Raivosin kuin hullu 3-vuotiaalle

Huonosta alusta riippumatta tästähän kehkeytyykin ihan hyvä keskustelu!

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:23"]

Pyydät anteeksi ja selität tehneesi väärin eikä se ole lapsen syy.

[/quote]

Eiköhän se lapsi tehnyt väärin.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

Siinä on jotain vikaa, jos pyydät samaa asiaa monta kertaa, vaikkei mitään tapahdu. Levy junnaa paikallaan. Kun on kerran tai kaksi pyydetty, pitää jo vaihtaa eri levy lautaselle eikä jankata sitä samaa kunnes hermo palaa. Kukaan ei koskaan ole nalkuttamalla muuttunut paremmaksi, tämän varmaan jokainen allekirjoittaa puolisostaankin.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

Sovella kaikkia Supernannyn oppeja! Esim. kannattaa etukäteen jutella lapsen kanssa ja kertoa millaista käytöstä odotat häneltä. Sitten hauska tarrataulu, johon lapsi voi kerätä hyvällä käytöksellä tarroja ja saa palkinnon tietyn tarramäärän saavutettuaan. Kannusta lasta yrittämään. Ennakoi tilanteet ja mieti miten niistä selviät. Tee kotona lapselle selväksi jäähyttämällä, että häneltä odotetaan hyvää käytöstä.

Tämmöisten asioiden takia juuri olen päättänyt pysyä lapsettomana.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

No mitä se tekeminen on? Onko se totteleminen edes edellytettävissä ikätasoon nähden? Huutaminen vaikeuttaa lasta tehtävän toteuttamisessa. Teetkö itse paremmin asiat silloin kun joku huutaa korvan juuressa vai kun saat tehdä asiat rauhassa ja vaikkapa kannustettuna ja kehuttuna.

Miksi et kestä sitä, että lapsesi ei vaan aina toimi kuten toivoisit? Miten voisit parantaa motivaatiota tai opettaa lapselle taitoja, jotta hän voisi toteuttaa toiveesi sujuvammin? Mitä kiertotietä käyttäen saisit asian junailtua niin, että lopputulos olisi kuitenkin sinun kannaltasi toimiva ja edes tyydyttävä silloin kun tuntuu, ettei se onnistu lainkaan? Miksi koet lapsen tahallaan ärsyttävän tai jättävän tottelematta?

Mikset voisi puhaltaa peliä poikki ja todeta rauhallisesti, että nyt ollaan kyllä molemmat ihan jumissa kun lapsi ei esim. pue kenkiä jalkaan ja olisi kuitenkin pakko lähteä hoitoon. Että mitäs nyt sitten tehdään.

Yritätkö kontrolloida ympäristöäsi muutenkin? Onko sinun vaikea toimia, jos asioita ei tehdä sinun tavallasi?

[/quote]

Nå esim taas tänään illalla, kerron lapselle että on aika mennä nukkumaan.Sanon että vaatteet pois ja pyjama päälle. Lapsi ottaa housut pois ja jää sen jälkeen leikkimään. Menen huoneeseen ja sanon että vaatteet pois nyt, ja pyjama päälle (sanon siis ihan normaaliäänellä).Menee jonkin aikaa taas ja hän tulee ne samat pikkarit,sukat ja t-paita päällä pyytämään vettä. Sanon ensin pyjama ja sitten saa vettä, yksi asia loppuun ensin. Menen hetken päästä lastenhuoneeseen ja siellä hän kiipeilee sängyllä. Muistutan mitä pitikään tehdä. Kestää ainakin 5 minuuttia ja lapsi tulee huoneesta pyjama päällä. Ei huutoja.

Joskus pukemisessa kestää yli tunti ja lopulta huudan kun viesti ei ole mennyt perille.Yritän toimia oikein mutta olen liian väsynyt.

Joskus saan pyytää neljäkin kertaa että tulee syömään illallista. En ymmärrä miksi lapsi ei voi totella kun kerran pyydän nätisti? Niin useasti korotan ääntä ja vasta sillon tottelee...- Lasten kuuluu totella vanhempia, ainakin ihan perusasioissa kuten vaatteiden päälle/poispukemiselta, tulemaan ruokapöytään kun pyydetään. Ap

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:42"]

Ehkä kasvatan pelolla, lasten pitää aina totella minua ja jos ei monesta käskystä tapahdu niin kuin olen sanonut alan laskemaan kolmeen. Tai sanon tiukasti korottamalla ääntä-Ap

[/quote]

Mun sydän särkyy joka kerta kun tuttavaperheessä näen tätä laskemista tapahtuvan. Kerropa, onko joskus päästy kolmeen asti ja mitä sitten tapahtuu vai mistä lapsi tietää pelätä sitä laskentaa niin paljon, että siinä vaiheessa alkaa kummasti tapahtua?
[/quote]

En o ap mut teen kanssa tota laskemista ja on tosi tehokasta vaikkei o tarvinnut päästä koskaan loppuun. Meillä motivaationa on toiminu et lähtee skylanderit kaappiin tai jokin muu kiva lelu. Ei tarkota et vedetään korville jos päästään kolmeen.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

No mitä se tekeminen on? Onko se totteleminen edes edellytettävissä ikätasoon nähden? Huutaminen vaikeuttaa lasta tehtävän toteuttamisessa. Teetkö itse paremmin asiat silloin kun joku huutaa korvan juuressa vai kun saat tehdä asiat rauhassa ja vaikkapa kannustettuna ja kehuttuna.

Miksi et kestä sitä, että lapsesi ei vaan aina toimi kuten toivoisit? Miten voisit parantaa motivaatiota tai opettaa lapselle taitoja, jotta hän voisi toteuttaa toiveesi sujuvammin? Mitä kiertotietä käyttäen saisit asian junailtua niin, että lopputulos olisi kuitenkin sinun kannaltasi toimiva ja edes tyydyttävä silloin kun tuntuu, ettei se onnistu lainkaan? Miksi koet lapsen tahallaan ärsyttävän tai jättävän tottelematta?

Mikset voisi puhaltaa peliä poikki ja todeta rauhallisesti, että nyt ollaan kyllä molemmat ihan jumissa kun lapsi ei esim. pue kenkiä jalkaan ja olisi kuitenkin pakko lähteä hoitoon. Että mitäs nyt sitten tehdään.

Yritätkö kontrolloida ympäristöäsi muutenkin? Onko sinun vaikea toimia, jos asioita ei tehdä sinun tavallasi?

[/quote]

Nå esim taas tänään illalla, kerron lapselle että on aika mennä nukkumaan.Sanon että vaatteet pois ja pyjama päälle. Lapsi ottaa housut pois ja jää sen jälkeen leikkimään. Menen huoneeseen ja sanon että vaatteet pois nyt, ja pyjama päälle (sanon siis ihan normaaliäänellä).Menee jonkin aikaa taas ja hän tulee ne samat pikkarit,sukat ja t-paita päällä pyytämään vettä. Sanon ensin pyjama ja sitten saa vettä, yksi asia loppuun ensin. Menen hetken päästä lastenhuoneeseen ja siellä hän kiipeilee sängyllä. Muistutan mitä pitikään tehdä. Kestää ainakin 5 minuuttia ja lapsi tulee huoneesta pyjama päällä. Ei huutoja.

Joskus pukemisessa kestää yli tunti ja lopulta huudan kun viesti ei ole mennyt perille.Yritän toimia oikein mutta olen liian väsynyt.

Joskus saan pyytää neljäkin kertaa että tulee syömään illallista. En ymmärrä miksi lapsi ei voi totella kun kerran pyydän nätisti? Niin useasti korotan ääntä ja vasta sillon tottelee...- Lasten kuuluu totella vanhempia, ainakin ihan perusasioissa kuten vaatteiden päälle/poispukemiselta, tulemaan ruokapöytään kun pyydetään. Ap

[/quote]

Opettele oikeaoppinen jäähytys!

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:38"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

Sovella kaikkia Supernannyn oppeja! Esim. kannattaa etukäteen jutella lapsen kanssa ja kertoa millaista käytöstä odotat häneltä. Sitten hauska tarrataulu, johon lapsi voi kerätä hyvällä käytöksellä tarroja ja saa palkinnon tietyn tarramäärän saavutettuaan. Kannusta lasta yrittämään. Ennakoi tilanteet ja mieti miten niistä selviät. Tee kotona lapselle selväksi jäähyttämällä, että häneltä odotetaan hyvää käytöstä.

[/quote]

Muuten komppi, mutta oletettavasti jättäisin jäähyt pois, koska ap on jo järkyttänyt lasta ihan tarpeeksi. Nyt saisi hunajalla varmaan parempia tuloksia ja luottamusta rakennettua. Jäähyssä on myös se riski, että ap:lta palaa itseltä hihat ja se ei menekään oppien mukaisesti ja sitten jää tuloksiltaan heikoksi.

Huumori on myös ihan hyvä pitää mukana. Keventää tunnelmaa kummasti ja saa herätettyä lapsen huomion. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi määräisi tahtia ja että asiat tehtäisiin lapsen ehdoilla. Ne tehdään nimen omaan vanhemman ehdoilla. Rajat, johdonmukaisuus, ohjaaminen, kannustus ja kiitos, huumori, rakkaus ja turvallisuus ovat aika hyvä pohja.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:28"]

Mistä voi mies siitäjänä tietää kenestä tulee hullu äiti? 

[/quote]

No vaikkapa siitä että jättää äidin selviämään ypösen yksin lapsen huollosta ja kasvatuksesta. Rankka homma vaatii veronsa.

Ennen huusin minäkin kuin hinaaja, mutta sitten päätin lopettaa äitiyspingottamisen ja nykyisin annan periksi tai halaan jos lapset eivät tottele tai vaan kiukuttelevat. Lopeta siis olemasta täydellinen äiti jolla on täydellisesti käyttäytyvä lapsi (kun tilanne ei kuitenkaan ole niin) ja kanna lasta jos tämä ei suostu muuten liikkumaan. Lapsen raivotessa siis iso halaus auttaa usein, myös itseäni vaikka lapsi sen jälkeen jatkaisi kiukuttelua. Usein myös lapsi rauhoittuu ja tajuaa että oli turhaa kiukutella.

Jämäkkyyden ja kasvattamisen voi jättää niihin hetkiin kun itsellä on voimavaroja pysyä tyynenä.

Kyllä se siitä.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:44"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:23"]

Miten saan lapsen tekemään niinkuin haluan ilman että alan huutamaan? Kun ei tottele kun pyydän nätisti monta kertaa? En osaa muuta kuin huutaa.-ap

[/quote]

No mitä se tekeminen on? Onko se totteleminen edes edellytettävissä ikätasoon nähden? Huutaminen vaikeuttaa lasta tehtävän toteuttamisessa. Teetkö itse paremmin asiat silloin kun joku huutaa korvan juuressa vai kun saat tehdä asiat rauhassa ja vaikkapa kannustettuna ja kehuttuna.

Miksi et kestä sitä, että lapsesi ei vaan aina toimi kuten toivoisit? Miten voisit parantaa motivaatiota tai opettaa lapselle taitoja, jotta hän voisi toteuttaa toiveesi sujuvammin? Mitä kiertotietä käyttäen saisit asian junailtua niin, että lopputulos olisi kuitenkin sinun kannaltasi toimiva ja edes tyydyttävä silloin kun tuntuu, ettei se onnistu lainkaan? Miksi koet lapsen tahallaan ärsyttävän tai jättävän tottelematta?

Mikset voisi puhaltaa peliä poikki ja todeta rauhallisesti, että nyt ollaan kyllä molemmat ihan jumissa kun lapsi ei esim. pue kenkiä jalkaan ja olisi kuitenkin pakko lähteä hoitoon. Että mitäs nyt sitten tehdään.

Yritätkö kontrolloida ympäristöäsi muutenkin? Onko sinun vaikea toimia, jos asioita ei tehdä sinun tavallasi?

[/quote]

Nå esim taas tänään illalla, kerron lapselle että on aika mennä nukkumaan.Sanon että vaatteet pois ja pyjama päälle. Lapsi ottaa housut pois ja jää sen jälkeen leikkimään. Menen huoneeseen ja sanon että vaatteet pois nyt, ja pyjama päälle (sanon siis ihan normaaliäänellä).Menee jonkin aikaa taas ja hän tulee ne samat pikkarit,sukat ja t-paita päällä pyytämään vettä. Sanon ensin pyjama ja sitten saa vettä, yksi asia loppuun ensin. Menen hetken päästä lastenhuoneeseen ja siellä hän kiipeilee sängyllä. Muistutan mitä pitikään tehdä. Kestää ainakin 5 minuuttia ja lapsi tulee huoneesta pyjama päällä. Ei huutoja.

Joskus pukemisessa kestää yli tunti ja lopulta huudan kun viesti ei ole mennyt perille.Yritän toimia oikein mutta olen liian väsynyt.

Joskus saan pyytää neljäkin kertaa että tulee syömään illallista. En ymmärrä miksi lapsi ei voi totella kun kerran pyydän nätisti? Niin useasti korotan ääntä ja vasta sillon tottelee...- Lasten kuuluu totella vanhempia, ainakin ihan perusasioissa kuten vaatteiden päälle/poispukemiselta, tulemaan ruokapöytään kun pyydetään. Ap

[/quote]

Opettele oikeaoppinen jäähytys!

[/quote]

Mikä? Kerro ihmeessä-Ap

Oliko lapsi kolme? Meillä kyllä sen ikäistä vielä riisutaan ja puetaan. Siis jos muuten lapsi ei tee. Esikoinen on nyt 7,5 ja nyt kesälomalla on ekoja kertoja pukeutunut niin oma-aloitteisesti, että etsii itse vaatteensa, riisuu yöpuvun ja pukee vaatteensa. Ihan hyvä tahti minusta. Mieluummin puen kuin huudan. Meinaan meillä pojalla ihan todettua motorista kömpelyyttä ja on oma-aloitteisuudessa tosi huono. Monessa muussa sitten todella etevä. 

Ap:n omat vanhemmatko ne takaraivossa kummittelee moittein, mitä lapsen kuuluu minkäkin ikäisenä osata, tai on vanhemmassa vikaa?

Miksi lapsen annetaan jatkaa kiipeilyä sängyllä ja vetkutella. Miksi ei voida olla sen verran jämäköitä heti alussa, että mikään muu touhuaminen ei tule kyseeseen. Näin tilanne ei eskaloidu. Jos kello kahdeksan on aika olla pyjamassa ja panna pää tyynyyn, näytetään kellosta, että nyt pitää tehdä, koska kasilta alkaa uniaika.

Kyllä sen kaiken muun tekemisen voi blokata, koska et antaisi lapsen myöskään kaataa telkkaria tai koskea kuumaan hellaan tai piirtää seinään. Otat saman asenteen tähän -> ei ole mahdollista tehdä muuta silloin kun on nukkuma-aika. Tietysti ensimmäiset päivät menee väsytystaistelussa kun systeemiä muutetaan, mutta nyt lapsi on tottunut siihen, että annat pitkää siimaa. Sitten naps, se meni poikki. 

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:49"]

Oliko lapsi kolme? Meillä kyllä sen ikäistä vielä riisutaan ja puetaan. Siis jos muuten lapsi ei tee. Esikoinen on nyt 7,5 ja nyt kesälomalla on ekoja kertoja pukeutunut niin oma-aloitteisesti, että etsii itse vaatteensa, riisuu yöpuvun ja pukee vaatteensa. Ihan hyvä tahti minusta. Mieluummin puen kuin huudan. Meinaan meillä pojalla ihan todettua motorista kömpelyyttä ja on oma-aloitteisuudessa tosi huono. Monessa muussa sitten todella etevä. 

Ap:n omat vanhemmatko ne takaraivossa kummittelee moittein, mitä lapsen kuuluu minkäkin ikäisenä osata, tai on vanhemmassa vikaa?

[/quote]

Autan kyllä pukemisessa usein, mutta ihan perusvaatteet osaa itse pukea ja siksi hän saa pukea itse.  Ja lapsi on melken neljä, ja pyyhkii vessassakin itse. On omatoiminen mutta ei pysty keskittymään yhtään.-Ap

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:47"]

Ennen huusin minäkin kuin hinaaja, mutta sitten päätin lopettaa äitiyspingottamisen ja nykyisin annan periksi tai halaan jos lapset eivät tottele tai vaan kiukuttelevat. Lopeta siis olemasta täydellinen äiti jolla on täydellisesti käyttäytyvä lapsi (kun tilanne ei kuitenkaan ole niin) ja kanna lasta jos tämä ei suostu muuten liikkumaan. Lapsen raivotessa siis iso halaus auttaa usein, myös itseäni vaikka lapsi sen jälkeen jatkaisi kiukuttelua. Usein myös lapsi rauhoittuu ja tajuaa että oli turhaa kiukutella. Jämäkkyyden ja kasvattamisen voi jättää niihin hetkiin kun itsellä on voimavaroja pysyä tyynenä. Kyllä se siitä.

[/quote]

Ja mun mielestä tuo sun nykyinen tyyli osoittaa jämäkkyyttä ja tyyneyttä. Näin me nähdään asiat eri tavoin! Ja sitä kasvattamiskeskustelua ja harjoittelua tosiaan kannattaa tehdä silloin, kun tilanne ei ole päällä. Silloin kerrotaan odotuksia ja toimintatapoja jne.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:51"]

Miksi lapsen annetaan jatkaa kiipeilyä sängyllä ja vetkutella. Miksi ei voida olla sen verran jämäköitä heti alussa, että mikään muu touhuaminen ei tule kyseeseen. Näin tilanne ei eskaloidu. Jos kello kahdeksan on aika olla pyjamassa ja panna pää tyynyyn, näytetään kellosta, että nyt pitää tehdä, koska kasilta alkaa uniaika.

Kyllä sen kaiken muun tekemisen voi blokata, koska et antaisi lapsen myöskään kaataa telkkaria tai koskea kuumaan hellaan tai piirtää seinään. Otat saman asenteen tähän -> ei ole mahdollista tehdä muuta silloin kun on nukkuma-aika. Tietysti ensimmäiset päivät menee väsytystaistelussa kun systeemiä muutetaan, mutta nyt lapsi on tottunut siihen, että annat pitkää siimaa. Sitten naps, se meni poikki. 

[/quote]

Olen useasti seisonut vieressä ja lapsi jää jumittamaan- tuijottaa eteensä, eikä tee mitään. Joudun siinäkin sanomaan että mitä pitikään tehdä, ja aika hiton monta kertaa-Ap

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 22:22"]Tuo sinun raivoaminen kumpuaa jostain muusta kuin lapsesi käytöksestä. Jostain syystä sinulla on paha olla, se purkautuu tuolla tavoin asiattomasti.

Esitätkö muille aikuisille kilttiä ja olet aina saamaa mieltä?

Tiedät itsekin, että kaadoit puolustuskyvyttömän lapsen niskaan jotain mikä ei sinne kuulu.

[/quote]

Totta. AP, seuraavan kerran kun joku aikuinen ei toimi kuten haluat, niin muistathan huutaa ja raivota sille.

Vai onko niin että purat raivoa vain puolustuskyvyttömiin pikkulapsiin, jotka ovat täysin riippuvaisia sinusta?
[/quote]

AP huudatko ja raivoatki tosiaan aikuisillekin esimerkiksi töissä kun tulee konflikti? No he ovat kuitenkin aikuisia ja osaavat suhtautua raivoosi.

Jos kuitenkaan et aikuisille raivoa ja huuda, niin jotain on pielessä ja pahasti.

Huudat ja raivoat lapselle?

Mikä sinussa antaa oikeutuksen huutaa ja raivota 3 vuotiaalle? Mieti. Huudat sille, joka on täysin puolustuskyvytön.

Meneppä kuule raivoamaan ihan itsesi kokoisille ja ikäisille. Sen jälkeen menet kotiin ja huolehdit lapsestasi.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:51"]

Miksi lapsen annetaan jatkaa kiipeilyä sängyllä ja vetkutella. Miksi ei voida olla sen verran jämäköitä heti alussa, että mikään muu touhuaminen ei tule kyseeseen. Näin tilanne ei eskaloidu. Jos kello kahdeksan on aika olla pyjamassa ja panna pää tyynyyn, näytetään kellosta, että nyt pitää tehdä, koska kasilta alkaa uniaika.

Kyllä sen kaiken muun tekemisen voi blokata, koska et antaisi lapsen myöskään kaataa telkkaria tai koskea kuumaan hellaan tai piirtää seinään. Otat saman asenteen tähän -> ei ole mahdollista tehdä muuta silloin kun on nukkuma-aika. Tietysti ensimmäiset päivät menee väsytystaistelussa kun systeemiä muutetaan, mutta nyt lapsi on tottunut siihen, että annat pitkää siimaa. Sitten naps, se meni poikki. 

[/quote]

Olen useasti seisonut vieressä ja lapsi jää jumittamaan- tuijottaa eteensä, eikä tee mitään. Joudun siinäkin sanomaan että mitä pitikään tehdä, ja aika hiton monta kertaa-Ap

[/quote]

Miksi sitten seisot siinä ja tivaat. Miksette tee yhdessä? Otat ohjat käsiin ja alatte edetä asiassa. Tulee kuule vielä sekin ilta, ettei lapsesi huoli sinua mukaan iltatoimiin vaikka haluaisit niihin osallistua.

Minäkin esitin aina eksälle kuollutta tai vähintään kuuroa, kun tuli pitämään monologia sängyn viereen. Ei sellaisessa tilanteessa synny mitään järkevää.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:51"]

Miksi lapsen annetaan jatkaa kiipeilyä sängyllä ja vetkutella. Miksi ei voida olla sen verran jämäköitä heti alussa, että mikään muu touhuaminen ei tule kyseeseen. Näin tilanne ei eskaloidu. Jos kello kahdeksan on aika olla pyjamassa ja panna pää tyynyyn, näytetään kellosta, että nyt pitää tehdä, koska kasilta alkaa uniaika.

Kyllä sen kaiken muun tekemisen voi blokata, koska et antaisi lapsen myöskään kaataa telkkaria tai koskea kuumaan hellaan tai piirtää seinään. Otat saman asenteen tähän -> ei ole mahdollista tehdä muuta silloin kun on nukkuma-aika. Tietysti ensimmäiset päivät menee väsytystaistelussa kun systeemiä muutetaan, mutta nyt lapsi on tottunut siihen, että annat pitkää siimaa. Sitten naps, se meni poikki. 

[/quote]

Olen useasti seisonut vieressä ja lapsi jää jumittamaan- tuijottaa eteensä, eikä tee mitään. Joudun siinäkin sanomaan että mitä pitikään tehdä, ja aika hiton monta kertaa-Ap

[/quote]

Toi ei muuten toimi kolmevuotiaalle. Et voi tivata, mitä pitikään tehdä, etenkään jos tilanne yhtään on painostava. Sen sijaan alat kertoa, mitä nyt tehdään ja samalla fyysisesti ohjaat häntä tekemään niin. Aina parempi, jos keksit siihen tarpeen mukaan jotain oheistarinaa kylkeen, pikkukarhu menee talviunille tms. jotain höpöä.