Miksi lastensaantia lykätään päälle nelikymppiseksi
Ja sitten ravataan lapsettomuushoidoissa kun ei nappaamaan.
Yritetään elvyttää jotain jonka parasta ennen päiväys oli aikaa sitten.
Kommentit (31)
Samoin ilman lapsettomuushoitoja lykästi. Ei lykästänyt nuorempana, kun ensimmäinen aviomies oli sairastelevaa sorttia ja sitten kuolikin. Toisen kanssa sitten lykästi.
Naiset ovat niin nirsoja Suomessa, että itsekin olen kohta jo 36v eikä parisuhdetta edelleenkään löydy jossa voisi lapsiakin tehdä.
Lykätään koska lasten saaminen ei ole tärkein asia elämässä.
Voi tulla tai olla tulematta, molemmat vaihtoehdot OK.
Pääsääntiöisesti ei varmaan ole sopivaa kumppania löytynyt sitä ennen. Ei niitä lapsia kannata periaatteen vuoksi parikymppisenä vääntää kenen tahansa kanssa.
Siksi koska alle kolmekymppisenä ollaan vielä nuoria eikä silloin kuulu vakiintua perhe-elämää viettämään. Ja kolmekymppisenä taas ei monillakaan ole puitteet kunnossa lasten saantia varten, eli ei esim. ole taloa, autoja ja molemmilla vanhemmilla vakinaista työsuhdetta. Myös parisuhdemarkkinoiden vaikeutuminen ja suoranainen kriisiytyminen on aiheuttanut sen, että lasten saanti ei onnistu nuorempana.
Kannattaako niitä lapsia sitten hankkimalla hankkia ihan vaan siitä syystä että on nuori?
28 olin ku alettiin yrittään lasta, ei kuulunut. Julkiselle ei päässyt hoitoihin ja yksityiseen ei ollut rahaa. Nyt olen 38 vuotias ja rahaa olisi mennä yksityisen hoitoihin, niihin on 10 vuotta säästetty. Mutta taitaa tässä iässä olla turhaa, joten voi olla, että käytämme säästöt asunnon omarahoitusosuuteen.
Muistaakseni oli sellasia tutkimuksia, että yli kolmekymmentä vuotiaana tehdyillä lapsilla on perimässä huonontunut lasten saanti kyky. Eli saattaa pilata oman lapsen mahdollisuudet tehdä lapsia.
Sama täällä, tapasin mieheni vasta 39-vuotiaana. Parasta ennen -päiväykseni ei kuitenkaan onneksi ollut vielä mennyt. Tulin luomusti raskaaksi kertalaakista, kun päätimme alkaa lasta yrittää, tärppäsi ekasta kierrosta ehkäisyn poisjättämisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
28 olin ku alettiin yrittään lasta, ei kuulunut. Julkiselle ei päässyt hoitoihin ja yksityiseen ei ollut rahaa. Nyt olen 38 vuotias ja rahaa olisi mennä yksityisen hoitoihin, niihin on 10 vuotta säästetty. Mutta taitaa tässä iässä olla turhaa, joten voi olla, että käytämme säästöt asunnon omarahoitusosuuteen.
Siis miksi et pääse julkiselle?
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni oli sellasia tutkimuksia, että yli kolmekymmentä vuotiaana tehdyillä lapsilla on perimässä huonontunut lasten saanti kyky. Eli saattaa pilata oman lapsen mahdollisuudet tehdä lapsia.
Mun vanhemmat "teki" mut ollessaan 22-23 vuotiaita. Itse en ole saanut yhtään lasta ilman hoitoja, vaikka paperilla on kaikki kunnossa ja koeputkihedelmöityksissä kaikki on mennyt oppikirjan mukaan.
Ekaa aloin yrittään 24-vuotiaana, synnytin 29v täyttäneenä. Toisen sain 31-vuotiaana ja nyt juuri nelkyt täyttäneenä odotan kolmatta.
Nuorin syntynyt kun olin itse jo yli 40. Pakko tässä on myöntää, etten luultavasti näe lapseni 50-vuotispäivää. Ja jos lapsenlapsia syntyy, niin en luultavasti näe heidän aikuisikäänsä.
No lykkäsin asiaa itse koska kumppania ei löytynyt. Nyt harmittaa, koska aikaraja tosiaan tuli vastaan ja lapsiluku jäi/jää yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni oli sellasia tutkimuksia, että yli kolmekymmentä vuotiaana tehdyillä lapsilla on perimässä huonontunut lasten saanti kyky. Eli saattaa pilata oman lapsen mahdollisuudet tehdä lapsia.
Taidat muistaa väärin. Se meni oikeasti toisinpäin. Varsinkin isän korkea ikä näkyy lapsella pitkinä telomeereina, eli lapsi ikääntyy muita hitaammin.
Omalta osaltani voin vastata, että ei ole ollut oikeaa elämäntilannetta. Nyt nelikymppisenä olisin valmis yrittämään ja vakituisessa parisuhteessa, mutta mies ei halua. Jää siis minun osalta todennäköisesti lapset tekemättä, mutta jos mies haluaisi, olisin heti valmis.
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni oli sellasia tutkimuksia, että yli kolmekymmentä vuotiaana tehdyillä lapsilla on perimässä huonontunut lasten saanti kyky. Eli saattaa pilata oman lapsen mahdollisuudet tehdä lapsia.
Höpö, höpö.
Vastaus: siksi kun siinä on niksi eikä ap ehdi joka paikkaan tyhmempiään neuvomaan.
Nykyään yli 10% lapsista syntyy IVF- tai muilla metodeilla. Ja suurin syy on myöhäinen yritys.
Maailma on mennyt tällaiseksi, että kuvitellaan asenteen ja aseman ratkaisevan kaiken. Kun on hyvässä duunissa, käy salilla ja on huoliteltu, pysyy nuorena ja nuorekkaana ja voi lykätä lapsenhankintaa.
Syövästäkin paranee taistelemalla ja tsemppaamalla.
Aivan, näinhän se menee. Eiku. Itse sain lapsen nelikymppisenä kun nappasi ilman lapsettomuushoitoja. En lykännyt, ei vain löytynyt aviomiestä sitä ennen. Voin kuvitella tuhansia syitä, miksi kaikki eivät synnytä lapsiaan parikymppisinä. Yksikään niistä ei kuulu ap:lle tai minulle tai kenellekään muulle, kuin asianosaisille itselleen.