Miten paljon aikaa opettajan pitäisi käyttää yhteen nuoreen? Mikä määrä on kohtuullista?
Opetan yläkoululaisia ja lukiolaisia. Joukossa on runsaasti nuoria, joille pitäisi järjestää omia erityisiä järjestelyjä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Kuinka paljon minun pitäisi mielestäsi käyttää aikaa yhteen nuoreen? Välillä huoltajien ja sosiaali- ja terveyspuolen toiveet ja vaatimukset menevät ihan mahdottomiksi. Palkallinen työaikani on mitoitettu sen mukaan, että pidän saman tunnin koko ryhmälle.
Kommentit (16)
Tämä on juuri se ongelma kun ollan integroitu kaikki lapset samaan luokkaan, nyt jäävät ne "hyvätkin" oppilaat ilman opetusta ja huomiota, joka on johtanut myös heidän kohdallaan tason laskuun. Siis vika ja syy ei ole näissä erityistä tukea ja huomiota tarvitsevissa lapsissa, he ovat ihan yhtä syyttömiä tilanteeseen, vaan vika on koulutuksen säästöleikkauksissa. 30 oppilasta, 1 opettaja, mahdollisesti avustaja luokassa jonkun aikaa tunnista, melkein puolet oppilaista kärsii oppimisvaikeuksista, yhtälö on mahdoton. Vielä kun otetaan mukaan nämä naurettavat opintosuunnitelmat ja uudistamiskiimat valtion taholta (todellisuudessa leikkauksia naamioituna uudistamiseksi), on opettajan työ melkein mahdotonta. Suomessa oli hyvä ja suht toimiva peruskoulutus, oltiin Pisa-huipulla ja ympäri maapalloa tultiin ihastelemaan ja opettelemaan suomalaista opetusta. No ei ole enään, ja vauhti alamäkeen vain kiihtyy.
Tämä sovittaan työnantajan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos joudut pitämään vaikka tukiopetusta - sitähän varmaan tässä tarkoitat - niin siitähän toki pitää saada palkkaa, eikö totta? En oikein ymmärrä aloituksen ongelmaa.
Tukiopetuksesta saa palkkaa. Yhdelle oppilaalle tehdyistä yksilöllisistä materiaaleista taas ei saa. Huoltaja voi vaatia oppilaalle rauhallista työskentelytilaa. Tätä ei ope pysty tietenkään järjestämään. Oppilaalle saatetaan vaatia omia kotona tehtäviä oppimispaketteja, joilla hän saa perusopetuksen suorittettua. Tästäkään ei saa palkkaa.
Minullekin syntyi joskus tuollainen ongelma. Vaatimuksia sateli joka suunnasta niin paljon, että perustyölle ei jäänyt enää aikaa.
Olin määräaikaisena, ja jatkoa olisi ollut syksylläkin, mutta minä ilmoitin, etten jatka syksyllä. Toisessa koulussa vaatimukset ovat pysyneet kohtuullisina.
Ajattelen, että tuollainen ongelma pitäisi ratkoa niin, että erityisopettaja hoitaa nuo erityisjärjestelyt. Itsekin voisi hoitaa erityiskorvauksella, mutta se ei yleensä ole mahdollista.
Tällä hetkellä on useita oppilaita, joille pitäisi lähettää kaikki tekeminen kotiin. Siis monisteet, oppituntien esitysmateriaali, tehtävien vastaukset jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos joudut pitämään vaikka tukiopetusta - sitähän varmaan tässä tarkoitat - niin siitähän toki pitää saada palkkaa, eikö totta? En oikein ymmärrä aloituksen ongelmaa.
Tukiopetuksesta saa palkkaa. Yhdelle oppilaalle tehdyistä yksilöllisistä materiaaleista taas ei saa. Huoltaja voi vaatia oppilaalle rauhallista työskentelytilaa. Tätä ei ope pysty tietenkään järjestämään. Oppilaalle saatetaan vaatia omia kotona tehtäviä oppimispaketteja, joilla hän saa perusopetuksen suorittettua. Tästäkään ei saa palkkaa.
Ap ottakoon yhteyttä rehtoriin. Ei hänen tehtävä ole toimia erityisopettajana. Sitä varten on erityisopettajat.
Valitettavasti olen samaa mieltä, suomalainen koulu on pahasti aliresursoitu.
Tuli opetuksesta yms. toki saa palkan, mutta kaikenlainen oppitunneilla eriyttäminen ja henkilökohtaistaminen sekä suunnitelmien teko menee siitä peruspotista. Mä sanoisin, että ihan maksimi, mitä voi vaatia työtä per opetustunti on noin tuplamäärä. Siinä ajassa ei kyllä kamalasti varsinaista opetusta yksilöllistetä, kun sen ajan pitäisi riittää sit kaikkeen suunnittelusta ja suunnitelmista arviointeihin.
Mä olen opettaja koulutukseltani mutta tällä hetkellä sattuman oikusta muissa hommissa. Viimeisen vuoden, parin aikana on kypsynyt se päätös, että opettajan hommiin en enää palaa kuin sen verran, mitä henkensä pitimiksi on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos joudut pitämään vaikka tukiopetusta - sitähän varmaan tässä tarkoitat - niin siitähän toki pitää saada palkkaa, eikö totta? En oikein ymmärrä aloituksen ongelmaa.
Tukiopetuksesta saa palkkaa. Yhdelle oppilaalle tehdyistä yksilöllisistä materiaaleista taas ei saa. Huoltaja voi vaatia oppilaalle rauhallista työskentelytilaa. Tätä ei ope pysty tietenkään järjestämään. Oppilaalle saatetaan vaatia omia kotona tehtäviä oppimispaketteja, joilla hän saa perusopetuksen suorittettua. Tästäkään ei saa palkkaa.
Ap ottakoon yhteyttä rehtoriin. Ei hänen tehtävä ole toimia erityisopettajana. Sitä varten on erityisopettajat.
Erityisopettajat eivät tee aineenopettajien hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos joudut pitämään vaikka tukiopetusta - sitähän varmaan tässä tarkoitat - niin siitähän toki pitää saada palkkaa, eikö totta? En oikein ymmärrä aloituksen ongelmaa.
Tukiopetuksesta saa palkkaa. Yhdelle oppilaalle tehdyistä yksilöllisistä materiaaleista taas ei saa. Huoltaja voi vaatia oppilaalle rauhallista työskentelytilaa. Tätä ei ope pysty tietenkään järjestämään. Oppilaalle saatetaan vaatia omia kotona tehtäviä oppimispaketteja, joilla hän saa perusopetuksen suorittettua. Tästäkään ei saa palkkaa.
Ap ottakoon yhteyttä rehtoriin. Ei hänen tehtävä ole toimia erityisopettajana. Sitä varten on erityisopettajat.
Näinhän sitä voisi kuvitella. Mun mielestä inkluusio ajatuksena on erinomainen, mutta toteutuksesta puuttuu aivan järjetön määrä resursseja. Ei siellä koululla todennäköisesti ole sellaista erityisopettajaresurssia, joka pystyisi yksilöllisen opetuksen hoitamaan kokonaisuudessaan.
Meillä erityisjärjestelyt ovat siirretty melko pitkälti ohjaajien toteutettavaksi.
Lisää liksaa suunnittelusta! Jos sitä ei tipu, voi ilmoittaa vanhemmille, että ei ole resursseja! Ei jokaisen pillin mukaan voi mennä.
Useimmille nuorille itselleen tuntuu riittävän se että he kokevat tulevansa kuulluksi. Että ope tietää heidän haasteistaan ja pyrkii jollain tasolla ne huomioimaan. Jonkun kohdalla se voi olla sitä että saa tehdä vaikka kokeet luokan ulkopuolella omassa rauhassa, toisen kohdalla sitä että tunnilla ei tarvitse sanoa mitään, kolmannen kohdalla vaikka sitten ihan vaan se että kysyy miten menee. Vaatimukset tulee tosiaan usein vanhemmilta tai esim. erityisopettajilta. Itse asiassa erityisopettaja vanhempana on pahin mahdollinen yhdistelmä. Sitä vaatimusten tulvaa ei voita mikään - opo vanhempana pääsee lähelle.
Omalla lapsellani on myös oppimisvaikeus ja äitinä arvostan kyllä kaikkea sellaista, mikä auttaa häntä pärjäämään. En kuitenkaan sellaista vaadi, vaan opetan lastani keksimään hänelle sopivia tapoja oppia ja olla. Paikataan sitten aukkoja kotona, jos ja kun tarve vaatii.
Opettajana yritän muistaa että kyseessä on jokaisen yksilön elämä. Jokaisen pitää se paikkansa tässä maailmassa löytää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä erityisjärjestelyt ovat siirretty melko pitkälti ohjaajien toteutettavaksi.
Miten monta ohjaajaa teillä oikein on? Meillä on 2 ohjaajaa 170 oppilasta kohti.
Vierailija kirjoitti:
Lisää liksaa suunnittelusta! Jos sitä ei tipu, voi ilmoittaa vanhemmille, että ei ole resursseja! Ei jokaisen pillin mukaan voi mennä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että opettaja toimii virkavastuulla ja niitä opettajan velvollisuuksia on aivan järjetön määrä. "No can do" on ratkaisu vain hyvin harvoihin ongelmiin.
Ja lisää liksaa opettajille? Anna mun nauraa. Ainahan sitä palstoilla vingutaan, kuinka opettajille nytkin maksetaan ihan tyhjästä, kun niillä on siisti sisätyö, lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Mikä toki ei pidä paikkaansa, mutta tässä asenneilmapiirissä on tosi vaikeaa ajatella, että veroista kummoista palkanlisää opettajille saadaan, vaikka vastuita on helppo säilyttää lisää kyllä.
Kuika paljon open pitäisi mielestänne käyttää vapaa-aikaansa yksittäisen oppilaan asioiden järjestelemiseen?
Mutta jos joudut pitämään vaikka tukiopetusta - sitähän varmaan tässä tarkoitat - niin siitähän toki pitää saada palkkaa, eikö totta? En oikein ymmärrä aloituksen ongelmaa.