Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut puhuvat "ritvasta ja ritvan tekemisistä" vaikka kuulijalla ei ole hajuakaan kuka on ritva
09.02.2022 |
Esim. anoppini on tällainen.
Alkaa jaaritella maijasta, alustamatta yhtään että kuka tämä maija on. Ja sitten jossain kohtaa selviää että se on joku hänen tuttunsa jota kukaan muu huoneessa oleva ei ole koskaan nähnytkään.
Pikkulapset joskus puhuvat kavereistaan noin, kuvitellen että kaikki muutkin tietää kenestä kyse, mutta että aikuiset...?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisia. Eivät erota omaa kokemusmaailmaa muiden kokemusmaailmasta.
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän sinäkään erota Ritvaa Maijasta? Eli miten oli?
Mulla on yksi ystävä joka on juuri aloituksen kaltainen. Joudun hyvin usein sanomaan ettei kiinnosta kun en edes tunne kyseistä ihmistä. Höpöttää jostain vanhasta työkaverista kun ei kiinnosta vi...... .
Minä olen aina ajatellut, että sitä hölöttäjää ei vaan kiinnosta kuulijat yhtään. On vaan niin tärkeää päästä ääneen. Ja ehkä esittää että "Minä olen sentään kunnollinen, kun siivoan. Siellä Ritvalla on niin kovin tomuista!".
Vielä piti lisätä että ihmisellä itsellään ei ole mitään omaa elämää jos pitää puhua jostain vuosien takaisista työkavereista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinäkään erota Ritvaa Maijasta? Eli miten oli?
"Jotkut" puhuu ritvasta, anoppi maijasta. Sisälukutaito...
No paljonko mielikuvitusta vaaditaan, että älyää hänen puhuvan jostain tutustaan? Miksi jokaista juttua pitäisi pohjustaa, jos jutun kannalta ei ole olennaista että Marketta asuu punaisessa talossa tuossa Mäkikadulla, hänen miehensä kuoli 4 vuotta sitten ja anoppi tutustui Markettaan jumpassa vuonna 2016.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasteni isä on tuollainen. Voi vintti että on raivostuttava piirre. No, enpä jaksa juuri muutenkaan kuunnella kyseisen kääkän turinoita, koska ei muutenkaan osaa puhua kuulijaa kiinnostavalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut tekee tikusta asiaa kun eivät pysty olemaan hiljaa. Heille ei yleensä tapahdu mitään.
"Salon Seija" on tosi osuva sketsihahmo.
Papattaa joka välissä "Keräsen Ritvasta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No paljonko mielikuvitusta vaaditaan, että älyää hänen puhuvan jostain tutustaan? Miksi jokaista juttua pitäisi pohjustaa, jos jutun kannalta ei ole olennaista että Marketta asuu punaisessa talossa tuossa Mäkikadulla, hänen miehensä kuoli 4 vuotta sitten ja anoppi tutustui Markettaan jumpassa vuonna 2016.
Täh? Silloin sanotaan ”mun yks tuttu”. Tai jos vaaditaan erottautumista muista yksistä tutuista, niin sanotaan esim että ”mun yks [kaupunginosa]:ssa asuva tuttuni”. Dii
Vierailija kirjoitti:
No paljonko mielikuvitusta vaaditaan, että älyää hänen puhuvan jostain tutustaan? Miksi jokaista juttua pitäisi pohjustaa, jos jutun kannalta ei ole olennaista että Marketta asuu punaisessa talossa tuossa Mäkikadulla, hänen miehensä kuoli 4 vuotta sitten ja anoppi tutustui Markettaan jumpassa vuonna 2016.
Typeryyttä ja epäkohteliasta alkaa vain puhua jostain muille tuntemattomasta henkilöstä mainitsematta lainkaan kuka tämä on. "pirkitalla on muuten uusi mies" ja kuulija yrittää pinnistellä muistiaan, että kuka tämä pirkitta nyt onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisia. Eivät erota omaa kokemusmaailmaa muiden kokemusmaailmasta.
Sitä näkee täällä palstoillakin joskus, heitellään jotain nimiä omasta elämästä ikään kuin tuntemattomille ihmisille niillä olisi jotain merkitystä siinä jutussa. Kerrotaan asioista lapsenomaisesti.
Mulla on juuri tuollainen ystävä. Ärsyttävä piirre juuri tuo. Minusta kuuluisi sanoa, että "yhden tuttuni kanssa juuri eilen mietittiin" tai jos haluaa nimenomaan puhua nimellä, sitten tulisi pohjustaa vähän "Mun yksi työkaverini Pirkko sanoi juuri, että..."
Minulla on kaltaisesi tuttu, joka ei hoksaa, että Ritva on juuri äsken keskustelun kohteena ollut naapuri, joka oli tuonut korillisen omenoita portaille. Ensin totean, että kas, naapuri toi omenoita, onkohan se Ritva käynyt tuomassa ne lähdettyään ulkoiluttamaan koiria. Tuttu on ihan ihmeissään, että kuka ihmeen Ritva ja miten niin käynyt, kun naapuri ne omenat toi.
Ap:n tärkein pointti oli päästä haukkumaan anoppiaan. Sellainen kauhuminiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No paljonko mielikuvitusta vaaditaan, että älyää hänen puhuvan jostain tutustaan? Miksi jokaista juttua pitäisi pohjustaa, jos jutun kannalta ei ole olennaista että Marketta asuu punaisessa talossa tuossa Mäkikadulla, hänen miehensä kuoli 4 vuotta sitten ja anoppi tutustui Markettaan jumpassa vuonna 2016.
Täh? Silloin sanotaan ”mun yks tuttu”. Tai jos vaaditaan erottautumista muista yksistä tutuista, niin sanotaan esim että ”mun yks [kaupunginosa]:ssa asuva tuttuni”. Dii
Itse kyllä tajuan kyseessä olevan hänen tuttavansa, jos joku alkaa selostaa jonkun tekemisiä etunimen mainiten.
Alue: Aihe vapaa
Heikkolahjaisia. Eivät erota omaa kokemusmaailmaa muiden kokemusmaailmasta.