Lue keskustelun säännöt.
Me kasvatamme monella tavalla uusavuttomia lapsia, mikä käy kalliiksi
08.02.2022 |
Hyvin harva osaa tärkeitä kansalaistaitoja kuten: lukea kirjoja, keskittyä vaikeaan tehtävään kärsivällisesti, uida kunnolla, tunnistaa, valita ja laittaa terveellistä ruokaa, viestiä rakentavasti omasta tietoisuudesta käsin, tehdä tietohakuja peliosaamisesta huolimatta, olla media- ja mainoskriittinen, tehdä kärrinpyrän, laskea päässä ja jakokulmassa, tanssia paritansseja, korjata oman polkupyöränsä tai keskustella erimielisenä toisia kunnioittavasti.
Me kasvatamme monella tavalla uusavuttomia lapsia, mikä käy kalliiksi.
Hei opetushallitus ja OAJ !
Nyt olisi suunnan kääntämisen aika.
Kommentit (157)
Jo antiikin Kreikassa oltiin sitä mieltä, että nuoriso oli pilalla. Ja niinpä se pilalla oleva nuoriso jatkaa aina vuosisadasta toideen pilalle menneinä keski-ikäisinä ja vanhuksina. Ja pilalle menneet keski-ikäiset tai sitä vanhemmat määrittelevät, mikä olisi tarpeellista sen pilalle menneen nuorison osata ja tehdä.
Ei osaa lapset paritansseja, mutta harrastavat liikuntaa monipuolisemmin ja osaavat taitoja, joita ei ennen osattu. Osataan kyllä syödä kasviksia, joka tuottaa eläkeläisille ja sitä nuoremmillekin suuria vaikeuksia. Osaavat lukea useammalla kielellä, mikä vanhemmilta ei suju laisinkaan, siksi eivät ilman opaspalveluita pärjää maailmalla. Vanhemmat ihmiset eivät myöskään osaa käsitellä kaikkea kuulemaansa kriittisesti, vaan meuhkaavat facessa ja antavat pankkitunnuksensa puhelimessa mukavan kuuloiselle henkilölle.
Ne pilalle menneet nuoret ovat muuten todella avuttomia vanhuksia, mikään asia ei suju sähköisesti, älylaitteita ei osata ja haluta käyttää, vaikka on ollut yli kymmenen vuotta aikaa opetella ja kursseja on tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään miten suurin osa noista hyödyntää yhteiskuntaa? Esim, uimataito, tehdä kärrynpyöriä, laskea päässä ja jakokulmassa, tanssia paritansseja, korjata oman polkupyöränsä.
kaikkia näitä paitsi pyörän korjaamista - mutta terveellisen ruuan tekeminen opetettiin koulussa. Ennemmin tai myöhemmin. Päässälaskutaito oli minulla edellisessä työssä välttämätön taito. Tosin opettelin sitä hiukan enemmän työelämässa /opinnoissa kuin peruskoulussa ja lukiossa. Kärrynpyörää en enää osaa, vaikka harrastanikin jonkun verran akrobaattista juttua. Se ei kyllä ole mikään kansalaistaito! Nykyään uintia ei vissiin opeteta koulussa vaan uimakoulussa. Uiminen on ihan jees juttu, mutta harvapa sillä pelastuu jos joutuu veden varaan yksin on liian isot aallot, liian kylmä liian kaukana rannasta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuoret ovat monessa asiassa fiksuja esim. kiusaaminen ja väkivalta merkittävästi vähentynyt, samoin alkoholin käyttö ja tupakointi.
Ennen jopa 12v lapset tupakoivat säännöllisesti ja kouluissa oli tupakointihuoneet.
Nuorten tekemät rikokset, etenkin raaistunut väkivalta on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Koululaiset kidut tavat tovereitaan henkihieveriin. Kaverin tap paminenkin käy kuten tiedetään. Pahaksi on mennyt, ei pelkästään avuttomuus lisäänny vaan myös julmuus.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhemmat enää vaadikaan lapsilta samoin asioita. Työkaveri kertoi maksavansa edelleen lastensa laskuja vaikka ovat täysi-ikäisiä ja asuvat omillaan. Lisäksi eivät käy töissä ja pitävät välivuotta ym vanhempien piikkiin. Tuossa iässä pitäisi tehdä kesätöitä ym. että saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen omillaan.
Kirjoitit asiaa, noin se menee.
Alapeukut kertovat miten asiat menee omassa huushollissa. Vanhemmat syöttävät aikuisia poikasiaan joiden siivet jääneet tyngiksi. Kenen mahtaa olla syy?
Yhteiskunnan elättejä suurin osa näistä avuttomista. Mistä varat pitkän päälle?
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsia ei kasvateta sitä varten, että he olisivat itsenäisesti pärjääviä aikuisia, vaan sitä varten, että heille ei sattuisi vastoinkäymisiä lapsena. Tuntuu siltä, että monikaan ei ajattele lapsen teini-iän jälkeistä elämää ja siksi ei koeta tarpeelliseksi opettaa lapselle aikuiselämän perusasioita, kuten itsenäistä liikkumista kaukanakin kotoa, kaupassa ja muilla asioilla käyntiä, vastuun ottamista teoistaan, asiallista käytöstä, kotitöitä jne.
Ajatellaan, että yliopistoon pääseminen riittää polkaisemaan aikuisuus käyntiin, mutta todellisuudessa opiskelupaikka auttaa hyvin vähän aikuistumisessa, jos muita eväitä elämään ei ole annettu. Lapsen pitää saada olla lapsi niin kauan kuin haluaa, mutta ei sillä lailla, että 13-vuotias ei osaa käydä lähikaupassa ilman äippyliä ja 17-vuotias kiukkuaa kesätyöpaikalla, kun mieluummin pelaisi kotona pleikkaa
Olen syntynyt 70-luvulla duunariperheeseen. Olin ihan hyvä koulussa, mutta ei minulle kotona opetettu juuri mitään "koulutaitoja", lukemista, laskemista tms. On myös ihan kummallinen legenda, että ainakaan omassa lapsuudessani joka kodissa olisi pää höyryten luettu kirjoja. Opiskeluuni suhtauduttiin kannustavasti, mutta käytännössä ei osattu neuvoa. Oltiin vain tosi ylpeitä, kun menin lukioon ja yliopistoon. Nimenomaan vanhemmillani oli se ajatus, että kunhan vain opiskelee kovasti, kaikkea hyvää tapahtuu automaattisesti. Nyt oma kasiluokkalainen poikani miettii mitä aineita valitsee lukioon, kun on tutkinut mistä saa mitäkin pisteitä yliopistoon hakiessa. Eli "vähän" on realistisempaa ja tavoitteellisempaa kuin oma nuoruuteni. (Sivumennen sanoen poikani on asiasta enempi innoissaan kuin ahdistunut eli ei pingota.) Eli ok, ehkä opin kuorimaan perunan kotona, mutta siihen ne tulevaisuudenopit jäivät. Eikä meillä kotona mitenkään luontevasti kyläilty toisten luona ym. idyllistä, lähinnä kyhjötettiin kotona ja vanhemmat kyräilivät naapureita. En käsitä mitä ihmeelllisiä oppeja olisin saanut tulevaisuutta varten, vaikka meillä oli kotona ihan sopuisaa. Paljon enemmän minä ja lapseni mietimme heidän tulevaisuuttaan kuin mitä minä itse ja vanhempani mietimme aikanaan minun tulevaisuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat itse ovat jo uusavuttomia ja epäonnistuineita elämässään, niin mitä panoksia voi kasvatukseen enää saada?
Joku lienee nuo uusavuttomat vanhemmatkin kasvattanut, eikä liene heidän vika ja syy, jos eivät ole saaneet eväitä ja tukea vanhemmuuteen, tuskin tämän päivän uusavuttomat vanhemmat ovat avaruudesta, vaan joku heidätkin on kasvattanut.
Ei voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla saanut.
Kenen piti rakentaa tämä maa uudelleen sotien jälkeen. Ihmisen muisti on lyhyt, kun puhutaan historiasta. Suomessa on aina vanhemmat tehneet töitä.
Kyllä. Ja sodan kokenut sukupolvi opetti lapsensa tekemään töitä. Kaikkeen työhön osallistuttiin koulunkäynnin ohella. Kesätöissä tienattiin omaa rahaa jo hyvinkin nuoresta. Marjanpoimintaa, lastenhoitoa, kaikki työ kelpasi kun rahaa ei jaettu ilmaiseksi.
Nykyään Presidentti kehuu Oskaria joka tienaa rahansa marjoja keräämällä. Niin harvinaisesta ilmiöstä on kyse. Kuuluu hyvin pärjäävän se Oskari nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lapset oppivat liikkumaan itsenäisesti kävellen, pyörällä ja julkisilla ympäri kotiseutua, nyt suuri osa vanhemmista kuskaa autolla kaikki matkat lähikoulusta harrastuksiin, teini-ikäisiä myöten.
Johtuu siitä syystä, että niitä lähikouluja ei ole.
Meillä lapset nyt 19 ja 17.
Nyt tänne tuli se uusi alakoulu, jonka piti tulla kun nämä oli 6 ja 4. Edellinen koulurakennus homehtui pystyyn ja uuden rakentaminen vei kaupungilta 16 vuotta.
Ja kyllä, olemme kaikki nämä vuodet kuskanneet heidtä keskustaan kouluun. Ja kuskaamme edellleen, koska on korona, eikä tuon 17-vuotiaan kannata mennä metroon hankkimaan ko tautia.
Sinä hyysäät flunssan takia lapsesi kyydillä kouluun. Eihän sitä voi metroa käyttää, siellä voi olla pöpöjä! Olet juuri sellainen vanhempi, minkä ansiosta näitä avuttomia ja velttoja nuoria on nykyään niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"kärrinpyrän"... :D
Myös kirjoituksen uudelleenlukeminen ja korjaaminen ovat kansalaistaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen seitsemänkymppinen, eikä minun elinaikanani kukaan vanhempi ole vielä onnistunut kasvattamaan lastansa oikein, jos kysyy muiden mielipitettä.
Ja aina lapset ja nuoret ovat olleet pilalla, eivätkä ole osanneet tehdä mitään oikein.
Ensimmäiset uusavuttomat oli jo 60-luvulla, kun sana otettiin käyttöön kansan keskuudessa.Sellainen on ihmismieli. Toisaalta, koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapset ja nuoret eivät ole olleet näin fiksuja. Kannattaisi muistella sitä omaa lapsuutta ja nuoruutta.
On fiksujakin. Mutta on myös hirveä määrä kotiin ruudun ääreen jääneitä. Päivät nukkuu, yöt valvoo ja heitä verovaroilla elätetään. Vähänkin työlle vivahtava on kauhistus näille. Mitenkäs suut pistetään kun sossulta loppuu rahat? Jos sitä ei hamaan tappiin asti riitäkään jaettavaksi?🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuoret ovat monessa asiassa fiksuja esim. kiusaaminen ja väkivalta merkittävästi vähentynyt, samoin alkoholin käyttö ja tupakointi.
Ennen jopa 12v lapset tupakoivat säännöllisesti ja kouluissa oli tupakointihuoneet.
Oho, missä oli tupakointihuoneet? Meidän koulussa ainakin sai jälki-istuntoa jos välitunnilla nähtiin polttavan tupakkaa.
Tupakointi on vähentynyt, huumeet tulleet tilalle.
Lasten ja nuorten tekemiä väkivaltarikoksia on nyky Suomessa enemmän kuin koskaan.
Kaikenlainen (koulu) kiusaaminen on pahentunut ja muuttunut koko ajan raaemmaksi. On somekiusaamista ja muuta, koulumatkalla uhrilta voi mennä jopa henki.
Myöhemmin voi tulla työpaikkakiusaamista. Pahuus lisääntyy koko ajan. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat itse ovat jo uusavuttomia ja epäonnistuineita elämässään, niin mitä panoksia voi kasvatukseen enää saada?
Joku lienee nuo uusavuttomat vanhemmatkin kasvattanut, eikä liene heidän vika ja syy, jos eivät ole saaneet eväitä ja tukea vanhemmuuteen, tuskin tämän päivän uusavuttomat vanhemmat ovat avaruudesta, vaan joku heidätkin on kasvattanut.
Ei voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla saanut.
Kenen piti rakentaa tämä maa uudelleen sotien jälkeen. Ihmisen muisti on lyhyt, kun puhutaan historiasta. Suomessa on aina vanhemmat tehneet töitä.
Kyllä. Ja sodan kokenut sukupolvi opetti lapsensa tekemään töitä. Kaikkeen työhön osallistuttiin koulunkäynnin ohella. Kesätöissä tienattiin omaa rahaa jo hyvinkin nuoresta. Marjanpoimintaa, lastenhoitoa, kaikki työ kelpasi kun rahaa ei jaettu ilmaiseksi.
Nykyään Presidentti kehuu Oskaria joka tienaa rahansa marjoja keräämällä. Niin harvinaisesta ilmiöstä on kyse. Kuuluu hyvin pärjäävän se Oskari nykyään.
Luin Oskarin kuulumiset, ihan upea ja esimerkillinen nuorimies. Hänellä jo oma perhekin, eikä varmasti jää sormi suussa odottamaan kelakorvauksia missään vaiheessa.
Kiva kun Niinistö noteerasi ahkeran pojan.
Miksei oskareita ole enemmän?!!
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistossa opettaja ja vuosien varrella tuon on huomannut opiskelijoiden ongelmanratkaisukyvyissä. Viimeisten muutaman vuoden aikana on tullut yhä useammin vastaan tilanne, missä opiskelija syyttää kurssin järjestelyitä surkeaksi, vaikka on itse jättänyt asiat tekemättä. Oikeasti ihmettelen, kun opiskelija perustelee esimerkiksi harjoitustyön palautuksen myöhästymistä toteamalla: "luulin dedisten olevan suuntaa-antavia, joten niitä ei tarvitse noudattaa". Ilmeisesti lukiossakin on yhä enemmän tällaista "curling"-opetusta.
Menee vähän ohi aloituksen, mutta yliopiston fukseissa on vuosi vuodelta yhä heikompaa ainesta. Yksi ei osaa peruslaskutoimituksia. Toinen ei osaa kirjoittaa esseetä. Kolmas osaa, mutta suomen kielen taito on niin heikko, ettei ymmärrä lukemaansa. Kurssien sisältöjä karsitaan, sillä etänä ei ehditä kaikkea samaa kuin lähiopetuksessa. Voitte arvata millainen kierre tästä syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on niin paljon näitä uusavuttomia sossuavusteisia, että mykäksi meni ketju.
Toivokaamme että S. Marinin budjetissa riittää fyrkkaa jaettavaksi hampurilaisiin, cokikseen ja vuokraan.
Parin tuttavan kymmenvuotiaat lapset eivät osaa kirjoittaa sujuvasti luettavaa tekstiä käsin. Miltei kolmekymppisiä ihmisiä jotka eivät osaa lukea analogista kelloa tulee vastaan yllättävän usein.
Yhden työkaverin lapsi ei osannut 16-vuotiaana matkustaa yksin bussilla (asuvat kaupungissa) eikä myöskään osannut yksin mennä esim. kaverin luokse kun olisi pitänyt itse koputtaa oveen tai soittaa ovikelloa. Helikopterivanhempia nyt ihmetyttää, kun 21-vuotias ei osaakaan itsenäisesti vieläkään tehdä mitään, eikä perheen 11-vuotiasta voi jättää 21-vuotiaan kanssa kahdestaan kotiin tuntia pidemmäksi aikaa ilman erillistä "lastenvahtia. Tämä oli ensimmäinen lajiaan johon törmäsin, sittemmin tällaisia esimerkkejä on tullut eteen enemmänkin.
Itse muutin aikanaan olosuhteiden vuoksi omilleni 16-vuotiaana, lukiossa muutama muukin kaveri asui viikot/lukukaudet opiskelukämpissä etäisyyksien takia. Vaikka tämäkään ei välttämättä ole aivan ideaalia ei tämä ollut mitenkään mahdotonta itsenäisen pärjäämisen kannalta, nykyisin 16-vuotiaat vaikuttavat enemmänkin lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään miten suurin osa noista hyödyntää yhteiskuntaa? Esim, uimataito, tehdä kärrynpyöriä, laskea päässä ja jakokulmassa, tanssia paritansseja, korjata oman polkupyöränsä.
Lyhyesti ja ytimekkäästi..uimataito estää hukkumasta pitää notkeana,. kärrynpyörät pitää notkeanan,. Ei naksu niksu luut hja lihakset jo keskiikäisenä. polkupyörän korjaaminen on tietysti ihan must jos pyöräilee. Ei tuu orpo olo kun jää ulos sateeseen ja korpeen. päässälaskutaidosta on tietysti hyötyä silloin jos ei oo laskinta tai kännyy mukana et joudu helposti pulaan tai idiootiksi.
Mitkä me? Minä en ainakaan kasvata.
Uusavuttomuus ei suinkaan ole ainoastaan nuorten ongelma, vaikka minusta se on hyväksyttävämpää, kuin vanhemmilla, koska elettyä elämää on vähemmän.
On paljon keski-ikäisiä ja vanhempia, jotka eivät osaa edes tehdä alkeellista video-CV:tä, hallitse tekstinkäsittelyä ja Excel taulukkolaskentaa, vaikka ne ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä ja jokaisen ne pitäisi hallita iästä riippumatta.
Ja sitten on nämä eläkeläiset, jotka ovat niin uusavuttomia, etteivät saa edes tv:tä asennettua katselukuntoon, eivät osaa asioida verkosta tai varata edes hammaslääkäriin aikaa tai käyttää älylaitteita, vaikka heidän koko työuran ajan on käytetty tietokoneita ja internetkin tuli jo 80-luvulla ja ovat vuosikymmeniä harjoitelleet, toisin kuin nuoret.
Ainoa mihin riittää mielenkiintoa on mesoa somessa ja haukkua ihmisiä. Ja mikä huvittavinta, he tekevät sen vielä omalla nimellään facessa, eivätkä edes tajua, että ne jäävät ikuiseksi ajaksi. Tai ne lastenlapsien kuvat.
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään miten suurin osa noista hyödyntää yhteiskuntaa? Esim, uimataito, tehdä kärrynpyöriä, laskea päässä ja jakokulmassa, tanssia paritansseja, korjata oman polkupyöränsä.
Pitääkö kaiken hyödyttää yhteiskuntaa? Nuo taidot ovat ihan ihmisen omaksi hyödyksi ja iloksi.
Nykyään lapsia ei kasvateta sitä varten, että he olisivat itsenäisesti pärjääviä aikuisia, vaan sitä varten, että heille ei sattuisi vastoinkäymisiä lapsena. Tuntuu siltä, että monikaan ei ajattele lapsen teini-iän jälkeistä elämää ja siksi ei koeta tarpeelliseksi opettaa lapselle aikuiselämän perusasioita, kuten itsenäistä liikkumista kaukanakin kotoa, kaupassa ja muilla asioilla käyntiä, vastuun ottamista teoistaan, asiallista käytöstä, kotitöitä jne.
Ajatellaan, että yliopistoon pääseminen riittää polkaisemaan aikuisuus käyntiin, mutta todellisuudessa opiskelupaikka auttaa hyvin vähän aikuistumisessa, jos muita eväitä elämään ei ole annettu. Lapsen pitää saada olla lapsi niin kauan kuin haluaa, mutta ei sillä lailla, että 13-vuotias ei osaa käydä lähikaupassa ilman äippyliä ja 17-vuotias kiukkuaa kesätyöpaikalla, kun mieluummin pelaisi kotona pleikkaa