En saa ikinä mitään töitä, koska olen ujo ja hiljainen paskaluuseri
Olen täysin kelvoton ja huono ihmisturhake. Olen pelkkä ylimääräinen ja turha ällötys. Kukaan ei palkkaa tällaista turhaa ihmistä. En pääse ikinä läpi ryhmähaastattelusta, koska olen niin ujo. Minussa on kaikki mahdollinen vikana. En kelpaa koskaan minnekään. Minua vihataan kaikkialla. Maailma ei ole tarkoitettu minun kaltaiselleni ihmiselle. Olen lisäksi ruma ja harrastan pomojen mielestä vääriä asioita.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Sitä vois ajatella, ettei itsestä rumasti puhuminen aiheuttaisi mitään, mutta oikeasti se vaikuttaa merkitsevästi aivojen toimintaan .
https://www.verywellmind.com/negative-self-talk-and-how-it-affects-us-4…
Consequences of Negative Self-Talk
Negative self-talk can affect us in some pretty damaging ways. One large-scale study found that rumination and self-blame over negative events were linked to an increased risk of mental health problems.1
Focusing on negative thoughts may lead to decreased motivation as well as greater feelings of helplessness. This type of critical inner dialogue has even been linked to depression, so it's definitely something to fix.
Those who find themselves frequently engaging in negative self-talk tend to be more stressed. This is in large part due to the fact that their reality is altered to create an experience where they don't have the ability to reach the goals they've set for themselves.
Negative self-talk can lead to a lowered ability to see opportunities, as well as a decreased tendency to capitalize on these opportunities. This means that the heightened sense of stress comes from both the perception and the changes in behavior that come from it. Other consequences of negative self-talk can include:
Limited thinking: The more you tell yourself you can't do something, the more you believe it.
Perfectionism: You begin to really believe that "great" isn't as good as "perfect," and that perfection is actually attainable. In contrast, mere high achievers tend to do better than their perfectionistic counterparts because they are generally less stressed and are happy with a job well done. They don't pick it apart and try to zero in on what could have been better.
Feelings of depression: Some research has shown that negative self-talk can lead to an exacerbation of feelings of depression.2 If left unchecked, this could be quite damaging.
Relationship challenges: Whether the constant self-criticism makes you seem needy and insecure or you turn your negative self-talk into more general negative habits that bother others, a lack of communication and even a "playful" amount of criticism can take a toll.
One of the most obvious drawbacks of negative self-talk is that it's not positive. This sounds simplistic, but research has shown that positive self-talk is a great predictor of success.3
For example, one study on athletes compared four different types of self-talk (instructional, motivational, positive, and negative) and found that positive self-talk was the greatest predictor of success.4
Olet yhtä arvokas kuin kaikki mutkin ihmiset. Ammatin valinan ohjaajalle.Aivan varmasti sinulle löytyy oma paikasi aikanaan työ elämästä.Älä solvaa ja alenna itse itseäsi.Muista aina elämä on lahja,myös sinun!
Minäkin. Siksi olenkin lukenut itselleni sellaisen koulutuksen, ettei mitään ryhmähaastatteluita ole.
Yksi täsmävinkki on se, että ryhmähaastatteluissa sano heti aluksi jotain. Ihan mitä vaan, kunhan sanot. Mitä pidempään olet hiljaa, sitä korkeammaksi puhumisen kynnys kasvaa.
Hyvä uutinen on myös se, että ominaisuudet, joita väität itseltäsi puuttuva, ovat opeteltavissa. Ala siis suhtautua tuohon asiana, jota alat opiskella. Esim merkiksi Youtubesta ja TedTalkista saa paljon tietoa ja oppeja ihan ilmaiseksi. Maksullisista palveluista suosittelen Blinklistiä, jossa on tuhansien tietokirjojen lyhennelmiä kuunneltavissa.
Mihin olet hakenut töihin? Ryhmähaastattelut ovat varmasti ihan kamalia! Miksi niitä edes pitää olla, kun kuten jo joku sanoikin hyvät työntekijät voivat jäädä huonompien, mutta röyhkeämpien jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä edes pitää olla, kun kuten jo joku sanoikin hyvät työntekijät voivat jäädä huonompien, mutta röyhkeämpien jalkoihin.
Työnhakijoita on valtava määrä, ja heidät pitää saada kustannustehokkaasti karsittua jotenkin. Ryhmähaastattelu tulee halvemmaksi kuin yksilöhaastattelut.
Kannattaa mennä ihan mihin tahansa töihin ja olla siellä vaikka hammasta purren ja samalla etsiä jotain muuta. Ei ole tuulesta temmattua, kun sanotaan jo työssä olevien pääsevän huomattavasti paremmin töihin kun työttömänä oleva.
Töihin ei tänäpäivänä "vaan mennä" vaan sinne todellakin päästään! Oli ala mikä vain. Hakijoita on niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä edes pitää olla, kun kuten jo joku sanoikin hyvät työntekijät voivat jäädä huonompien, mutta röyhkeämpien jalkoihin.
Työnhakijoita on valtava määrä, ja heidät pitää saada kustannustehokkaasti karsittua jotenkin. Ryhmähaastattelu tulee halvemmaksi kuin yksilöhaastattelut.
Tosi typerää eikä mitenkään järkevää tai pitkänäköistä. Tuolla tavalla ei voi mitenkään saada käsitystä minkälainen työntekijä joku on varsinkaan jos jännittää niin ei ole edukseen. Sitten palkataan joku tyhjäntoimittaja hölösuu.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy sijaisvanhemmaksi? Silläkin elää varsinkin jos ottaa useamman sijaislapsen.
Jos haluaa sijaisvanhemmaksi niin pitää tosissaan miettiä sitä, että jaksaako kantaa vastuun lapsesta ja olla hänelle tukena ja positiivisena esimerkkinä vaikeassa elämän tilanteessa. Se ei todellakaan ole mitään helppoa rahaa vaan vastuullinen ja tärkeä tehtävä, johon ei todellakaan pidä ryhtyä heppoisin perustein.
Vierailija kirjoitti:
Yksi täsmävinkki on se, että ryhmähaastatteluissa sano heti aluksi jotain. Ihan mitä vaan, kunhan sanot. Mitä pidempään olet hiljaa, sitä korkeammaksi puhumisen kynnys kasvaa.
Hyvä uutinen on myös se, että ominaisuudet, joita väität itseltäsi puuttuva, ovat opeteltavissa. Ala siis suhtautua tuohon asiana, jota alat opiskella. Esim merkiksi Youtubesta ja TedTalkista saa paljon tietoa ja oppeja ihan ilmaiseksi. Maksullisista palveluista suosittelen Blinklistiä, jossa on tuhansien tietokirjojen lyhennelmiä kuunneltavissa.
Mä komppaan kanssa TedTalkia ja Blinkistiä. Spotifysta kannattaa katsastaa The Mindset Mentor.
Minun on ihan turha opetella pitämään itsestäni, kun kukaan muu ei kuitenkaan pidä. Sain kuulla jo lapsena, että pitäisi muuttua puheliaaksi. Olen niin epäonnistunut elämässäni, etten ole kyennyt muuttumaan paremmaksi ihmiseksi vuosikymmentenkään aikana.
Töiden saaminen on täysin mahdotonta. Ryhmähaastattelujen takia en saa edes mahdollisuutta. Ja en saisi muutenkaan, koska en ole sosiaalinen ilopilleri. Haastattelijat vihaavat ja halveksivat tällaisia ihmisiä.
Mietin vaan, että mitä järkeä on tällaisessa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Minun on ihan turha opetella pitämään itsestäni, kun kukaan muu ei kuitenkaan pidä. Sain kuulla jo lapsena, että pitäisi muuttua puheliaaksi. Olen niin epäonnistunut elämässäni, etten ole kyennyt muuttumaan paremmaksi ihmiseksi vuosikymmentenkään aikana.
Töiden saaminen on täysin mahdotonta. Ryhmähaastattelujen takia en saa edes mahdollisuutta. Ja en saisi muutenkaan, koska en ole sosiaalinen ilopilleri. Haastattelijat vihaavat ja halveksivat tällaisia ihmisiä.
Mietin vaan, että mitä järkeä on tällaisessa elämässä.
Muut eivät pidä sinusta (tai siltä susta ainakin tuntuu) kun sinä et itsekään pidä itsestäsi. Sitten kun sinä rupeat pitämään itsestäsi alkavat ne muutkin pitämään sinusta. Ala tekemään asioita, jotka kohottavat itsetuntoasi, kuten opiskelemaan uusia asioita, pukeutumaan nätisti, harrasta liikuntaa, puhu asiasta terapeutille jne. Sitten kun se sun itsetuntosi kasvaa niin muidenkin kanssa synkkää paljon paremmin.
Olen käynyt hiihtämässä tänä talvena ja sielläkin olen vain ladun tukkona. Ei paranna itsetuntoa, kun ihmiset ohi mennessään mulkoilevat vihaisesti, koska pilaan heidän treenin.
Minkä tason ja alan koulutus sulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on ihan turha opetella pitämään itsestäni, kun kukaan muu ei kuitenkaan pidä. Sain kuulla jo lapsena, että pitäisi muuttua puheliaaksi. Olen niin epäonnistunut elämässäni, etten ole kyennyt muuttumaan paremmaksi ihmiseksi vuosikymmentenkään aikana.
Töiden saaminen on täysin mahdotonta. Ryhmähaastattelujen takia en saa edes mahdollisuutta. Ja en saisi muutenkaan, koska en ole sosiaalinen ilopilleri. Haastattelijat vihaavat ja halveksivat tällaisia ihmisiä.
Mietin vaan, että mitä järkeä on tällaisessa elämässä.
Muut eivät pidä sinusta (tai siltä susta ainakin tuntuu) kun sinä et itsekään pidä itsestäsi. Sitten kun sinä rupeat pitämään itsestäsi alkavat ne muutkin pitämään sinusta. Ala tekemään asioita, jotka kohottavat itsetuntoasi, kuten opiskelemaan uusia asioita, pukeutumaan nätisti, harrasta liikuntaa, puhu asiasta terapeutille jne. Sitten kun se sun itsetuntosi kasvaa niin muidenkin kanssa synkkää paljon paremmin.
Äläpä jauha paskaa. Minäkin aloitin iloisesti kyselemällä mitä heille kuuluu ja hymyilin ja olin avoin ja keskusteleva. Tietysti kerroin ammatillisesti, mutta ystävällisesti. Loppun vartin haastattelija oli kääntyneenä pois päin kamerasta ja plaraso papereitaan... Niinkuin mitä ihmettä? Olin sitten varmaan niin ruma, ettei päin voinut katsoa...
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy sijaisvanhemmaksi? Silläkin elää varsinkin jos ottaa useamman sijaislapsen.
Jos haluaa sijaisvanhemmaksi niin pitää tosissaan miettiä sitä, että jaksaako kantaa vastuun lapsesta ja olla hänelle tukena ja positiivisena esimerkkinä vaikeassa elämän tilanteessa. Se ei todellakaan ole mitään helppoa rahaa vaan vastuullinen ja tärkeä tehtävä, johon ei todellakaan pidä ryhtyä heppoisin perustein.
Mikäpä työ olisi helppoa rahaa? Kaikessa on vastuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt hiihtämässä tänä talvena ja sielläkin olen vain ladun tukkona. Ei paranna itsetuntoa, kun ihmiset ohi mennessään mulkoilevat vihaisesti, koska pilaan heidän treenin.
Maailmassa on aina ikäviä ihmisiä. Sen sijaan, että ajattelet, että turha mun on hiihtää, kun olen vain ladun tukkona keskityt ajattelemaan että olinpas minä reipas kun lähdin ulos hiihtämään ja olen ylpeä itsestäni kun pidän huolta kunnostani. Joka kerta kun ajattelet jotain negatiivista niin muutat sen samantien pään sisälläsi johonkin positiivisempaan ajatukseen. Alkuun tuo tuntuu keinotekoiselta, mutta pikku hiljaa muokkaat noin sitä sun alitajuntaasi ajattelemaan enemmän positiivisia asioita ja silloin se sun itsetuntosi kasvaa mikä taas auttaa samaa lisää positiivisia kokemuksia ja onnistumisen tunnetta mikä taas kasvattaa sitä itsetuntoa entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Minkä tason ja alan koulutus sulla on?
Olen käynyt ammattikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy sijaisvanhemmaksi? Silläkin elää varsinkin jos ottaa useamman sijaislapsen.
Jos haluaa sijaisvanhemmaksi niin pitää tosissaan miettiä sitä, että jaksaako kantaa vastuun lapsesta ja olla hänelle tukena ja positiivisena esimerkkinä vaikeassa elämän tilanteessa. Se ei todellakaan ole mitään helppoa rahaa vaan vastuullinen ja tärkeä tehtävä, johon ei todellakaan pidä ryhtyä heppoisin perustein.
Mikäpä työ olisi helppoa rahaa? Kaikessa on vastuunsa.
no on toki, mutta kun olet vastuussa jo kovia kokeneen lapsen psyykestä niin se on hieman eri asia kuin vaikka se, että tarjoilijana viet ruuan väärään pöytään.
Pomot harvoin haluavat, että harrastat ekstremelajeja, koska noissa on suuri mahdollisuus loukkaantua ja jäädä sairaslomalle. Itse harrastan lukemista ja ei ole ikinä ollut esteenä työnsaannille. Useimmiten harrastuksia ei ole edes kysytty.
Jos ei ole erityistaitoja niin niitä voidaan hankkia opiskelemalla. Ihan netistäkin löytyy valtavasti kursseja mistä oppii erityisiä taitoja ja löytyy myös liikeideoita ja vinkkejä yrityksen perustamiseen.
Mielestäni sun ongelma on pikemminkin itsetunnon puute ja sitäkin pystyy kehittämään.