Lue keskustelun säännöt.
Me kasvatamme monella tavalla uusavuttomia lapsia, mikä käy kalliiksi
08.02.2022 |
Hyvin harva osaa tärkeitä kansalaistaitoja kuten: lukea kirjoja, keskittyä vaikeaan tehtävään kärsivällisesti, uida kunnolla, tunnistaa, valita ja laittaa terveellistä ruokaa, viestiä rakentavasti omasta tietoisuudesta käsin, tehdä tietohakuja peliosaamisesta huolimatta, olla media- ja mainoskriittinen, tehdä kärrinpyrän, laskea päässä ja jakokulmassa, tanssia paritansseja, korjata oman polkupyöränsä tai keskustella erimielisenä toisia kunnioittavasti.
Me kasvatamme monella tavalla uusavuttomia lapsia, mikä käy kalliiksi.
Hei opetushallitus ja OAJ !
Nyt olisi suunnan kääntämisen aika.
Kommentit (157)
Ei vanhemmat enää vaadikaan lapsilta samoin asioita. Työkaveri kertoi maksavansa edelleen lastensa laskuja vaikka ovat täysi-ikäisiä ja asuvat omillaan. Lisäksi eivät käy töissä ja pitävät välivuotta ym vanhempien piikkiin. Tuossa iässä pitäisi tehdä kesätöitä ym. että saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat itse ovat jo uusavuttomia ja epäonnistuineita elämässään, niin mitä panoksia voi kasvatukseen enää saada?
Joku lienee nuo uusavuttomat vanhemmatkin kasvattanut, eikä liene heidän vika ja syy, jos eivät ole saaneet eväitä ja tukea vanhemmuuteen, tuskin tämän päivän uusavuttomat vanhemmat ovat avaruudesta, vaan joku heidätkin on kasvattanut.
Ei voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla saanut.
Kenen piti rakentaa tämä maa uudelleen sotien jälkeen. Ihmisen muisti on lyhyt, kun puhutaan historiasta. Suomessa on aina vanhemmat tehneet töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhemmat enää vaadikaan lapsilta samoin asioita. Työkaveri kertoi maksavansa edelleen lastensa laskuja vaikka ovat täysi-ikäisiä ja asuvat omillaan. Lisäksi eivät käy töissä ja pitävät välivuotta ym vanhempien piikkiin. Tuossa iässä pitäisi tehdä kesätöitä ym. että saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen omillaan.
Enää? Kuinka paljon luulet vanhemman joita näin noin vartin päivässä minulta vaatineen?
T. Kaupunkilainen avainkaula lapsi, joka sentään pääsi kesätöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärrinpyörän tekeminen on noista varmasti se tärkein taito 😂
Kuuluu ehdottomasti yleissivistykseen. Vain uusavuttomat eivät osaa sitä tehdä.En ole koskaan ennen kuullut kenenkään käyttävän sanaa kärrinpyörä. Se on aivan hulvaton.
No, munkin mielestä aloittajan avaus on aika naiivi, mutta siinähän vain luetellaan esimerkkejä. Esimerkki ei aina tarkoita, että niistä yksittäinen olisi erityisen merkityksellinen. Tulkitsen kärrynpyörän esimerkiksi motorisesta taidosta.
Kärrynpyörä on akrobatiaa.
Eli ei esimerkki motorisesta taidosta?
Kärrynpyörässä ja paritanssissa on kyse rytmitajusta, jota ei ole suotu kaikille. Kuten ei ole suotu matemaattisia taitojakaan. Kaikki ei vaan ole kaikessa lahjakkaita.
Ei kai se tarkoita kuitenkaan, ettei matematiikkaa tai motorisia taitoja pitäisi opettaa koulussa ja niihin kannustaa kotona, vaikkeivät kaikki voikaa olla niissä hyviä?
Nyt ollaan lapsikeskeisempiä ja piilotetaan niitä heikkoa puolia ja keskitytään vahvuuksiin. Tehdään oman näköistä suoritusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seitsemänkymppinen, eikä minun elinaikanani kukaan vanhempi ole vielä onnistunut kasvattamaan lastansa oikein, jos kysyy muiden mielipitettä.
Ja aina lapset ja nuoret ovat olleet pilalla, eivätkä ole osanneet tehdä mitään oikein.
Ensimmäiset uusavuttomat oli jo 60-luvulla, kun sana otettiin käyttöön kansan keskuudessa.Sellainen on ihmismieli. Toisaalta, koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapset ja nuoret eivät ole olleet näin fiksuja. Kannattaisi muistella sitä omaa lapsuutta ja nuoruutta.
Cicero tosiaan sanoi ennen ajanlaskun alkua että nuoriso on pilalla. Varhaisin l rajallinen merkintä on tätäkin vanhempi eli vuodelta 624 AD
Tuon pitäisi varmaan olla 624 BC tai suomeksi eKr., kun Cicerokin tosiaan eli ennen ajanlaskun alkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikea ongelma on se, että tämä uusavuttomuus kietoutuu ylisukupolvisesti tietyille ihmisryhmille, jotka ovat syrjäytyneet. Surullista on että omassa nuoruudessaan 70-luvulla ei koulussa juuri näkynyt lasten kotitaustat. Nykyään jo alakoululaisista näkyy käytöksestä, koulumenestyksestä ja sosiaalisista taidoista ketkä eivät tule edes yläasteella pärjäämään ja syrjäytyminen Ben on edessä. Tämä on tavattoman surullista sillä myös nämä syrjäytyvät lapset ovat itse syyttömiä tilanteeseensa.
Pätkiikö muisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärrynpyörä ei todellakaan ole mikään yleistaito, se on vaikea voimisteluliike, myös vaarallinen.
Viesti, jossa kerrotaan kärrynpyörän olevan vaarallinen, on saanut kaksi yläpeukkua. Hmm.
Niin siinä voi helposti loukata jalat ja lantion.
Niin voi portaitakin laskeutumalla loukata. Mites nyt toimitaan?
Käytetään hissiä ja liukuportaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nousuun! Opetetaan lapset tanssimaan pari tansseja ja tekemään kärrinpyrän( joka on mikä?)
ps. Mihin me työllistetään se pyöränkorjaaja?Tämä. Ja monet aikuisetkaan eivät tiedä tai ainakaan ymmärrä, mitä taitoja ja osaamista tämän päivän lapset tarvitsevat aikuisuuteen ja työelämään, mihin päiväkoti ja koulun pitäisi antaa valmiudet ja taidot.
Jäin juuri eläkkeelle ja osaan nuo kaikki ap. mainitsemat taidot, kertomataulu ja jakolaskut lasken suitsait päässä, tanssin valssit ja tangot jne. mutta niille ei ole ollut työelämässä enää vuosikymmeniin käyttöä, vaan on tarvittu aivan muuanlaista osaamista - hyviä sosiaalisia- ja ryhmätyöskentely taitoja, teknologian osaamista, kielitaitoa, median lukutaitoa jne. johon koulun ja päiväkodin pitäisi vastata.
Koulujen opetussuunnitelmat ja kotikasvatus lapsile ja nuorille pitää suunnata elinkeinoelämän tulevaisuuden tarpeisiin ja juuri siksi veronmaksajat ja elinkeinoelämä sen maksavat. Jollakin pyöränkorjauksella tai uimataidolla ei ole yhteiskunnallista merkitystä, vaan ainoastaan yksilötasolla ja sen voi jokainen opetella, jos sitä tarvitsee, niin kuin muut taidot.
Edelleen on ihan turha tulla väittämään, ettei laskutaitoa tarvita nykyajan työelämässä. Samoin on turha kertoa taskulaskimista - tietenkin niitä käyttään, mutta peruslaskutoimituksen nyt kukin tekee päässåän.
Tämä pyöränkorauksen dissauskin on vähän hassua. Joo, ei kaikkien osaa tarvita pyörää, mutta nykyajan ammattikoulut ovat pinteessä sen takia, ettei osalla opiskelijoista ole alkeellisimpiakaan kädentaitoja ja opetus lähtee siitä, että opetellaan erottamaan ruuvimeisseli ja vasara. Akateemisen koulutuspuheen kääntöpuoli on se, että unohdetaan täysin, että maassa tarvitaan edelleen myös lvi-, sähkö-, tietotekniikka- yms. asentajia ja kädentaidoton hammaslääkärikin on mahdoton idea. Pohjavalmisuksia voi opetella vaikkapa sen pyörän kanssa,
Liikunnalliset taidot taas luovat pohjan fyysiselle kunnolle, terveydelle jne. Uintitaito on myös turvallisuustekijä.
Vielä se, että on toki tiettyjen tahojen arvopohjanmukaista nähdä ihmiset vain tuotantoyksikköinä, mutta kyllä kasvatuksen ja koulutuksen pitäisi valmistaa muuhunkin kuin suppeaan akateemiseen uraputkeen.
Työskentelin vuosina 2016-2020 nuorten aikuisten (18-29) työpajalla ja sanoisin, että nuoret ovat jakautuneet kahteen eri ryhmään.
1. Täysin uusavuttomat, jotka eivät edes halua opetella elämän perustaitoja. Taustalla usein pitkään kasautuneet ongelmat, kuten päihteet, perheongelmat ja masennus. Elämän perustaidot mm. kokkaaminen, siivoaminen ja raha-asioiden hoitaminen ovat täysin olemattomia taitoja. Ovat pakotettuja toimintaan vaikkapa työkkärin kautta ja romantisoivat "sossun elätti" elämää.
2. Todella fiksut ja oppimishaluiset tyypit, jotka ovat pudonneet esim. mielenterveysongelmien (usein ahdistus) vuoksi pois opinnoista tai työelämästä. Ovat toiminnassa mukana omasta tahdostaan ja haluavat opiskella ja päästä osaksi työelämää. Heiltä onnistuu kotityöt ja talousasiat mutta energia niiden tekemiseen on hukassa.
Kun aloitin 2016 työn, oli mukana kolmas ryhmä: Ne jotka saatiin kannustamalla ja positiivisilla kokemuksilla ryhmästä yksi, siirrettyä ryhmään kaksi.
Nyt he tuntuvat täysin hävinneen.. Ja siihen pitäisi perehtyä paljon enemmän, mihin he menivät ja kuinka heidät saadaan takaisin.
Tämä toki vain oma kokemukseni, mutta olen saanut hieman samanlaista viestiä entisiltä kollegoilta, että ryhmä kolme on häviämässä. Toki varmasti pandemia vain pahensi ongelmaa, koska esimerkiksi työharjoittelupaikkojen löytäminen oli haastavaa ja tutustumiskäynnit eri yrityksiin ja oppilaitoksiin olivat pitkälti kiellettyjä.
Nuorten tulisi saada esimerkkejä elämän perustaidoista, kotoa ja koulusta! Ei vain toisesta. Molemmat ovat yhtä tärkeitä tukipilareita nuorille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kaupunkilaisnaiset ole ikinä osanneet vaihtaa/paikata edes polkupyörän sisäkumia.
Varmaan osaisin, jos olisi pakko. En tosin viitsi tuhlata aikaani asioihin, jotka on helposti ulkoistettavissa. Käyn näet töissä, jotta voin hankkia itselleni palveluita.
T Kaupunkilaisnainen
Vanhempien erot lisäävät dramaattisesti lasten/nuorten avuttomuutta. Läheltä näen tapauksen jossa 31 ja 33 vuotiaat pojat = miehet asuvat äitinsä kanssa. Ei armeijaa, ei sosiaalisia taitoja, ei mitään muuta osaamista kuin tietokone. Siellä pyörivät asunnossaan äiti ja aikamiespojat ja yhteiskunta elättää. Aikoinaan lempattiin isä pihalle koska oli liian kiltti ja kunnollinen. Sääliksi käy nuoria miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien erot lisäävät dramaattisesti lasten/nuorten avuttomuutta. Läheltä näen tapauksen jossa 31 ja 33 vuotiaat pojat = miehet asuvat äitinsä kanssa. Ei armeijaa, ei sosiaalisia taitoja, ei mitään muuta osaamista kuin tietokone. Siellä pyörivät asunnossaan äiti ja aikamiespojat ja yhteiskunta elättää. Aikoinaan lempattiin isä pihalle koska oli liian kiltti ja kunnollinen. Sääliksi käy nuoria miehiä.
Noita elämästä syrjäytyneitä on paljon. Erossa lapset jäävät äidille josta usein ei ole äidiksi, puhumattakaan isäksi. Erityisesti poikalapset kärsivät. Hyvinvointimaassa lasten pahoinvointi lisääntyy. Mistä rahat kun kohta kaikki nuoret ovat työkyvyttömiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien erot lisäävät dramaattisesti lasten/nuorten avuttomuutta. Läheltä näen tapauksen jossa 31 ja 33 vuotiaat pojat = miehet asuvat äitinsä kanssa. Ei armeijaa, ei sosiaalisia taitoja, ei mitään muuta osaamista kuin tietokone. Siellä pyörivät asunnossaan äiti ja aikamiespojat ja yhteiskunta elättää. Aikoinaan lempattiin isä pihalle koska oli liian kiltti ja kunnollinen. Sääliksi käy nuoria miehiä.
Noita elämästä syrjäytyneitä on paljon. Erossa lapset jäävät äidille josta usein ei ole äidiksi, puhumattakaan isäksi. Erityisesti poikalapset kärsivät. Hyvinvointimaassa lasten pahoinvointi lisääntyy. Mistä rahat kun kohta kaikki nuoret ovat työkyvyttömiä?
Ihan kauheeta.😭 Voi lapsiraukkoja , kyllä tytötkin kärsivät ja liian moni masentuu.
Hyvä ettei lapsia enää hankita, mutta mistä rahat kun veronmaksajat loppuu???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin vuosina 2016-2020 nuorten aikuisten (18-29) työpajalla ja sanoisin, että nuoret ovat jakautuneet kahteen eri ryhmään.
1. Täysin uusavuttomat, jotka eivät edes halua opetella elämän perustaitoja. Taustalla usein pitkään kasautuneet ongelmat, kuten päihteet, perheongelmat ja masennus. Elämän perustaidot mm. kokkaaminen, siivoaminen ja raha-asioiden hoitaminen ovat täysin olemattomia taitoja. Ovat pakotettuja toimintaan vaikkapa työkkärin kautta ja romantisoivat "sossun elätti" elämää.
2. Todella fiksut ja oppimishaluiset tyypit, jotka ovat pudonneet esim. mielenterveysongelmien (usein ahdistus) vuoksi pois opinnoista tai työelämästä. Ovat toiminnassa mukana omasta tahdostaan ja haluavat opiskella ja päästä osaksi työelämää. Heiltä onnistuu kotityöt ja talousasiat mutta energia niiden tekemiseen on hukassa.
Kun aloitin 2016 työn, oli mukana kolmas ryhmä: Ne jotka saatiin kannustamalla ja positiivisilla kokemuksilla ryhmästä yksi, siirrettyä ryhmään kaksi.
Nyt he tuntuvat täysin hävinneen.. Ja siihen pitäisi perehtyä paljon enemmän, mihin he menivät ja kuinka heidät saadaan takaisin.
Tämä toki vain oma kokemukseni, mutta olen saanut hieman samanlaista viestiä entisiltä kollegoilta, että ryhmä kolme on häviämässä. Toki varmasti pandemia vain pahensi ongelmaa, koska esimerkiksi työharjoittelupaikkojen löytäminen oli haastavaa ja tutustumiskäynnit eri yrityksiin ja oppilaitoksiin olivat pitkälti kiellettyjä.
Nuorten tulisi saada esimerkkejä elämän perustaidoista, kotoa ja koulusta! Ei vain toisesta. Molemmat ovat yhtä tärkeitä tukipilareita nuorille!
Eikö noin ole aina ollut? Ainakin oman havaintoni mukaan, eikä ole mitenkään uusi ilmiö.
Tosin, ennen nuoret pääsivät töihin ja rima oli matalalla koulutuksen, älykkyyden, terveyden ja fiksuuden suhteen, koska oli avustettavia työtehtäviä paljon, eikä niiden suorittamiseen tarvittu juuri ammattiosaamista tai älyä esim. juoksupojat/lähetit, kopioijat, lautapojat jne.
Nykyään vaaditaan jopa kaupan kassalle maisterin tutkinto ja et pääse edes työhaastatteluun, ellei ole ammatillista koulutusta, verkostoja ja hyviä sosiaalisia suhteita. Työpaikan saaminen edellytetään kovan luokan markkinointitaitoja kehuvideoineen, eikä ihme, jos nuoret eivät hallitse, kun se on kovanluokan ammattilaisellekin haasteellista.
Kyllä nykynuoret ovat monessa asiassa fiksuja esim. kiusaaminen ja väkivalta merkittävästi vähentynyt, samoin alkoholin käyttö ja tupakointi.
Ennen jopa 12v lapset tupakoivat säännöllisesti ja kouluissa oli tupakointihuoneet.
En tiedä mikä kärrinpyrä on, mutta kärrynpyörä toki on tuttu.
Älä puhu me - muodossa. Minä en ainakaan kasvattanut lapsistani uusavuttomia, ihan ovat itse menestyneet elämässään. Ovat ahkeria, työtätekeviä ja fiksuja nuoria aikuisia. Jokainen puhukoon vaan omasta puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Nahkatakki kirjoitti:
Hyvä avaus.
Nuoriso tosiaan on aivan sekaisin. Moni tippuu yhteiskunnasta.
Osa voi olla jo lapsena huippukoodareita, mutta iso osa ei osaa edes kirjoittaa tai laskea.
Netti ja gsm tuhoaa oikean kirjoitustaidon.
Koululaitoksen taso on siis romahtanut.
Kuntoluokka on jo täysin romahtanut. Ihmiset lihovat voimakkaasti.
Köyhyyttä valittaa taas yhä useampi.
Työtilanne on kurja.
Suomalainen yhteiskunta on epäonnistunut monissa asioissa.
Ihme luettelokirjoitusta.
Kirjoittaja taitaa olla 70-80-vuotias, kun puhuu vielä gsm:stä ja haluaa, että nuoret kirjoittavat vielä kirjeitä.
Onko ap sitten sellainen nykyajan uusavuton lapsi, joka ei ole oppinut kirjoittamaan abstraktimpaa tekstiä? Tai aloitus ei tässä tapauksessa anna kovin hyvää kuvaa menneiden sukupolvien saamasta opetuksesta.