Miksi on niin hyväksyttävää tuomita aikaisin vakiintuneet?
Olen nainen joka tykkää seksistä, mutta vain tutun kumppanin kanssa. En voisi kuvitella harrastavani seksiä ilman suhdetta, ihan siksi että ajatus on ahdistava, ei siksi että näkisin asiassa moraalista ongelmaa. Menin 22-vuotiaana ensimmäisen oikeasti vakavan parisuhteen myötä naimisiin, lyhyempiä teiniseurusteluita oli ollut aiemminkin.
Emme ole uskovaisia ja asumme Etelä-Suomessa, joten valintamme ei ole kovin tavallinen. Kukaan kavereistani ei edes mieti avioliittoa vielä. En itse (tietenkään) näe asiassa ongelmaa, mutta tuntuu pahalta miten he ovat arvostelleet valintaamme ja povaavat kolmenkympin kriisiä, eroa, menetettyä nuoruutta ja pettämistä. Eivät ilkeämielisesti, vaan ihan vaan faktana.
Miksi tätä pidetään ihan hyväksyttävänä? Jopa häissämme täysin selvin päin oleva serkku arvosteli ja ihmetteli, eikä kukaan sanonut mitään. Monet positiivisetkin kommentit ovat olleet luokkaa "hyvä että teette mitä haluatte, ei se avioero niin paha ole".
Mietin vain miten epäsopivana pidetään myöhäisen vakiintumisen ja irtoseksin tuomitsemista...
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:01"]
Niin, monesti vaan juuri ne kriisit ja pettämiset sun muut menetetyt nuoruudet iskevät niihin, jotka ovat pitkässä parisuhteessa olleet nuoresta pitäen. Ja sitten erotaan. Eihän toisten mielipiteistä kannata mieltään pahoittaa, kyllä teidän suhde kestää jos on kestääkseen muutenkin. Koskaan elämästä ei voi tietää, kuinka täällä käy. Sitä on turhaa spekuloida etukäteen.
[/quote]
Mä en tiedä, mitä tilastot tästä sanoo, mutta jos oletetaan että on kaksi ystävystä, olkoot vaikka Mirja ja Kaisa. Mirja menee poikakaverinsa kanssa yhteen 16-vuotiaana, kun Kaisa bilettää ja viettää villiä sinkkuelämää. Mirja menee kihloihin 18-vuotiaana ja alkaa odottaa ensimmäistä lastaan. Kaisa seurustelee lyhyitä seurustelusuhteita ja käy paljon baareissa. Miehiä on, mutta Kaisa harrastaa aina seksiä kondomin kanssa ja käy säännöllisesti seksitautitesteissä. Yhden vuoden ajan Kaisa reissaa maailmalla ja saa sieltäkin paljon kokemuksia.
Mirja menee naimisiin poikakaverinsa kanssa, kun lapsi on 1-vuotias. Mirja ja Kaisa ovat nyt 20-vuotiaita. Kaisalla on joitain pidempiäkin suhteita, hän asuu joidenkin poikakavereidensa kanssa. Pisin suhde kestää pari vuotta. Mirja alkaa odottaa toista lasta häiden jälkeen. Mirja ja Kaisa ovat 22-vuotiaita.
Menee muutama vuosi. Kaisan opiskelut ovat päätöksessään ja hän hakee vakitöitä. Muutaman sijaisuuden jälkeen sellainen irtoaa. Silloinen seurustelusuhde päättyy, koska saadakseen vakityön Kaisa vaihtaa paikkakuntaa, mikä taas ei poikakaverille sovi. Mirjalla on jo kolme lasta ja haave alkaa opiskella, kunhan lasten kanssa on taas vähän helpompaa. Mirja ja Kaisa ovat 25-vuotiaita.
Kaisa löytää uudelta paikkakunnaltaan miehen, johon hän palavasti rakastuu. He seurustelevat jonkin aikaa eri osoitteista käsin, kunnes muuttavat yhteen. Kihloihin he menevät, kun ovat seurustelleet pari vuotta. Mirja on jo ehtinyt kyllästyä kotielämään, mutta koska hän ei lukion jälkeen ole opiskellut lainkaan, häneltä puuttuu kokonaan ammattitutkinto eikä töitä oikein irtoa. Mirja tekee satunnaishommia kaupan kassana tai siivoojana. Mirja ja Kaisa ovat 27-vuotiaita.
Kaisa on onnellinen miehensä kanssa, he matkustelevat, tekevät töitä ja harrastavat yhdessä. Lapsistakin he ovat puhuneet, Kaisa on miettinyt lasten ajankohtaa jonnekin 30 vuoden tienoille. Mirjan lapset ovat jo 9, 7 ja 5-vuotiaat. Mirja alkaa puhua miehelleen, että haluaisi alkaa opiskella. Mies tuhahtaa ja laukoo, että "Mee töihin jo, ei mulla oo varaa sua enää elättää", joka on vain tekosyy sille, että henkinen yhteys on jo aikoja sitten kadonnut. Mirjan miehellä on jo kauan ollut toinen nainen, koska hänkin oli 16-vuotias alkaessaan seurustella Mirjan kanssa. Jossain vaiheessa pikkulapsiaikaa on alkanut ruoho aidan takana kiinnostaa liikaa. Tämä tulee Mirjalle täytenä yllätyksenä. Mirja ja Kaisa ovat 28-vuotiaita.
Mirja ottaa miehestään eron ja jää kouluttamattomana, 28-vuotiaana yh-äitinä kolmen lapsen kanssa. Kaisa vasta suunnittelee perhe-elämää miehensä kanssa, johon hän on yhä rakastunut.
Kärjistetty tarina, myönnetään, mutta monelle käy juuri noin. Tunnen useita ikäisiäni naisia (oon 38), jotka on eronneet yhteen tai kahteen kertaan, lapsia on ainakin ensimmäiselle miehelle, joillain toisellekin. He ovat poikkeuksetta menneet naimisiin alle 25-vuotiaina. Tunnen myös yhdessä pysyneitä pareja, joilla on aikaisin solmitut liitot.
[/quote]
Jos kärjistät, niin kärjistä kunnolla ja tasapuolisesti.
Kaisa ja miehensä odottavat sopivaa lapsrntekohetkä niin pitkään, että joutuvat turvautuman pitkälliseen keinohedelmöitysrumbaan. Tämä koettelee parisuhdetta, kuten myös vauva-aikana Kaisalle iskevä ahdistus, joka johtuu niin tavallisten sosiaalisten menojen vähenemiaestä tuon miehen tottumuksesta jatkaa omia menojaan jättäen puolison lapsineen kotiin. Tällä aikaa Mirja kouluttautuu ja kasvattaa sovussa ex-miehen kanssa lapsiaan. Pikkulapsivaiheen ollessa jo takanapäin hänellä on aikaa myös tutkia omia uusia kiinnostuksen kohteita. Kaisa palaa työelämään mahdollisimman nopeasti, mutta kokee tyytymättömyyttä univelan ja urakehityksen aiheuttaman aikatauluttamisen vuoksi. Kotona tulee yhä useammin riitaa ja ennen lapsen kaksivuotispäivää tulee ero.
Seitsemänkymppisinä sekä Kaisa että Mirja käyvät eläkkeläiaten risteilyillä valittamassa siitä, että lupkkaretkillä olevat nuoret ovat iian isoäänisiä ja miksei omatkaan lapset soita tarpeeksi usein.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:01"]
Niin, monesti vaan juuri ne kriisit ja pettämiset sun muut menetetyt nuoruudet iskevät niihin, jotka ovat pitkässä parisuhteessa olleet nuoresta pitäen. Ja sitten erotaan. Eihän toisten mielipiteistä kannata mieltään pahoittaa, kyllä teidän suhde kestää jos on kestääkseen muutenkin. Koskaan elämästä ei voi tietää, kuinka täällä käy. Sitä on turhaa spekuloida etukäteen.
[/quote]
Mä en tiedä, mitä tilastot tästä sanoo, mutta jos oletetaan että on kaksi ystävystä, olkoot vaikka Mirja ja Kaisa. Mirja menee poikakaverinsa kanssa yhteen 16-vuotiaana, kun Kaisa bilettää ja viettää villiä sinkkuelämää. Mirja menee kihloihin 18-vuotiaana ja alkaa odottaa ensimmäistä lastaan. Kaisa seurustelee lyhyitä seurustelusuhteita ja käy paljon baareissa. Miehiä on, mutta Kaisa harrastaa aina seksiä kondomin kanssa ja käy säännöllisesti seksitautitesteissä. Yhden vuoden ajan Kaisa reissaa maailmalla ja saa sieltäkin paljon kokemuksia.
Mirja menee naimisiin poikakaverinsa kanssa, kun lapsi on 1-vuotias. Mirja ja Kaisa ovat nyt 20-vuotiaita. Kaisalla on joitain pidempiäkin suhteita, hän asuu joidenkin poikakavereidensa kanssa. Pisin suhde kestää pari vuotta. Mirja alkaa odottaa toista lasta häiden jälkeen. Mirja ja Kaisa ovat 22-vuotiaita.
Menee muutama vuosi. Kaisan opiskelut ovat päätöksessään ja hän hakee vakitöitä. Muutaman sijaisuuden jälkeen sellainen irtoaa. Silloinen seurustelusuhde päättyy, koska saadakseen vakityön Kaisa vaihtaa paikkakuntaa, mikä taas ei poikakaverille sovi. Mirjalla on jo kolme lasta ja haave alkaa opiskella, kunhan lasten kanssa on taas vähän helpompaa. Mirja ja Kaisa ovat 25-vuotiaita.
Kaisa löytää uudelta paikkakunnaltaan miehen, johon hän palavasti rakastuu. He seurustelevat jonkin aikaa eri osoitteista käsin, kunnes muuttavat yhteen. Kihloihin he menevät, kun ovat seurustelleet pari vuotta. Mirja on jo ehtinyt kyllästyä kotielämään, mutta koska hän ei lukion jälkeen ole opiskellut lainkaan, häneltä puuttuu kokonaan ammattitutkinto eikä töitä oikein irtoa. Mirja tekee satunnaishommia kaupan kassana tai siivoojana. Mirja ja Kaisa ovat 27-vuotiaita.
Kaisa on onnellinen miehensä kanssa, he matkustelevat, tekevät töitä ja harrastavat yhdessä. Lapsistakin he ovat puhuneet, Kaisa on miettinyt lasten ajankohtaa jonnekin 30 vuoden tienoille. Mirjan lapset ovat jo 9, 7 ja 5-vuotiaat. Mirja alkaa puhua miehelleen, että haluaisi alkaa opiskella. Mies tuhahtaa ja laukoo, että "Mee töihin jo, ei mulla oo varaa sua enää elättää", joka on vain tekosyy sille, että henkinen yhteys on jo aikoja sitten kadonnut. Mirjan miehellä on jo kauan ollut toinen nainen, koska hänkin oli 16-vuotias alkaessaan seurustella Mirjan kanssa. Jossain vaiheessa pikkulapsiaikaa on alkanut ruoho aidan takana kiinnostaa liikaa. Tämä tulee Mirjalle täytenä yllätyksenä. Mirja ja Kaisa ovat 28-vuotiaita.
Mirja ottaa miehestään eron ja jää kouluttamattomana, 28-vuotiaana yh-äitinä kolmen lapsen kanssa. Kaisa vasta suunnittelee perhe-elämää miehensä kanssa, johon hän on yhä rakastunut.
Kärjistetty tarina, myönnetään, mutta monelle käy juuri noin. Tunnen useita ikäisiäni naisia (oon 38), jotka on eronneet yhteen tai kahteen kertaan, lapsia on ainakin ensimmäiselle miehelle, joillain toisellekin. He ovat poikkeuksetta menneet naimisiin alle 25-vuotiaina. Tunnen myös yhdessä pysyneitä pareja, joilla on aikaisin solmitut liitot.
[/quote]
Jos kärjistät, niin kärjistä kunnolla ja tasapuolisesti.
Kaisa ja miehensä odottavat sopivaa lapsrntekohetkä niin pitkään, että joutuvat turvautuman pitkälliseen keinohedelmöitysrumbaan. Tämä koettelee parisuhdetta, kuten myös vauva-aikana Kaisalle iskevä ahdistus, joka johtuu niin tavallisten sosiaalisten menojen vähenemiaestä tuon miehen tottumuksesta jatkaa omia menojaan jättäen puolison lapsineen kotiin. Tällä aikaa Mirja kouluttautuu ja kasvattaa sovussa ex-miehen kanssa lapsiaan. Pikkulapsivaiheen ollessa jo takanapäin hänellä on aikaa myös tutkia omia uusia kiinnostuksen kohteita. Kaisa palaa työelämään mahdollisimman nopeasti, mutta kokee tyytymättömyyttä univelan ja urakehityksen aiheuttaman aikatauluttamisen vuoksi. Kotona tulee yhä useammin riitaa ja ennen lapsen kaksivuotispäivää tulee ero.
Seitsemänkymppisinä sekä Kaisa että Mirja käyvät eläkkeläiaten risteilyillä valittamassa siitä, että lupkkaretkillä olevat nuoret ovat iian isoäänisiä ja miksei omatkaan lapset soita tarpeeksi usein.
[/quote]
Hah hah, tuo voi hyvinkin olla totta. Paitsi että tarinan Kaisa suunnitteli lapsentekoa 30-vuotiaana, joten jollei hedelmällisyydessä ollut ongelmia jo tuolloin, ei se nyt vielä kauhean myöhäiseltä kuulosta. Tottakai voi olla, että Kaisallekin käy huonosti. Mutta koska Mirja meni vakiintumaan niin nuorena, hänellä meni koko kaksikymppisyys perhe-elämän pyörittämiseen opintojen ja kokemusten hankkimisen sijaan. Osa ei haluakaan kokemuksia, osa haluaa perheen nuorena, osa uskoo että nuoruudenrakkaus kestää, osalla se kestääkin. Mirjalla on myös mahdollista saada se, mitä hän haluaa. Opinnot, mies, ehkä vielä lisää lapsia. Ainoa mikä häntä rajoittaa on kolmilapsisuus, joten miehet, jotka haluaa lapsettoman naisen, on poissa laskuista. Niin ja tietysti se, ettei työkokemusta ole.
Mutta tuolla Kaisa & Mirja -tarinalla halusin vain kuvata sitä, miksi monet varoittelevat hyvin nuorena vakiintuvia. Älyttömän moni mies ei esim. kestä sitä, ettei ole seksikokemuksia kuin yhden ainoan naisen kanssa. Jos se tekee miehestä kusipään, niin sitten olisi parasta tunnistaa ne kusipäät jo hyvin nuorena, ettei ala sellaisen nuoren miehen sitouttajaksi, vaan antaa kokeilunhaluisen mennä menojaan.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 14:18"]
Niin, niitä aletaan nussimaan vasta nelikymppisinä, kun erotaan ja aletaan elämään menetettyä nuoruutta
[/quote]
Juu, näinhän se on. Jostain syystä se alkaa vaan kaduttamaan ihan kauheasti ettei ole toiminut tällä tavalla, vaikka nuoruudessa se ei itseä kiinnostanut pätkääkään. Kolmekymppisenä tulee vauvakuume ihan kaikille ja velat itkee hedelmättömyyttään, nelikymppisenä tulee kauhea kullikuume. Naisen keho vain itkee vieraan munan perään ja miesten näkeminen kaduilla ja leikkikentillä nostaa kyyneleet silmiin.
[/quote]
Niinpä. Pari nuorena vakiintunutta tuttuani itkee menetettyä nuoruuttaan ja sitä, että "ei saanut olla koskaan nuori, kun aikuistui niin äkkiä mentyään
Ihminen on sellainen, että teki niin tai näin aina miettii, tekikö oikein?