaveerasivat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Vielä 1900-luvun puolella Venäjän paremmat piirit käyttivät ranskaa kotioloissa, ei venäjää.
Yläluokka käytti kaikkialla ranskaa.
Esim.Koljonvirralla ruotsalaiset ja venäläiset upseerit neuvotteli ranskaksi.
Totta. Ranskantaito oli aateliston ilmentymä. Vihollisupseereilla olikin yleensä enemmän yhteistä keskenään kuin alaisillaan sotilailla. Siksi he kohtelivat toisiaan hyvin armollisesti taistelun jälkeen. Tavalliset sotilaat toki saivat toisen kohtelun.
Japanilaiset oli poikkeus. Ne pieksi ja kidutti jenkkiupseereitaki. Ees saksalaiset ei tehny niin jenkkiupseereille ww2ses
Kielenä samansorttinen paskamongerrus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian tunnilla opetettiin, että Venäjä ja Ranska kaveerasivat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Vielä 1900-luvun puolella Venäjän paremmat piirit käyttivät ranskaa kotioloissa, ei venäjää.
Yläluokka käytti kaikkialla ranskaa.
Esim.Koljonvirralla ruotsalaiset ja venäläiset upseerit neuvotteli ranskaksi.
Totta. Ranskantaito oli aateliston ilmentymä. Vihollisupseereilla olikin yleensä enemmän yhteistä keskenään kuin alaisillaan sotilailla. Siksi he kohtelivat toisiaan hyvin armollisesti taistelun jälkeen. Tavalliset sotilaat toki saivat toisen kohtelun.
Japanilaiset oli poikkeus. Ne pieksi ja kidutti jenkkiupseereitaki. Ees saksalaiset ei tehny niin jenkkiupseereille ww2ses
Ei, koska ro.t.u.. Venäläisiä sitten tuhosivat minkä ehtivät. Muutenkin tuon sodan aikana vanhat aatelisajan jutut oli jo haudattu, vaikka eräitä merkkejä aatelin vallasta vielä olikin (Mannerheim mm. pelasti sukulaispoikansa kuolemantuomiolta Saksassa, vaikka tämä oli samalla Suomenkin vihollinen).
Yläluokka käytti kaikkialla ranskaa.
Esim.Koljonvirralla ruotsalaiset ja venäläiset upseerit neuvotteli ranskaksi.