Stocka on mennyttä, mutta tähän ketjuun hyviä muistoja menneestä Stockasta!
Minä tykkäsin käydä levyosastolla. Ja ihan ylipäätänsä vain kävelemässä ja katselemassa. Samaa en IKINÄ tekisi nyt.
Kommentit (164)
Ruokaosastolla jauhettiin kahvia ja tuuletin levitti sen tuoksun pääovelle (Aleksi) saakka. Voi että se tuoksu oli ihana! ☕
Vierailija kirjoitti:
Se keskustan tavaratalon upea lehtiosasto! Siinä missä nykyään myydään jotain myssyjä. Monet herkut tuli siitä ostettua, lähinnä nimenomaan ulkom. lehtiä mitä ei saanut MISTÄÄN muualta silloin eikä internetiä ollut.
Akateeminenhan muuten ei ole enää osa Stockmannia, vaikka moni niin luulee. Sielläkin oli tosi upea valikoima aikakauslehtiä, roudattu ympäri maailmaa.
Huomasin tässä parin viime vuoden ajan että se paljon parjattu palvelu on muuten selvästi petraantunut. Maailmalta kopioitu ”store in store” on kyllä aneemista. ”Sori, en tiedä noista, en ole Stockmannin myyjä”. Tai ”tähän ei voi maksaa, maksa tonne”.
Siis kyllä, nuo lehdet... niitä kävin aina kummassakin paikassa katsomassa. Ja ostin monet monituiset kerrat. Se oli juhlaa!
Olinkin unohtanut tuon. Senkin ovat sössineet pois.
Meille 70-luvun nuorille naisille oli ihana Miss 17 -liike Stockan alakerrassa omana liikkeenään, taisi olla Manskun ja P-Espin kulmassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä niin vanhoja jotka muistavat kun siellä oli hississä tyttö joka vei kerrokseen.
Muisto 70-luvulta.
Kävin lapsena pari kertaa vuodessa Helsingissä, koska täällä asui sukulaisia ja perhetuttuja. Muistan hyvin hissityttöjen hienot uniformut. Haaveilin pienenä hissitytön ammatista. Olisin saanut painella nappuloita.
Ennen muinoin Stockan kosmetiikkaosastollakin sai palvelua. Nykyään kun kysyy myyjältä jotain tuotetta sanotaan että en ole Lancomen/ Joe Blascon/ YSL tms. myyjä ja käännetään selkä asiakkaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin mennyttä? Oli ihan niinkuin ennenkin. Ostin tosi kivan ulkoilupuvun sieltä ja alakerran ruokakaupasta monenlaisia herkkuja kotiin vietäväksi.
-ulkosuomalainen
Jatkan vielä, että sain todella hyvää ja ystävällistä palvelua myyjältä. Oikein sellainen supermyyjä, hyvin ystävällinen, hienotunteinen ja osasi todella hommansa. Vieläkin lämmin muisto siitä. Olisi pitänyt laittaa palautetta.
Niin, ja ne hienot lippurivit rintapielessä osoittamassa myyjän kielitaitoa. Joillakin taisi olla neljä tai viisi. Ihailin heitä ja halusin itsekin opetella kieliä.
Lapsena leluosasto oli yläkerrassa kalalammikon vieressä. Stockmannilta löytyi silloin kaikki ja muistaakseni talvella veimme ulkovaatteet säilytykseen ja shoppailtiin mummon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Stockan oma leluosasto oli paras. Hamleys oli aivan surkea muutamia heidän omia tuotteita lukuunottamatta, nykyinen hieman parempi.
Ravintoloissa on menty vain alaspäin. Tykkäsin enemmän kuudennen kerroksen ravintolasta. Kasikerroksessa oli ensin ihan kiva osa, jossa oli pöytiintarjoilu, mutta rentoa ruokaa, käytiin siellä usein lasten kanssa.
Kaipaan entistä heidän omaa leluosastoaan.
Tampereella Hullujen päivien päivän valikoiman näki vasta samana aamuna Aamulehden aukeamalle painettuna, jossain vaiheessa sitten alkoi ilmestyä myös ne kuvastot, jotka olivat vielä ennen koronaa ihanan paksuja, kiva selailla kahvikupin kanssa. Hullujen päivien valikoima kyllä on mennyt huonoksi jo ajat sitten, aikanaan ne tavarat olivat oikeasti jännittäviä ja niiden näkemistä oikein odotti.
Milloinkohan on viimeksi tullut käytyä. Minusta siellä ei ole mitään sellaista joka vetäisi puoleensa. Palvelua en muista yhtään sen ihmeellisemmäksi.
Hullut päivät mutta niistäkin monesti lähdin kyllästyneenä tungokseen ja jonottamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin mennyttä? Oli ihan niinkuin ennenkin. Ostin tosi kivan ulkoilupuvun sieltä ja alakerran ruokakaupasta monenlaisia herkkuja kotiin vietäväksi.
-ulkosuomalainen
Ennen Herkun uudistusta jo palvelu Herkussa muuttui. Valikoima kopioi muita marketteja ja Herkku menetti erilaisuutensa. Hain joskus Herkusta jotain riistaa. Kysyin lihatiskistä, niin myyjä totesi että tuolla pakatuissa on jotain pakasteesta otettuja. Siinä kohtaa minulta meni maku Herkun näennäiseen palveluun ja tarjontaan.
Kaipaan kangasosastoa. Siellä oli ihana katsella rauhassa kangasmalleja, laittaa tilaukseen haluamastaan verhot tai sängynpeitto. Ei ole enää.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä niin vanhoja jotka muistavat kun siellä oli hississä tyttö joka vei kerrokseen.
Muisto 70-luvulta.
Muistan hyvin ”hissitytöt”. Kun hissejä automatisoitiin, Aleksanterinkadun sisäänkäyntien kaksi lähintä hissiä oli vielä pidempään hissityttöjen ajamia.
Muistan myös upean taidelasiosaston 1950- ja 1960-lukujen taitteesta, vielä 1980-luvullakin se oli hieno.
N 69 v
Aika ennen nettikaupoille siirtymistä. Stockmann oli ajanviettopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Stockalla oli oma etsivätoimisto ja omat etsivät! Ihan mieletöntä!
Se myymäläetsivä Antto Terraksen muistelmateos Stockman Yard työstään Stockalla on hulppea!
Se keskustan tavaratalon upea lehtiosasto! Siinä missä nykyään myydään jotain myssyjä. Monet herkut tuli siitä ostettua, lähinnä nimenomaan ulkom. lehtiä mitä ei saanut MISTÄÄN muualta silloin eikä internetiä ollut.
Akateeminenhan muuten ei ole enää osa Stockmannia, vaikka moni niin luulee. Sielläkin oli tosi upea valikoima aikakauslehtiä, roudattu ympäri maailmaa.
Huomasin tässä parin viime vuoden ajan että se paljon parjattu palvelu on muuten selvästi petraantunut. Maailmalta kopioitu ”store in store” on kyllä aneemista. ”Sori, en tiedä noista, en ole Stockmannin myyjä”. Tai ”tähän ei voi maksaa, maksa tonne”.