Lue keskustelun säännöt.
Miksi ennen vanhaan valmis ruisleipä laitettiin katon orrelle roikkumaan?
Kommentit (93)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi, kun ei ollut pakastinta.
No, miksipä eivät säilyttäneet talvella tuoretta leipää lumihangessa pakkasaikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, kun ei ollut pakastinta.
No, miksipä eivät säilyttäneet talvella tuoretta leipää lumihangessa pakkasaikaan?
Hauska idea mutta hanki on täynnä piennisäkkäitä jotka mielellään syövät ne leivät sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kuivunut ruisleipä ollut kovaa känttyä? Meni hampaat poikki?
Saattoi olla. Googlaa leipäressu.
Kova leipä liotettiin vedessä ja syötiin sitten puolimössönä. Jos siis oli huonot hampaat. Ja melkein kaikilla oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi leivottiin niin harvoin? Oliko väki niin laiskaa että kerralla koko vuoden leivät?
Mietipä hetki, millain prosessi on jauhaminen (jep jep, ei ostettu jauhoja kaupasta), taikinan tekeminen, leivinuunin lämmitys jne. ja pohdi sitten, miksi ihmeessä tuota ei tehty kerran viikossa.
Mitenkähän sitten Itä-Suomessa tuo prosessi on onnistunut viikoittain? Niitä uuneja on jouduttu lämmittämään Länsi-Suomessakin päivittäin, koska muuta lämmitysmuotoa ei ole ollut, joten ihmetyttää erityisen paljon tuo, miksi uuninlämpöä ei ole voitu käyttää leipomuksissa kuin tuo kerta, kaksi vuoteen.
Erilaiset työprosessit. Toisaalla usein ja vähän, toisaalla harvoin ja kerralla paljon. Pyykki, leipä ym. Kummassakin on puolensa. Riippuu väen määrästä ja esim polttoaineen saatavuudesta ja määrästä mikä kannattaa. Myös kulttuurierot vaikuttaa.
Kiinnostava teema. Ja hauska ketju, kerrankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Erilaiset työprosessit. Toisaalla usein ja vähän, toisaalla harvoin ja kerralla paljon. Pyykki, leipä ym. Kummassakin on puolensa.
Meillä leivottiin joka toinen viikko kesät talvet. Ohrajauhot teki kylän mylly. Ruis ja vehnäjauho kaupasta 40kg säkeissä. Pullaa leivottiin joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole tapa vaan ihan säilymisen vuoksi.
Leivät kuivuivat ja säilyivt siten lähes ikuisesti
Ihan varmasti. Olivat kuivia kaperoita, niitä kukaan syöny. Koristeena saivat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, kun ei ollut pakastinta.
No, miksipä eivät säilyttäneet talvella tuoretta leipää lumihangessa pakkasaikaan?
Hauska idea mutta hanki on täynnä piennisäkkäitä jotka mielellään syövät ne leivät sieltä.
Hangessa on säilytetty ennen myös kaloja ja lihatynnyreitä. Talvella pyydystetty matikka on varsinkin säilytetty hangessa ennen ruoaksi laittoa, 30-luvulla syntynyt äitini haikaili sen perään. Oli kuulemma maukkaampaa kuin muualla säilytetty kalansaalismatikka.
Jotta ne olisivat yhtä kovaa kuin elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Erilaiset työprosessit. Toisaalla usein ja vähän, toisaalla harvoin ja kerralla paljon. Pyykki, leipä ym. Kummassakin on puolensa.
Meillä leivottiin joka toinen viikko kesät talvet. Ohrajauhot teki kylän mylly. Ruis ja vehnäjauho kaupasta 40kg säkeissä. Pullaa leivottiin joka viikko.
Olen kotoisin Länsi-Suomesta ja meillä leivottiin joka toinen tai joka kolmas viikko, tämän muistan 50-luvulta.
Leivät säilytettiin orressa katon rajassa. Ei ollut vielä jääkaappeja eikä pakastimia.
Tuo oli hyvä keksintö leivän säilyttämiseen. Eivät homehtuneet ja olivat hiiriltäkin turvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole tapa vaan ihan säilymisen vuoksi.
Leivät kuivuivat ja säilyivt siten lähes ikuisesti
Ihan varmasti. Olivat kuivia kaperoita, niitä kukaan syöny. Koristeena saivat olla.
Kyllä niitä vaan syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole tapa vaan ihan säilymisen vuoksi.
Leivät kuivuivat ja säilyivt siten lähes ikuisesti
Ihan varmasti. Olivat kuivia kaperoita, niitä kukaan syöny. Koristeena saivat olla.
Kyllä niitä vaan syötiin.
Erikoinen ajatus että 150+ vuotta sitten leipiä olisi varaa laittaa koristeiksi. Eiköhän ne kaikki syöty. Nälkä oli ja ruokaa oli vähän. Leipä oli kallisarvoinen ruoka, takana valtava määrä käsityötä (maan raivaus, viljan viljely ja korjaus).
Oletko jotenkin vähän heikkolahjainen?